Valtori - Tiedotteet

Valtorin kestävyysraportti 2025 julkaistu – tutustu kestävyystekoihimme

Wed, 29 Apr 2026 06:07:00 GMT

Neljännessä kestävyysraportissamme kuvaamme kestävän kehityksen edistämistä ja toimintamme vastuullisuutta vuonna 2025.

Sovimme jo toista kertaa kestävyyden edistämisestä valtiovarainministeriön ja Valtorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2025. Sitouduimme toteuttamaan 10 kestävyystekoa, joiden toteutumista kuvaamme kestävyysraportissa.

Kestävyysteot ovat konkreettisesti sitä, mitä meiltä edellytetään ja joiden onnistumista myös seuraamme ja mittaamme. Raportin avulla saamme kattavan kuvan siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteet toteutuivat toiminnassamme, kertoo viestintäjohtaja Maija Ilvonen.

Muutamia nostoja kestävyysraportilta:

Valtorin tekemät ICT-hankinnat vuonna 2025 olivat 330 milj. €. Valtorin yhteishankintojen hiilijalanjälki Hanselin hankintapulssin mukaan oli 69 milj. CO2-ekv. kg.
Strategisesti keskeisistä Valtorin projekteista 73 % eteni suunnitellusti. Vuoden 2025 toimet vahvistivat projektitoiminnan johdonmukaisuutta, paransivat projektien onnistumisedellytyksiä ja tukivat kestävän ICT-palvelutuotannon kehittämistä.
2025 asetettu 30 M€ ICT-säästötavoite ylitettiin ja saavutimme 33,5 M€ säästöt. Määrätietoinen palveluiden kustannustehokkuuden parantaminen sekä alkanut siirtymä asiakaskohtaisista ratkaisuista kohti yhteisiä, tuotteistettuja palveluja mahdollisti useiden palvelujen hinta-alennukset. Pitkällä aikavälillä tämä keventää valtionhallinnon ICT-kokonaiskustannuksia ja tukee taloudellisesti kestävää palvelutuotantoa.

Kuvalähde: Valtori

Kyseessä on järjestyksessään Valtorin viides kestävyysraportti ja se tuotettiin kokonaisuudessaan itse.

Tutustu vuoden 2025 kestävyysraporttiin: Kestävyysraportti 2025 | Valtori

Lisätietoa:

Viestintäjohtaja Maija Ilvonen, maija.ilvonen@valtori.fi

]]>

Valtorin tietotilinpäätös 2025 on laadittu

Mon, 27 Apr 2026 11:17:00 GMT

Tietotilinpäätös tuo läpinäkyvyyttä ja konkretiaa tietosuojatyöhön. Lisäksi se tukee johdon päätöksentekoa ja riskienhallintaa. Tietotilinpäätös ei ole vain raportti, vaan strateginen työkalu, jonka avulla voimme Valtorissa vuosittain arvioida tietosuojan toteutumista ja jatkaa tietosuojatyötä entistä vaikuttavammin.

Tietotilinpäätös laaditaan vuosittain.

Tutustu tietotilinpäätöksen julkiseen tiivistelmään: Valtorin tietotilinpäätös 2025 - julkinen tiivistelmä (pdf)

Klikkaa suurentaaksesi kuvaa.

]]>

Yhteinen tilannekuva, vahvempi neuvotteluvoima ja parempi kilpailu: Lyhty-verkosto edistää jäsenille tärkeitä tavoitteita

Fri, 24 Apr 2026 08:49:00 GMT

Verkoston jäsenkyselyn tulokset osoittivat odotetusti, että julkinen hallinto kaipaa vahvempaa neuvotteluvoimaa teknologiatoimittajien kanssa ja tätä kautta kustannussäästöjä.

