Keskeisiä tunnuslukuja
Graafeja voit tarkastella isompana klikkaamalla niitä.
Valtorissa työskentelee n. 1 600 henkilöä, joista miehiä on n. 75 % ja naisia n. 25 %. |
|
|
Tyypillisimpiä tehtävänimikkeitä ovat järjestelmäasiantuntija, ICT-asiantuntija sekä tieto- ja viestintäteknologian asiantuntija. Valtorin vastuulla on noin 99 500 työasemaa. |
Toimipisteitä on noin 20 eri puolella Suomea. Henkilömäärältään suurimmat toimipaikat ovat Helsinki, Rovaniemi, Hämeenlinna ja Jyväskylä. | |
|
Vuonna 2023 henkilöstötyytyväisyys asteikolla 1-5 mitattuna (5 = paras) oli 3,82. |
Tuotot vuonna 2023 olivat yhteensä n. 467 milj. euroa. |
|
Laskutusvolyymiltaan viisi suurinta Valtorin asiakasta vuonna 2022 olivat Oikeusrekisterikeskus, Poliisihallitus, Verohallinto, valtioneuvoston kanslia ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos. |
Historia
Valtiovarainministeriön asettaman valtionhallinnon toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten (ICT) tehtävien kokoamishankkeen (TORI-hanke) tehtävänä oli koota valtion ICT-palvelukeskusten ja virastojen toimialariippumattomat ICT-tehtävät yhteen hallitusohjelman ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti. TORI-hankkeen toimikausi oli 7.5.2012 - 31.12.2015.
Kaikkiaan Valtoriin siirrettiin noin 80 valtionhallinnon yksikön toimialariippumattomat ICT-tehtävät. Niillä tarkoitetaan palveluita, joiden tuottaminen tai järjestäminen ei vaadi merkittävää toimialakohtaista osaamista ja jotka perustuvat yleisesti käytettyihin laite- ja ohjelmistoratkaisuihin ja teknologioihin.
Toimintosiirrot (tutummin TORI-siirrot) toteutettiin virastokohtaisissa siirtoprojekteissa, joissa kartoitettiin siirtyvät toimialariippumattomat ICT-tehtävät, henkilöt, sopimukset ja muut tuotannontekijät. Ensimmäiset siirrot toteutettiin maaliskuussa 2014 ja viimeinen siirto kesäkuussa 2016.
1.3.2014 onkin samalla ajankohta, jolloin Valtorin toiminta käynnistyi.
Keskeisiä tapahtumia menneiltä vuosilta
2023
- Valtorin palvelujen käyttö laajeni ja Valtorin kokonaisliikevaihto kasvoi edelleen. Kasvua tuli etenkin Tuve-toiminnassa.
- Valtorin toimintaa ohjaavat strategiset päätavoitteet olivat: tyytyväinen asiakas, erinomainen toimintakyky, merkityksellinen työ ja kustannustehokas toiminta.
- Vuoden aikana Valtorissa panostettiin palvelustrategiatyöhön. Palvelustrategian työstöön osallistettiin laajasti asiakaskuntaa.
- Valtorin sisäisten toimintamallien kehittämisen Valo-ohjelma käynnistyi kesällä 2023.
- Edelleen haastava toimintaympäristö Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä vaikutti Valtorin kokonaisturvallisuuden kehittämisen painopisteisiin.
- Palveluiden häiriöttömyys on yksi Valtorin keskeisimmistä tavoitteista. Laajavaikutteisten häiriöiden määrä oli vuoden aikana lievässä kasvussa, mutta samalla häiriöiden ratkaisuajoissa päästiin hyvälle tasolle.
- Asiakaslähtöisyys toteutui tavoitteiden mukaisesti ja asiakastyytyväisyysmittausten tulokset ovat hyvällä tasolla niin päättäjien ja ICT-yhdyshenkilöiden kuin palveluiden käyttäjien osalta.
- Toimitusjohtajana aloitti Marja Rantala.
2022
- Valtorin palvelujen käyttö laajeni edelleen digitalisaation ja uusien asiakkuuksien myötä.
- Ensimmäinen vuosi uudella strategialla. Strategian päätavoitteet ovat: tyytyväinen asiakas, merkityksellinen työ, erinomainen toimintakyky ja kustannustehokas toiminta.
