Valtionhallinnon sujuva ja turvallinen ICT-arki rakennetaan yhteistyöllä
”Jos Valtoria ei olisi keksitty 2010-luvun alussa, pitäisi se tehdä viimeistään nyt”, totesi toimitusjohtaja Marja Rantala Valtorin 10-vuotisjuhlavuoden asiakaspäivässä.
Valtori aloitti toimintansa 1.3.2014. Valtori perustettiin tarpeesta kerätä valtion ICT-palvelukeskusten ja virastojen toimialariippumattomat ICT-tehtävät yhteen. Kymmenen vuoden aikana Valtorista onkin kehittynyt laajasti vaikuttava ICT-toimija. Valtorin valtionhallinnolle tuottamat ICT-palvelut mahdollistavat hyvän hallinnon, sujuvan toiminnan ja yhteistyön sekä olennaiset valtionhallinnon asiointipalvelut niin kansalaisille kuin yrityksillekin.
Vaikka Valtorin rooli palvelutuottajana ja valtionhallinnon digitalisaation mahdollistajana on vahva, on Valtorin toiminnassa edelleen kehitettävää. Esimerkiksi päällekkäistä ja rinnakkaista tekemistä täytyy karsia sekä Valtorissa että koko valtionhallinnossa. Toiminnan tehostamisessa avaintekijä on poikkihallinnollinen yhteistyö, joka oli myös juhlavuoden asiakaspäivän teema.
Yhteistyön lisäksi tarvitaan vahvaa panostusta palvelukehitykseen. Palvelukehitystä ohjaa Valtorin päivitetty palvelustrategia, joka tarkentaa ja konkretisoi Valtorin palveluvalikoiman ja palvelujen kehittämistä. Lisäksi palvelukehityksessä on osattava hyödyntää teknologian uudet mahdollisuudet sekä tuotettava erilaisiin asiakastarpeisiin osuvia modulaarisia palveluja. Tätä kaikkea on edistettävä kustannustehokkaasti ja yhteiset tuottavuustavoitteet huomioiden. ”ICT-alan koko ajan kiihtyvä kehitysvauhti haastaa meitä, mutta uskon, että meillä on eväät kehityksessä mukana pysymiseen”, Rantala summasi.
Digitalisaatio edistää tuottavuutta mutta vaatii investointeja
Valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma valoi omassa puheenvuorossaan asiakaspäivän yleisöön uskoa siitä, että valtion toimijat voivat yhteistyöllä lunastaa digitalisaation tuottavuuslupaukset. Valtori tukee osaltaan valtionhallinnon tuottavuustavoitteita etsimällä keinoja tehostaa valtion ICT-toimintoja. Hallitusohjelmassa digitalisaatio nähdään yhtenä tärkeimmistä keinoista hallinnon tehostamisessa, mutta toisaalta se edellyttää myös lisää investointeja.
Vuosien saatossa eri viranomaiset Suomessa ovat onnistuneet digitalisoimaan palvelujaan, mutta kehityksen jatkuminen nykyisessä taloustilanteessa edellyttää yhteisen keskustelun ja kehittämisen lisäämistä. Esimerkiksi tekoälyyn liittyviä kokeiluja ja käyttöönottoa ei valtion virastojen ole mahdollista toteuttaa erillään, vaan paras tulos osaamisen kasvattamisessa syntyy oppeja ja oivalluksia jakamalla. Tällaisia yhteisiä foorumeja voi Valtori omassa roolissaan edistää.
Tekoälyteemasta jatkoi asianajaja Jukka Lång, joka asetti tekoälyn mahdollisuudet erityisesti julkishallinnon kontekstiin. Tekoälyn käyttöä julkishallinnossa ohjaavat samat asiat kuin muutakin julkisen sektorin toimintaa. Esimerkiksi virkavastuu, erilaiset toimintaa ohjaavat lait sekä hyvän hallinnon periaatteet asettavat reunaehdot tekoälyn käytölle. Käyttöönottoa edistää se, että nämä reunaehdot ovat meille ennestään tuttuja. Tekoäly teknologiana täytyy nähdä hyvän ja tuloksellisen hallinnon mahdollistajana.
Muuttuva maailmaa vaatii uusia ratkaisuja
Lopuksi asiakaspäivässä pureuduttiin yhteistyöllä saavutettuihin onnistumisiin sekä konkreettisiin keinoihin, joilla pystymme edistämään valtionhallinnon ICT-toimintaa myös tulevaisuudessa. Keskustelua käytiin paneelissa, johon Marja Rantalan ja Jarkko Levasman kanssa osallistuivat Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura sekä Poliisihallituksen tietohallintopäällikkö Sasa Haavisto. Keskustelua ohjasi Valtorin strategiaprosessista vastaava johtaja Mira Holmroos-Kolari.
Onnistumisina mainittiin konesalien karsiminen, yhteiset vierailijaverkot, etätyön edellytykset sekä laadukas varautuminen. Yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa panelistit peräänkuuluttivat poikkihallinnollisen yhteistyön ja ketteryyden lisäämistä sekä investointien vaikutusarviointeja. Lisäksi valtion toimijoiden on edistettävä yhteistä tilannekuvaa, jolla mahdollistetaan yhteinen tiedolla johtaminen.