Kustannusten kasvu saatava kuriin

Jäsenkyselyn tulokset vastasivat pitkälti ennakkoarvioita ja vahvistivat käsitystä verkoston jäsenten keskeisistä haasteista. Vastaajien mukaan erityisen tärkeitä ovat seuraavat asiat:

Kustannusten kasvun hillitseminen: organisaatiot odottavat yhteistä tapaa hyödyntää neuvotteluvoimaa ja tunnistaa säästömahdollisuuksia.
Kilpailun lisääminen ja toimittajariippuvuuksien vähentäminen: jäsenet toivovat parempaa markkinaseurantaa ja vaihtoehtoisten teknologioiden arviointia.
Tilannekuvan muodostaminen: tarve kattavalle näkymälle sopimusrakenteisiin, lisenssimääriin ja teknologiaratkaisuihin.
Yhteisten toimintatapojen ja tuen vahvistaminen: tarve yhteistyölle, jotta voi jakaa kokemuksia ja rakentaa yhdenmukaisia käytäntöjä.

”Jäsenkyselymme esiin nostamat tarpeet muodostavat selkeän suunnan verkostomme toiminnalle, koska jäsenorganisaatioiden odotukset työlle ovat hyvin samansuuntaisia. Tavoitteet ja tuotokset rakentuvat näistä odotuksista ja tukevat koko julkishallintoa kohti kustannustehokkaampaa ja tasapainoisempaa teknologiaympäristöä. Nykyisessä markkinatilanteessa ja toimittajahintojen nousupaineessa yhteinen koordinointi on entistä tärkeämpää”, sanoo johtava erityisasiantuntija Tuomo Kouhia, joka koordinoi verkoston toimintaa Valtorissa.

Paremmat edellytykset vertailuun, kilpailuun ja kustannusten hallintaan

Verkoston tavoitteena on vahvistaa julkisen sektorin teknologiamarkkinoiden terveempää toimintaympäristöä tarjoamalla organisaatioille paremmat edellytykset vertailla vaihtoehtoisia ratkaisuja ja opastaa, kuinka organisaatiot voivat vähentää toimittajariippuvuutta.

Lyhty-verkosto on tuottamassa yhteisen viitearkkitehtuurin, joka jäsentää teknologia alueet ja ohjaa organisaatioita toimittajariippumattomampaan ratkaisuun. Verkosto myös jakaa tietoa jäsenilleen markkinaseurannasta ja parhaita käytäntöjä esimerkiksi kilpailutusmahdollisuuksista sekä muuttuvista sopimuskäytännöistä.

Kustannusten hallinta on verkoston jäsenorganisaatioiden keskeisimpiä toiveita. Verkostolta odotetaan tukea erityisesti suurten lisenssikustannusten ennakoimiseen ja hillitsemiseen.

Verkoston tavoitteena on koota julkisen sektorin yhteinen volyymi ja hyödyntää sitä neuvotteluvoimana ICT-toimittajien kanssa. Konkreettisena toimenpiteenä toteutamme laajan tilannekuvan julkisen hallinnon lisenssiomaisuudesta. Tämän pohjalta voimme tunnistaa säästöpotentiaalin ja tehdä parempia hankintapäätöksiä.

Kun haasteet ovat yhteisiä, myös ratkaisut syntyvät yhdessä

Jäsenkysely osoitti, että julkishallinnon organisaatiot tarvitsevat selkeitä yhteisiä käytäntöjä ja ohjeita sekä foorumin, jossa voidaan jakaa kokemuksia ja ratkaista yhteisiä haasteita.

Lyhty vastaa tähän tarpeeseen ja kokoaa verkoston avulla yhteen tietoa teknologioista, sopimuksista ja parhaista käytännöistä. Verkosto tarjoaa myös asiantuntijatukea ja koordinoitua ohjausta organisaatioille, jotka ovat siirtymässä uusiin teknologiaratkaisuihin tai jotka tarkastelevat sopimusrakenteitaan uudelleen. Lisäksi verkosto valmistelee suosituksia tekoälyhankintojen sopimuskäytännöistä ja esityksen toimintamallista, joka vahvistaisi julkisen sektorin yhteisiä rakenteita ohjelmistohallinnassa ja hankinnoissa.

