Viisi vuotta Valtorissa

Vähän haikeana olen siirtymässä uusiin kuvioihin. Tulin Valtoriin viisi vuotta sitten, kesällä 2016. Toimintasiirrot oli juuri saatu tehtyä, viimeisimpänä TUVE-liiketoiminnan siirto Haltikista.

Digitalisoituminen näkyy meidän kaikkien arjessa – niin valtionhallinnon sisällä kuin palveluina suomalaisille yksityishenkilöille ja yrityksille. Tulorekisteri, huoneistotietojärjestelmä ja hätäkeskustietojärjestelmä ovat esimerkkejä viime vuosien vaikuttavasta digitalisaatiosta.

Ympäristö paisuu kuin pullataikina. Järjestelmiä käytetään yhä useammin mobiililaitteilla, niitä kahdennetaan, kybervalmiuksia lisätään, tukea tarjotaan virka-ajan ulkopuolella. 

Tämän kaiken myötä Valtorin asiakaslaskutus on kasvanut viidessä vuodessa 250 miljoonasta 400 miljoonaan. Valtorin henkilömäärä oli vuoden 2016 lopussa 1 100. Nyt meitä valtorilaisia on jo yli 1 400.

Kaikkien aikojen rakennejärjestely

Valtori muodostettiin 2014, pari vuotta ennen toimikauttani. Tämä tehtiin ns. toimintasiirroilla, eli tehtävät ja asiantuntijat siirrettiin asiakasvirastoista Valtoriin. Yhteensä 80 liikkeenluovutusta kahden vuoden aikana! Uskoisin, että se on rakennejärjestelynä ainutkertainen. 

Saimme kertaheitolla isot vastuut ja joukon ammattitaitoisia osaajia, jotka tunsivat ennestään asiakkaiden järjestelmät ja toimintatavat. 

Tästä kannattaa muuten ottaa mallia nyt, kun sote-uudistusta viedään eteenpäin ja hyvinvointialueet muodostetaan siirtämällä niihin sairaanhoitopiirien ja kuntien sote-ammattilaiset. 

Valtorin lähtöasetelma oli asiakkaille haastava – moni oli kehittänyt tietotekniikkaansa jo pitkään omalla tavallaan, ja yhtäkkiä palvelut ja asiantuntijat siirrettiin ilmoitusluonteisesti Valtoriin. Toimittajaa ei voinut vaihtaa, jos palvelu tökki. Tästä on päästy selvästi eteenpäin, ja positiivinen kehitys näkyi selkeänä nousuna viimeisessä asiakastyytyväisyyskyselyssä. 

Palveluiden käyttäjät ovat supertyytyväisiä IT-tukeemme. Uskaltaisin sanoa, että isossa mittakaavassa Suomen tyytyväisimpiä. Koronan takia valtion virkamiehet siirtyivät laajasti etätyöskentelyyn, ja samalla poistui toimistoista saatava tuttujen kavereiden IT-lähituki. Tästä huolimatta tyytyväisyys nousi entisestään – käyttäjätyytyväisyys vuonna 2020 oli 9,22 asteikolla 1–10, kun se edellisvuonna oli 9,14. Palautteita saadaan n. 7.000 kpl/kk.

Olen käynyt muutamaan kertaan kuuntelemassa asiantuntijoiden tukipuheluita, ja ne ovat kyllä voimaannuttavia kokemuksia. 

Perustietotekniikan kustannustehokkuutta draivaa ympäristön vakiointi. Vuoden 2016 tilanteesta ja 80 erilaisesta ympäristöstä on päästy iso askel eteenpäin: 86 % palveluista on vakioitu. Kaikkea ei edes tarvitse viedä samaan muottiin. On kuitenkin palveluita, joissa yhtenäisyys on kaikkien etu – ne esimerkiksi mahdollistavat sujuvan työskentelyn valtiolla yli virastorajojen. 