- Strategiaa tuettiin Muutosohjelmalla.
- Toteutettiin laaja organisaatio- ja toimintamalliuudistus.
- Edelleen haastava toimintaympäristö Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä.
- Toimintaympäristön muutokset vaativat panostuksia kokonaisturvallisuuden kehittämiseen, ja Valtori sai tätä varten merkittävää monivuotista lisärahoitusta.
- Asiakastyytyväisyyden parantaminen oli tärkein strateginen tavoitteemme ja siinä onnistuimmekin erinomaisesti. Alkukesän mittaus antoi kuvan oikeasta suunnasta, ja loppuvuonna toteutettu asiakastyytyväisyyskysely vahvisti, että asiakkaidemme tyytyväisyys on korkealla tasolla ja jopa ylitti vuoden 2022 tavoitteet.
- Valtorin uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Marja Rantala.
2021
- Toimitusjohtajana aloitti DI Tero Latvakangas.
- Strategia uudistettiin. Painopisteeksi valittiin asiakaskokemuksen kehittäminen.
- Aloitettiin strategiaa tukevan organisaatiouudistuksen suunnittelu ja toteutus.
- Valtorin Muutosohjelma keskittyi ensimmäisenä toteutusvuonnaan asiakasyhteistyöhön, kustannustehokkuuteen ja toiminnan tavoitteellisuuteen.
- Valtorin asiakasneuvottelukunta uudistui. Tavoitteena oli lisätä asiakasohjauksen vaikuttavuutta.
- Keväällä valtionhallinnon etäkäyttöpalvelussa havaittiin haavoittuvuus. Selvitysten mukaan sitä ei kuitenkaan oltu käytetty hyväksi valtionhallinnon IT-ympäristössä.
- Vuoden merkittävin häiriö tapahtui heinäkuussa kaivinkoneen katkaistua valokuituyhteyden. Tilanteen jälkeen varmistettiin varayhteydet sovitulle tasolle ja korjattiin yhdessä toimittajan kanssa prosessissa havaitut puutteet.
- Asiakastuessa otettiin käyttöön chatbot ja puhelunvälityksessä Puhebotti.
- Kolmas Valtori Akatemia tuli päätökseen. Se tarjosi jälleen kerran uran alkuvaiheessa oleville nuorille mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen.
2020
- Valtionhallinnossa siirryttiin laajamittaiseen etätyöhön koronapandemian takia. Valtori mahdollisti etätyöskentelyn mm. lisäämällä kapasiteettia.
- Verkkokokousten määrä yli kaksinkertaistui ja yhtäaikaisten etäyhteyksien määrät nousivat ylimmillään päälle 30 000 käyttäjään.
- Käyttäjätuen painopiste siirtyi lähituesta asiakastukeen. Sähköisten palvelukanavien kautta tulevien kontaktien määrä kasvoi noin 25 % edellisvuoteen nähden.
- Käyttäjätyytyväisyys valtionhallinnon IT-tukipalveluihin oli 9,31 asteikolla 1–10.
- Asiakastyytyväisyys Valtorin toimintaan oli 2,83 asteikolla 1-5.
- Henkilöstötyytyväisyys 3,73 asteikolla 1-5 ylitti valtionhallinnon keskiarvon.
- Valtorin ohjausmalli muuttui, kun Valtorin hallitus lakkautettiin.
- Valtorin toiminta uudistuu Muutosohjelman myötä. Vuoden aikana tehtiin valmistelu- ja suunnittelutyötä. Kaksivuotinen toteutusvaihe alkaa vuoden 2021 alusta.
- Palveluiden yhtenäistäminen eteni suunnitelmien mukaan.
- Syksyllä 2019 käynnistetyn laatuohjelman toimenpiteiden myötä häiriöiden määrä väheni ja palveluiden laatu parani.
- Tuve-liiketoiminta laajentui, ja yhä useampi asiakas otti käyttöön molempien liiketoiminta-alueiden palveluita.
- Valtiovarainministeriö (VM) käynnisti syksyllä turvallisuusverkkotoiminnan järjestämistarkastelun.
- Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän seuranta-arvioinnin myötä ISO 27001 -sertifikaatin voimassaolo jatkuu.
- Valtorilaisten osaamista kehitettiin aktiivisesti. Koulutukseen käytettiin 2,3 miljoonaa euroa.
- Palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön.
- Useilla automatisoinnin toteutuksilla noin 1 200 henkilötyöpäivän säästöt.
- Henkilömäärä vuoden lopussa oli 1 408.
2019
- 1.4.2019 voimaan astuneen organisaatiomuutoksen mukaisesti Valtorin toimintoja johdetaan läpi liiketoiminta-alueiden (Tori ja Tuve).
- Suomen hallitus esitti lakimuutoksen, jonka pohjalta Valtorin ohjausmallia selkiytettäisiin lakkauttamalla Valtorin hallitus. Lakimuutos astui voimaan 15.3.2020.
- Valtoriin perustettiin automatisointiyksikkö ja käynnistettiin Palkeiden kanssa yhteinen tekoälyhanke, joka valmistuu vuonna 2020.
- Valtoriin perustettiin Viestintä-tulosyksikkö ja palkattiin viestintäjohtaja.
- Valtori osallistui KYHA19- ja TAISTO19-valmiusharjoituksiin.
- Suomen kolmas kausi EU-puheenjohtajana alkoi heinäkuussa. Valtorin roolina oli varmistaa, että tietotekniikka ja tietoliikenne toimivat sujuvasti ja häiriöittä koko puheenjohtajakauden ajan.
- Käynnistettiin palveluiden käytettävyyden parantamiseen keskittyvä, molemmat liiketoiminta-alueet kattava laatuohjelma, joka jatkuu vuoden 2020 puolelle.
- Palvelulaskutuksesta 74 % kohdistui yhtenäisiin palveluihin.
- Vakioidun työasemapalvelu Valtin käyttäjämäärä ylitti 20 000.
- Yksittäisten palvelupyyntöjen pohjalta tehtyjen kohtaamiskyselyjen keskiarvo oli 9,2 asteikolla 1-10. Palautteita annettiin vuoden aikana lähes 75 000 kpl.
- Toisen kerran järjestettyyn Valtori Akatemia -ohjelmaan osallistuneista harjoittelijoista 19 vakinaistettiin.
- Asiantuntijasta arkkitehdiksi -koulutuspolusta valmistuivat ensimmäiset 12 osallistujaa.
- Henkilöstötyytyväisyyskyselyn (VMBaro) kokonaistyytyväisyys oli 3,55.
- Henkilömäärä vuoden lopussa oli 1402.
2018
- Käyttäjille avattiin Palveluportaalissa chat-mahdollisuus, tukea ryhdyttiin tarjoamaan myös ruotsiksi ja palveluaikoja laajennettiin tarpeen mukaan.
- Käyttäjät antoivat lähes 30 000 palautetta saamastaan palvelun onnistumisesta ja nopeudesta. Arvosanojen keskiarvo asteikolla 1–10 oli 9,2.
- Kaikki asiakasympäristöt saatiin toiminnanohjausjärjestelmän piiriin.
- Valtorilla oli merkittävä rooli Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huipputapaamisen teknisissä järjestelyissä Helsingissä heinäkuussa.
- Viranomaisten yhteiskäyttöisen ja valtakunnallisesti verkottuneen hätäkeskustietojärjestelmän ensimmäinen käyttöönotto tehtiin onnistuneesti Oulun hätäkeskuksessa marraskuun lopussa.
- Tekoälyn tuomia mahdollisuuksia ryhdyttiin selvittämään.
- Palvelulaskutuksesta 56 % kohdistui vakioituihin palveluihin. Niiden piirissä on 39 asiakasvirastoa.
- Henkilöstötyytyväisyyskyselyn (VMBaro) kokonaistyytyväisyys oli 3,60. Tyytyväisyys parani edellisvuoteen verrattuna.
- Henkilömäärä vuoden lopussa oli 1299.
2017
- 31.12.2017 Toiminnanohjausjärjestelmä TOP (ServiceNow) kattoi lähes kaikki asiakkuudet
- 14.11.2017 Valtorin asiakaspäivän aiheina oli mm. digitalisaatio ja asiakaskokemukset.