Verkoston keskeiset tuotokset

Jäsenkyselyn esiin nostamat tarpeet eli parempi tilannekuva, vahvempi neuvotteluvoima, avoimempi kilpailu ja yhteiset toimintatavat, ohjaavat verkoston käytännön työtä. Toimikaudella tuotetaan konkreettisia ratkaisuja, jotka auttavat organisaatioita toimimaan systemaattisemmin ja tukevat laajempaa julkisen sektorin yhteistyötä. Alla esitetyt tuotokset muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka vie verkostoa kohti sen asetettuja tavoitteita:

Lyhty‑viitearkkitehtuuri (1. versio)
tilannekuva julkisen hallinnon lisenssiomaisuudesta
keskitetty neuvottelukanava ja vuoropuhelu toimittajien kanssa
yhteistyöalusta ja parhaiden käytäntöjen koonti
tekoälyhankintojen sopimussuositukset
suvereniteettisuositukset
ehdotus pysyvästä toimintamallista ja hankintarakenteiden kehittämisestä.

Emme ole Suomessa yksin lisenssienhallintaan liittyvien haasteidemme kanssa. Siksi verkosto seuraa tarkasti mm. muiden Euroopan maiden toimia. Verkosto on jo aloittanut tiedonvaihdon ja yhteistyön Ruotsin ja Tanskan julkishallinnon edustajien kanssa.

Lue lisää:

Lisätietoja:

Tuomo Kouhia, johtava erityisasiantuntija: tuomo.kouhia@valtori.fi
Kaikki yhteydenotot verkostoon: lyhty@valtori.fi

]]>

Valtori on solminut uuden hankintasopimuksen työasemalaitteista

Thu, 23 Apr 2026 09:02:00 GMT

Sopimuksen arvo jyvitettynä kahden vuoden ajalle arvellaan olevan 70 miljoonaa euroa. Mahdollisten optiovuosien kanssa kokonaisarvo saattaa nousta noin 150 miljoonaan euroon.

Sopimus on voimassa kaksi vuotta ja sisältää kaksi yhden vuoden mittaista optiokautta. Laitteet ja niitä koskevat hinnat julkaistaan Valtorin asiakkaille heti, kun tilaaminen on mahdollista. Laitetoimitusten arvioidaan alkavan toukokuussa.

Uusi sopimuksemme varmistaa Valtorin työasemalaitteiden toimituskyvyn tässä poikkeuksellisen haastavassa markkinatilanteessa ja tuo selkeitä volyymietuja ja toimintaympäristön vaatimuksiin vastaavat toimintamallit. Valtorin vastuulla olevat hankinnat, laitteiden ylläpito ja tietoturva varmistavat, että laitteet tukevat turvallista ja sujuvaa työntekoa koko elinkaarensa ajan, sanoo Valtorin ylijohtaja Matti Nurmi.

Työasemalaitteet jatkossa neljän vuoden leasing-ajalla

Valtori kehittää työasemakokonaisuutta tavoitteena optimoida käytössä olevia laitemalleja ja parantaa laitekiertoa. Jatkossa työasemat toimitetaan neljän vuoden leasing-ajalla. Lisäksi sisäisiä prosesseja kehitetään siten, että muutokset palveluihin toteutetaan mahdollisimman hallitusti ja ennakoitavasti.

Asiakkaille tarjotaan myös konkreettisia keinoja kustannustason hallintaan, kuten laitetilausten keskittäminen suurempiin tilauskokonaisuuksiin ja halvemmat laitemallit.

Lue myös verkkosivuillamme julkaistu uutinen Globaali markkinatilanne kasvattaa laite- ja lisenssikuluja valtion ICT-palveluissa | Valtori

Lisätietoja:

Ylijohtaja Matti Nurmi, matti.nurmi@valtori.fi

]]>

Häiriö valtionhallinnon sähköpostipalvelussa korjattu 23.4.2026

Wed, 22 Apr 2026 12:48:00 GMT

Valtionhallinnon sähköpostipalvelussa ilmeni laajavaikutteinen häiriötilanne 22.4.2026 iltapäivällä. Häiriön vuoksi sähköpostin käyttö työasemalta oli estynyt. Kyse oli palvelusta, joka on laajalti käytössä valtionhallinnon organisaatioissa. Selvitystä ja korjaustoimia jatkettiin yön ajan ja tilanne saatiin korjattua 23.4. aikaisin aamulla.