Ytimessä sujuva ja turvallinen työskentely valtiolla

Valtorin tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että asiakasvirastot ja ministeriöt pystyvät tekemään työnsä sujuvasti ja turvallisesti. Jatkuvuuden turvaaminen on koko toiminnan selkäranka. Tässä olemme tilastojen valossa petranneet, mutta vielä on lunta luotavana. Samalla kun laatu paranee, asiakkaiden vaatimustaso nousee. Työelämä muuttuu, ja palvelujen on pelattava missä tahansa ja milloin tahansa. 

Toinen ydintehtävä liittyy tietoturvaan. Oman viisivuotiskauteni aikana on nähty monenlaista – kiristyshaittaohjelmia, palvelunestohyökkäyksiä ja viikoittaisia toimitusjohtajahuijausten yrityksiä. Valtori on valtionhallinnon tietoturvan osalta paljon vartijana, mutta toistaiseksi tilanne on pysynyt hallinnassa. Tietoturva on kuitenkin jatkuvaa kilpajuoksua, jossa vauhti kiihtyy ja varusteet paranevat kierros kierrokselta. 

Asiakaspalautteissakin nämä kaksi asiaa korostuvat aina: palvelujen häiriötön toiminta 24/7 ja reagointinopeus asiakastarpeisiin. Toimintaa kehitetään näiden pohjalta.

Lisää osaamista omin ja kumppaneiden voimin

Osaamisen määrätietoinen kehittäminen käynnistyi konkreettisesti keväällä 2018, kun ensimmäinen Valtori Akatemia (kuva alempana) järjestettiin. Sen tarkoituksena on toimia eräänlaisena oppisopimuskoulutuksena nuorille osaajille. Nyt on ehditty toteuttaa jo kolme akatemiaa, ja tulokset kaikista ovat erinomaiset sekä harjoittelijoiden että Valtorin näkökulmasta. 

Samalla huolehditaan myös nykyisen henkilöstön osaamisesta – esimerkiksi palkallisia opintoja tuetaan, Akatemian koulutusmoduulit ovat tarjolla kaikille valtorilaisille ja lisäksi on järjestetty erillisiä koulutuspolkuja (asiantuntijasta arkkitehdiksi, asiantuntijasta projektipäälliköksi).

Omin voimin emme voisi millään vastata digitalisaation myötä lisääntyviin tarpeisiin, joten oman osaamisen lisäksi Valtorissa tukeudutaan vahvasti markkinatoimijoihin. Kumppanien käyttö tulee lisääntymään jatkossa – sitä kautta saamme kustannustehokkuutta, joustavuutta ja erityisesti parhaita käytäntöjä toimittajien muista asiakkuuksista.

Hyvä esimerkki uudesta ajattelusta on Geologian Tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa käynnistetty innovaatiohankinta – haemme yhdessä useiden ICT-yritysten kanssa näkemyksiä siihen, miten ”uudenlaista työtä” tuetaan mahdollisimman hyvin nykyaikaisilla työkaluilla ja toimintatavoilla. 

Entäs sitten ne aikanaan annetut lupaukset Valtorin kautta saatavista muhkeista 47 miljoonan euron säästöistä? Voin vakuuttaa, että ne on saatu kokoon jo pelkästään kokoamalla valtion isot volyymit yhteen ja kilpailuttamalla isoja kokonaisuuksia ammattimaisesti yhteistyössä Hanselin kanssa. Säästö kuitenkin hukkuu digitalisaation generoimaan kasvuun. 

Analogia soteen löytyy helposti – ei sote-uudistuksellakaan tavoitella absoluuttista säästöä, vaan sillä pyritään ennemminkin hillitsemään kulujen väistämätöntä kasvua.

Aloitan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana heti pääsiäisen jälkeen ja uuden toimarin hakuprosessi on meneillään. 

Kiitos teille kaikille hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella! 

Pasi Lehmus
toimitusjohtaja