Valtorin syksyn asiakaspäivässä korostuivat tulevaisuus, tuottavuus ja yhteistyö

Valtorin syksyn asiakaspäivä kokosi valtion tietohallintoväen yhteisten ICT-palvelujen ja niiden kehittämisen ääreen.

Päivän ohjelma linkittyi kolmeen isompaan teemaan, jotka osaltaan ohjaavat Valtorin toimintaa nyt ja tulevaisuudessa:

1. Valtorin palvelustrategia, jossa palveluvalikoimaa terävöitetään, palvelutoimintaa tehostetaan, pilvisiirtymää toteutetaan ja palvelukehitystä sujuvoitetaan
2. Valtorin tuottavuusprojekti, joka liittyy valtion tuottavuusohjelmaan ja jossa tavoitellaan 50 milj. euron säästöjä ICT-menoissa vuoteen 2027 mennessä sekä
3. Valtion yhteisten tietotekniikkapalvelujen tavoitetila vuodelle 2030, jonka määrittely on Valtorille annettu toimeksianto osana valtiovarainministeriön T2-hanketta.

Päivän ohjelmassa kuultiin, miten palvelustrategian mukainen modulaarinen palveluvalikoima parantaa esimerkiksi kustannustehokkuutta sekä millä tavoin palveluja kehitetään Valtorin ja asiakkaiden yhteistyöllä muun muassa parhaillaan pilotoitavan intressiryhmätyöskentelyn kautta.

Lisäksi paneuduttiin siihen, millaista seurantaa teknologiakehitys Valtorilta edellyttää ja miten sitä toteutetaan kyvykkyysperusteisesti. Puheenvuorojen ohella osallistujat pääsivät kiertämään esittelypisteillä, jotka tutustuttivat asiakkaat Valtorin palveluvalikoiman ja palvelujen kehittämisen ajankohtaisimpiin asioihin.

Tuottavuustavoitteet vauhdittavat palvelustrategian toimeenpanoa

Pääteemoihin pureuduttiin erityisesti paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Valtioneuvoston kanslian toimialajohtaja Max Hamberg, Poliisihallituksen teknologiayksikön ryhmäpäällikkö Olli Lehtoranta sekä Valtorista asiakkuusjohtaja Kimmo Pohjola ja Tuve-palvelut tulosyksikön johtaja ja Valtorin tuottavuusprojektin omistaja Sakari Marttila.

Paneelissa pohdittiin, miten palvelukehityksen jatkuminen varmistetaan tuottavuuspaineissa sekä miten säästöt ja turvallisuus kohtaavat toisensa palvelutuotannossa. Yhteinen palveluvalikoima, sen tiivistäminen ja modulaarisuus osaltaan kehittävät turvallisuutta, kun resursseja voidaan keskittää asiakaskohtaisten ratkaisujen sijaan yhteisiin palveluihin. Silti palvelustrategian toimeenpanoa täytyy nopeuttaa ja esimerkiksi yhteistä priorisointikykyä tavoitteellisesti parantaa.

Palvelustrategian osalta panelistit perkasivat hyötyjä, joita saavutetaan siirryttäessä asiakaskohtaisista ratkaisuista yhteisiin palveluihin. ”Itsestään selvää on, että hyödyt ovat valtavat”, Olli Lehtoranta kommentoi ja jatkoi: ”Tilanne kuitenkin on se, että palveluja tarvitaan koko ajan lisää. Jos emme pysty kehittämään yhteisiä palveluja samaan tahtiin kuin niitä tarvitaan, syntyy uusia asiakaskohtaisia ratkaisuja - - ja niiden kääriminen takaisin yhteisiksi, tuotteistetuiksi palveluiksi tulee olemaan kova työ tulevaisuudessa.”

Valtionhallinto on kompleksinen ympäristö, jossa pilvi on mahdollisuus

Paneelissa pohdittiin myös pilvisiirtymän rajoittavia ja edistäviä tekijöitä sekä toimialariippumattomien ja toimialasidonnaisten palvelujen välistä rajanvetoa. Keskustelussa nousi esiin tiedon luokitteluun liittyvät näkökulmat niin asiakaskohtaisten ratkaisujen synnyssä kuin pilvisiirtymän haasteiden taustalla. ”Olisi tärkeää, että riskien arviointi tehdään keskitetysti, mutta riskien hyväksyntä asiakaskohtaisesti”, Max Hamberg totesi. Toimialasidonnaisten ja yhteisten palvelujen osalta hän painotti toimivaa käyttövaltuuksien hallintaa, jossa Valtorilla on merkittävä rooli.

Panelistien yhteinen näkemys oli, että ilman yhteisiä palveluja emme pärjää tulevaisuudessa. Yhteiset palvelut ja niiden modulaarisuus parantavat muutoskyvykkyyttä, jota nykymaailmassa tarvitaan muun muassa nopean teknologiakehityksen vuoksi ja joka osaltaan palautuu modulaariseen ajattelutapaan. Yhteiset palvelut tarkoittavat yhteisiä ratkaisuja, jotka mukautuvat niin asiakastarpeiden kuin teknologisten reunaehtojen mukaisiksi. Onnistuneeseen lopputulokseen pääsemme vain yhteistyötä tekemällä. 

Tulevaisuudessa yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän

Lopuksi paneelissa suunnattiin katse vuoteen 2030: mitä yhteiset palvelut tarkoittavat viiden vuoden kuluttua ja mitä tavoitetilan saavuttaminen edellyttää. ”Valtorin aika on nostaa palveluita täysin uudelle tasolle. Valtori on meidän valtionhallinnon turvallisuuden portinvartija”, Lehtoranta totesi ja muistutti, että vaikka valtionhallinto antaa toiminnallemme tietyt reunaehdot, Valtorilla on mahdollisuus ostaa valmiita ratkaisuja ja mukauttaa ne valtionkontekstiin sopiviksi.

Hambergin mukaan on äärimmäisen hyvä, että Valtorin asiakasneuvottelukunnassa (ANK) keskusteluja käydään systemaattisesti asiakkaiden kanssa. Tavoitetilassa Valtorin palvelut ovat niin toimivia ja yhteistyö niin saumatonta, että asiakkaiden tietohallinnot voivat keskittyä täysin ydintehtävänsä toteuttamiseen ja oman organisaationsa digitalisaation tukemiseen. Näin ollen paneelissa oltiin yhtä mieltä siitä, että tämänhetkinen suunta yhteistyön ja yhteisten palvelujen suhteen on oikea.