Tilanne johtui muutostöistä palvelun toimittajan sähköpostialustalla, josta aiheutui ennakoimattomia vaikutuksia. Häiriön aikana sähköpostia pystyi käyttämään mobiililaitteella tai selainversiolla (OWA).

Tiedotimme asiakkaitamme normaalin häiriötiedotusprosessin mukaisesti.

Pahoittelemme tilanteesta aiheutunutta haittaa.

]]>

Globaali markkinatilanne kasvattaa laite- ja lisenssikuluja valtion ICT-palveluissa

Wed, 22 Apr 2026 08:06:00 GMT

Markkinatilanteen arvioidaan kasvattavan keskeisissä ICT-palveluissa käytettävien laitteiden ja lisenssien tuotantokustannuksia suuntaa-antavan arvion mukaan vuoteen 2031 jopa kymmeniä prosentteja. Kohonneet laitehinnat tulevat näkymään myös Valtorin kilpailuttamissa uusissa sopimuksissa aiempien sopimuskausien päättyessä. Pääte- ja palvelinlaitteiden hintojen äkillisen nousun arvioidaan jatkuvan ainakin vuoteen 2028 saakka. Joidenkin ennusteiden mukaan laitteistokustannukset voivat jäädä pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle.

Toimet kustannusten kasvun hillitsemiseksi

Valtorin tuotantokustannusten nousun vaikutusta asiakashintoihin on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida. Valtori tekee jatkuvasti töitä sen eteen, että asiakkaiden hinnat eivät nousisi. Tämä tarkoittaa aktiivisia toimenpiteitä ja tiivistä yhteistyötä Valtorin kumppanien kanssa.

Tähän mennessä olemme onnistuneet alentamaan palvelujemme hintoja valtion tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Teemme jatkossakin aktiivisesti töitä kustannusten hillitsemiseksi ja hintojen nousun pitämiseksi asiakasorganisaatioidemme kannalta mahdollisimman maltillisena.

Teemme aktiivista yhteistyötä palvelujen toimittajien kanssa päästäksemme mahdollisimman edullisiin sopimuksiin.
Keskittämällä hankintoja, kaventamalla käytössä olevaa laitevalikoimaa sekä optimoimalla hankintojen ajankohtia voimme saavuttaa kustannussäästöjä.
Optimoimme käytössä olevia laitemalleja, parannamme laitekiertoa ja pidennämme laitteiden leasing-aikoja.
Tilanne edellyttää todennäköisesti myös olemassa olevien työvälineiden ja käytäntöjen uudistamista ja mahdollisesti siirtymistä täysin uusin vaihtoehtoihin.
Tarjoamme asiakkaille konkreettisia keinoja kustannustason hallintaan; kustannuksia voidaan hillitä esimerkiksi vähentämällä kalliimpien laitemallien käyttöä ja keskittämällä laitetilauksia suurempiin eriin.
Kehitämme sisäisiä prosessejamme markkinatilannemuutosten vaikutusten ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi.
Olemme uudistaneet Valtorin palvelujen hinnoittelumallin yhtenäiseksi eri palveluympäristöjen välillä ja tukemaan palvelujen modulaarisuutta eli sitä, että asiakkaat voivat valita ja maksaa vain tarvitsemistaan palveluista ja niiden ominaisuuksista.
Ohjelmistolisenssien käytön tehostamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi teemme aktiivista työtä julkisen hallinnon lisenssienhallinnan Lyhty-yhteistyöverkostossa.

Lisätietoja

Ylijohtaja Sakari Marttila, sakari.marttila@valtori.fi

]]>

Yhteistyössä ICT-arjessa – Maaliskuu 2026

Fri, 06 Mar 2026 07:29:00 GMT

Voit tilata uutiskoosteen myös suoraan sähköpostiisi verkkosivultamme: Tilaa uutiskoosteet ja tiedotteet postiisi | Valtori

Save the date: ICT-toimittajainfo tiistaina 19.5.

