Reilu vuosi Valtorissa – millaiset fiilikset?

Tulin Valtoriin reilu vuosi sitten, kun edellinen toimitusjohtaja jäi ansaituille eläkepäiville. Valtorin sokkeli oli jo saatu valettua: valtionhallinnon perustietotekniikka oli keskitetty Valtoriin ja yli 1 000 henkilöä oli siirtynyt Valtorin palkkalistoille.

Moni on kysynyt minulta viime aikoina: ”Millaiset fiilikset? Tiesitkö oikeasti, mihin oikein olit tulossa?” Kyllä, ainakin lähtökohtaisesti tiesin uuden pestini ja myös edessä olevat haasteet.

Iso ja monimuotoinen kokonaisuus

En ehkä kuitenkaan ollut sisäistänyt, kuinka isosta kokonaisuudesta oikeasti puhutaan. Valtorin toiminta on laajempaa kuin esimerkiksi edellisen työpaikkani koko Suomen vastaava toiminta.

Valtionhallinto on suuren kokonsa lisäksi myös monimuotoinen. Jos EU-valtiot ovat keskenään erilaisia, niin valtionhallinnon eri toimijat vasta ovatkin keskenään erilaisia – esimerkiksi Poliisi, Ulkomaan edustustot, Maanmittauslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Säteilyturvakeskus STUK tai Saamelaisalueen koulutuskeskus. Kaikilla toimijoilla on omat erityispiirteensä ja pääosa toimijoista on myös vahvasti mukana digitalisaatiossa – kukin omalla tavallaan. Esimerkiksi passin hakeminen verkossa ja valokuvan toimittaminen suoraan valokuvaamosta poliisille on tästä käytännönläheinen esimerkki.

Asiakkaiden odotuksia

Miten Valtori sitten vastaa asiakkaiden odotuksiin? Toisaalta missiona on koko valtionhallinnon perustietotekniikan yhtenäistäminen, mutta samaan aikaan pitää ymmärtää kunkin asiakkaan perusteltu erilaisuus ja siitä johtuvat erityisvaatimukset. Esimerkiksi Verohallinto ja Museovirasto tarvitsevat molemmat vahvan tietoturvan, mutta muilta osin tarpeet ovat melko erilaiset - ”one size does not fit all”.

Tapaan asiakkaita paljon. Mitä he odottavat Valtorilta? Vastaus on yksikäsitteinen: ”Pidä nää meidän himmelit pystyssä”. Järjestelmien toimivuus kellon ympäri kaikkina viikonpäivinä on ehdottomasti aina listan kärjessä. Ja toisaalta, kaikenlaiset muutokset ovat myrkkyä. Kun mikä tahansa järjestelmä on vihdoin saatu luotettavaksi ja toimivaksi, siihen on paras olla koskematta tikullakaan. Tämä tuo valtiotasoiseen yhtenäistämiseen oman vaikeuskertoimensa. Silti, omalla 30 vuoden työkokemuksellani ymmärrän asiakkaita tältä osin erittäin hyvin.

Miksi valtionhallinnon perustietotekniikkaa sitten ylipäätään halutaan yhtenäistää? Eikö olisi helpompaa ja turvallisempaa antaa toimivien alustojen olla sellaisenaan? Reilun vuoden Valtori-kokemuksellani tiedän ainakin sen, että kehittäminen kannattaa tehdä tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja muutokselle pitää antaa riittävästi aikaa.

Kokonaisuuden kannalta hyödyt ovat kuitenkin selkeät:

• yhtenäisen ympäristön ylläpito on olennaisesti helpompaa, ja se johtaa automaattisesti alempaan kustannustasoon ja parempaan tietoturvaan
• valtion toimitiloja voidaan käyttää joustavasti yli virastorajojen, kun laitteet ja verkot on harmonisoitu mahdollisimman kattavasti
• valtionhallinnon rakennemuutokset helpottuvat olennaisesti, kun virastoja voidaan yhdistellä joustavasti ja työntekijöiden laitteet sekä tunnukset voidaan siirtää uuteen virastoon.

Tulosvastuu

Ja lopuksi muutama sana tulosvastuusta, joka oli itselleni ehkä isoin yllätys. Valtiolla on kova tulosvastuu – ainakin yhtä kova kuin kvartaalitalouden pörssiyhtiöillä.

Kun tulin taloon, oli alkuvuonna ehtinyt kertyä n. 5 miljoonaa tappiota. Hallitus edellytti yksikäsitteisesti, että talous on tasapainotettava loppuvuoden aikana ja tappiot saatava paikattua. Jos epäonnistun, ”joudun valtakunnanoikeuteen”. Niinpä ”ensimmäisen 100 päivää” keskityin käytännössä pelkästään tuloksen oikaisemiseen. Ainakin toistaiseksi olen vielä vapaalla jalalla, parhaillaan Parolan kohdalla junassa Tampereelta kohti Helsinkiä.
 

Pasi Lehmus on toiminut Valtorin toimitusjohtajana vuodesta 2016 lähtien. Lehmuksella on vahva ICT-alan ja liiketoiminnan tuntemus ja laaja johtamiskokemus. Aiemmin hän on toiminut johtajana sekä Fujitsulla että Elisalla.