- 12.10.2017 Hanselin ja Valtorin yhteinen ICT-päivä kokosi lähes 250 asiakasta ja 30 palvelutoimittajaa. Päivän teemana oli ”Tuottavuutta sujuvilla palveluilla”.
- 10.5.2017 Valtori oli mukana Valtio Expossa osana Valtion palveluntarjoajat -verkostoa
- 15.5.2017 Valtorin palveluportaali uudistui: asiakkaille monipuolisempi tuki
- 1.5.2017 Valtorin organisaatiorakenne ja johdon kokoonpano uudistuivat: Palvelutuotanto jaettiin kolmeen osaan: Käyttäjätuki, Palvelut ja Palvelutuotanto. Hallinnolliset tukitehtävät yhdistettiin koko Valtorin kattaviksi yhteisiksi palveluiksi.
- Keväällä Valtorin asiakastuki keskitettiin Jyväskylään ja Hämeenlinnaan
- 1.1.2017 Asiakassuuntautunut toimintamalli otettiin käyttöön. Perustettiin asiakaskohtaisia tiimejä, joihin koottiin asiantuntijoita eri osaamisalueilta.
2016
- 31.12.2016 Valtori saavutti hallinnollisen tietoturvallisuuden perustason vaatimukset
- 8.12.2016 Liiketoiminnan uudelleen organisoimista koskevat YT-neuvottelut päättyivät
- 25.10.2016 Valtorin asiakaspäivä kokosi n. 200 asiakasta
- 12.10.2016 Liiketoiminnan uudelleen organisoimista koskevat YT-neuvottelut alkoivat
- 1.7.2016 Toimitusjohtaja Pasi Lehmus aloitti tehtävässään Kari Pessin jäätyä eläkkeelle
- 1.6.2016 Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKissa tuotetut turvallisuusverkkotoiminnan (Tuve) tehtävät ja niitä tekevä henkilöstö siirtyi osaksi Valtoria
- 17.5.2016 Valtori oli mukana Valtio Expossa osana Valtion palveluntarjoajat -verkostoa
- 14.3.2016 Uusi hallitus aloitti tehtävässään puheenjohtajana Pekka Ruuhonen
2015
- 31.12.2015 Toimintosiirrot Valtoriin (pl. Tuve-palvelut) valmistuivat
- 31.12.2015 Päätelaitepalvelu VALTTI, Toimipisteen ICT-infrapalvelu ja Julkaisualustapalvelu YJA valmistuivat käyttöönotettaviksi
- 28.10.2015 Valtorin ja Hanselin yhteinen ICT-päivä kokosi yli 300 asiakasta ja yli 40 palvelutoimittajaa
- syys-lokakuu 2015 VALTTI-päätelaitepalvelun pilottikäyttöönotot alkoivat
- 30.9.2015 Etäkäyttöpalvelu Kauko ja Kapasiteettiratkaisu Vaka valmistuivat käyttöönotettaviksi
- 16.9.2015 Valtorin asiakaspäivä kokosi n. 200 asiakasta
- 19.5.2015 Valtori oli mukana Valtio Expossa osana valtion palveluntarjoajat -verkostoa
- 11.5.2015 Yhtenäisen toimintakulttuurin rakentamiseen tähtäävä TaitaVa-projekti alkoi
- 1.4.2015 Palvelutuotannon ja asiakkuuksienhallinnan organisaatiouudistus astui voimaan
- 1.1.2015 Valtorin vakituinen johto aloitti tehtävässään
2014
- 30.10.2014 Valtorin asiakaspäivä kokosi n. 330 asiakasta Paasitorniin
- 1.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi aloitti tehtävässään
- 9.9.2014 Valtorin vakituisen johdon rekrytointi alkoi
- 1.9.2014 Valtorin päätoimipaikka Jyväskylässä aloitti toimintansa (virallisia avajaisia vietettiin 17.10.2014)
- 1.3.2014 Valtorin toiminta käynnistyi, kun ensimmäiset toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirrot toteutettiin ja yli 400 valtionhallinnon ict-ammattilaista siirtyi Valtorin palvelukseen. Kari Pessi aloitti tehtävässään väliaikaisena toimitusjohtajana