Kutsumme ICT-toimittajat yhteen tiistaina 19.5. ajankohtaisen info- ja verkostoitumistilaisuuden merkeissä Helsingin Lintulahdessa. Tilaisuuden ohjelma ja tarkemmat lisätiedot täsmentyvät myöhemmin. Laita päivä kalenteriin!

Kiitos yhteistyöstä Tavoitetila 2030 -ohjelmassa

Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tavoitetila 2030 (T30) -ohjelman lopputulokset eli tavoitetila ja toimeenpanosuunnitelmat luovutettiin valtionvarainministeriölle aikataulun mukaisesti helmikuun lopussa. Valtori varautuu luovutuksen jälkeen vastaamaan ministeriön mahdollisiin tarkennuspyyntöihin ja jatkotoimeksiantoihin.

Kiitämme lämpimästi ohjelmaan osallistuneita ICT-toimittajia yhteistyöstä tavoitetilojen ja toimeenpanosuunnitelmien rakentamisessa!

Valtorin kestävyysteot 2026

Vuonna 2026 sitoudumme Valtorina toteuttamaan kaikkiaan 8 kestävyystekoa. Kestävyysteot pohjautuvat Valtorin tulossopimustavoitteisiin, ja ne edistävät vastuullista toimintaamme sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.
Kestävyystekoina olemme päättäneet muun muassa

parantaa tuottavuutta sovituilla säästötoimenpiteillä
edistää julkisen hallinnon ohjelmistolisenssien hallinnan säästötoimenpiteitä yhteistyöverkosto Lyhdyn kautta
kehittää oman hankintatoimemme rakenteita ja johtamista.

Ajankohtaista Lyhty-verkostosta

Lyhty-yhteistyöverkoston toimikautta pidennetään vuoden 2027 loppuun saakka nykyisellä rahoituksella.

Jäsenkysely: kustannukset, sopimukset ja toimittajariippuvuus puhuttavat

Lyhty-verkosto lähetti joulukuussa jäsenorganisaatioille kyselyn koskien julkishallinnon ohjelmistoteknologioita, kustannuksia, hankintakanavia sekä asiakaskokemuksia toimittajayhteistyöstä. Vastauksissa nousi esiin kokemuksia hinta- ja sopimusneuvottelujen epäsymmetriasta:

riippuvuudesta suuren toimittajan ekosysteemistä
merkittävistä, ennakoimattomista hinnankorotuksista
käytännön pakosta ostaa tosiasiallista tarvetta suurempia lisenssipaketteja.

Tuloksista nousi esiin myös kiinnostus laajempaan yhteistyöhön ja tarpeeseen arvioida erilaisia teknologiavaihtoehtoja yhdessä Lyhty-verkostossa.

Lue verkoston ajankohtaisista asioista verkkosivullamme: Lyhty-verkosto | Valtori

Lyhty on julkisen hallinnon lisenssienhallinnan yhteistyöverkosto. Sen tavoitteena on ohjelmistolisenssien kustannusten alentaminen ja kustannuskehityksen hillitseminen sekä säästöjen mahdollistaminen koko julkiselle hallinnolle. Verkoston koordinaattorina toimii valtion tieto ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Lisätietoa: Julkisen hallinnon lisenssienhallinnan yhteistyöverkosto Lyhty käynnistyi | Valtori.

Muistutus: Hankintasopimuksen tunniste pitää olla laskutusaineistossa

Muistutamme ICT-toimittajia, että valtionhallinnon verkkolaskuilla täytyy olla tieto siitä, mihin hankintasopimukseen meno kohdistuu. Tämä tarkoittaa, että hankintasopimuksen tunniste (AgreementIdentifier) tulee kirjata verkkolaskusanoman sopimusnumero-kenttään. Valtori ei hyväksy toimittajilta tulevia laskuja, joista sopimustunnus puuttuu.

Tarkempia ohjeita ja lisätietoa:

Yhteistyössä ICT-arjessa -uutiskooste on suunnattu nykyisille ja Valtorista kiinnostuneille ICT-toimittajille. Uutiskooste on julkinen ja sen voi tilata omaan sähköpostiosoitteeseen verkkosivulta: Tilaa uutiskoosteet ja tiedotteet postiisi | Valtori

]]>

Valtorin vuosi 2025: Toiminnan tuottavuus kehittyi myönteiseen suuntaan

Thu, 05 Mar 2026 08:20:00 GMT

Valtorin toimintakertomus 2025

Valtori koordinoi T30-ohjelmaa osana valtiovarainministeriön käynnistämää lainsäädännön uudistamistarpeisiin liittyvää T2-hanketta.
Valtorissa toteutettiin laaja toimintamallien ja organsioitumisen uudistus, joka astui voimaan 1.4.2025. Toimintamallin ja organisaation uudistamisen tavoitteena on ollut Valtori-tasoisen toiminnan vahvistaminen, sisäisen tehokkuuden ja yhteentoimivuuden parantaminen. Valtorin henkilöstötyytyväisyys pysyi hyvällä tasolla.

Valtorin tuottavuusprojektia jatkettiin määrätietoisesti ja vuodelle 2025 asetettu (30 M€) säästötavoite saavutettiin. Tuottavuusprojekti jatkuu vuoteen 2029 asti ja siinä huomioidaan keväällä 2025 asetetut lisätavoitteet, jotka nostavat valtion yhteisille ICT-palveluille asetetun kokonaissäästötavoitteen 68 milj. € vuonna 2029.

Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset ovat hyvällä tasolla niin päättäjien ja ICT-yhdyshenkilöiden kuin loppukäyttäjienkin osalta. Asiakkaiden tyytyväisyys Valtorin palvelukehitykseen ja projekteissa onnistumiseen ovat asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta olennaisia Valtorin kehityskohteita.

Toiminnan taloudellisuus 2025

Valtorin toiminnan tulos eli jäämä oli +1,3 M€ vuonna 2025 tavoitteen ollessa ”nollatulos”. Jäämä kasvoi +0,5 edellisvuoteen verrattuna (2024 toteuma +0,8 M€). Tori-toiminnassa jäämä laski ja Tuve-toiminnassa nousi.
Toiminnan kustannusvastaavuus, eli tuottojen ja kulujen yhtäsuuruus, oli erinomainen 100,3 %. Myös kummankin toiminta-alueen kustannusvastaavuus oli hyvä.

Liikevaihtoa kertyi noin 472 M€, missä laskua edellisvuoteen reilut -15 M€ (-3,1 %). Laskutus aleni ensimmäistä kertaa Valtorin olemassaolon aikana ja muutos aiempien toimintavuosien kasvuun oli merkittävä. Tuotot alenivat tasaisesti sekä Tori- että Tuve-palveluympäristössä noin -3 % Tori-palveluympäristön laskun ollessa noin 11 M€ ja Tuven 4,4 M€.

Liikevaihtoa laski Valtorin tekemät hinnanalennukset sekä laskuttamatta jättämiset, joiden osuus laskusta oli noin 11 M€, sekä palveluvolyymien alenema etenkin Tori-palveluympäristössä valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja TE-keskusten poistuman myötä. Palveluittain tarkasteltuna eniten laskivat päätelaitepalvelut, käyttäjätukipalvelut, tietoliikennepalvelut sekä viestintätekniset palvelut.

Yhteenveto Valtorin taloudesta 2025

Kulutasoa onnistuttiin laskemaan liikevaihdon laskua vastaavasti laaja-alaisilla tuottavuus- ja säästötoimilla, joita toteutettiin läpi organisaation niin palvelutuotannossa, kehityksessä kuin sisäisissä toiminnoissa.

Ulkoiset kulut ml. investoinnit vähenivät 11 M€. Laskua oli etenkin palveluiden ostoissa sekä vuokrakuluissa. Ostoja laskivat mm. ulkoa ostettavan asiantuntijatyön väheneminen, palveluiden volyymilasku, leasing-aikojen pidennykset sekä toimistotilojen vähennys.
Henkilöstökulut laskivat noin 1,4 M€ htv-määrän laskun myötä. Valtorin oman henkilöstön htv-määrä aleni noin 4 % ja ulkoisen 32 % (Huom! Ulkoisen työvoiman vähennys näkyy ulkoisissa kuluissa palveluiden ostojen vähenemisenä).
Palveluiden suuria investointeja tehtiin vähemmän kuin aikaisempana vuonna. Myös palvelukehityksen ulkoiset kustannukset olivat pienemmät kuin 2024, kun kehitystä tehtiin enemmän sisäisin resurssein.
Valtorin omat kulut laskivat toteutettujen tuottavuustoimien myötä, joita olivat mm. matkustusbudjetin leikkaus sekä toimitilojen vähennys.
Asiakasprojektien ja toimeksiantojen laskutus aleni jatkuvia palveluita voimakkaammin noin 17 % ja 5,6 M€.
Jatkuvien palveluiden laskutus aleni Torissa 2,1 % ja kasvoi Tuvessa noin prosentin. Tuven kasvua selittää mm. Hyvinvointialueiden tulo asiakkaaksi sekä erillisympäristöjen käyttöönotto. Muutoin laskutus aleni useimmissa palveluissa.

Toiminnan tuottavuus kehittyi myönteiseen suuntaan. Työn tuottavuus vakioiduissa palveluissa kasvoi 7,3 % vuodesta 2023 vuoteen 2025. Tuottavuus on kasvanut pääsääntöisesti kaikissa tärkeimmissä palveluissa, kuten käyttöpalveluissa, käyttäjätukipalveluissa ja päätelaitepalveluissa. Tuottavuuden kasvu ylitti tulossopimustavoitteen 3,3 %-yksiköllä (+83 %).

Välillisten kulujen osuus kokonaiskuluista laski -0,7 %-yksikköä vuodesta 2024 vuoteen 2025 ollen 11,9 % vuonna 2025. Välillisiä kuluja laski tuottavuustoimet (mm. säästöt matkustus-, toimitila- ja sis. kehityskuluissa) sekä vuoden 2024 varausten purut keskeneräisistä asioista (mm. muutosneuvottelut). Välillisten kulujen osuus ylitti kuitenkin tulossopimustavoitteen 0,7 %-yksiköllä (+6,2 %).

Palveluiden hintakehitys kuvaa Valtorin kustannustehokkuuden kehittymistä, sillä hinnoittelun periaate on palveluiden kustannusvastaavuus eli tuottojen ja kulujen yhtäsuuruus. Hintojen kehitystä mitataan hintaindeksillä, johon sisältyy 20 Valtorin merkittävintä vakiopalvelua. Näiden palveluiden hinnat alenivat 3,4 % vuodesta 2023 vuoteen 2025. Lasku ylittää tulossopimustavoitteen yhdellä prosenttiyksiköllä (+42 %). Vuonna 2025 hinnanalennuksia tehtiin noin -5,1 M€. Inflaation huomioiden reaalihinnat alenivat alla olevaa laskelmaa enemmän.

Palvelu- ja sisäiseen kehitykseen käytettiin 13,4 M€. Kehityskulujen osuus Valtorin kokonaiskuluista oli 2,8 % (vuonna 2024 2,7 %). Kehitystä tehtiin edellisvuotta enemmän sisäisinä resursseina ulkoa ostetun asiantuntijatyön sijaan. Merkittäviä hankkeita olivat mm. Kyber, Palvelustrategian ja -valikoiman toimeenpano, Tavoitetila 2030 sekä pilvipalveluiden kehitys.

Tutustu Valtorin tilinpäätökseen (pdf)

Lisätietoa

Hanna Kuikka, talousjohtaja, hanna.kuikka@valtori.fi

]]>

Asiakastarina: Sivistyshallintoon uusia tuulia

Tue, 03 Mar 2026 11:56:00 GMT

Virastojen omista palvelukokonaisuuksista yhteiseen pilviympäristöön

Lähtötilanteessa virastoissa käytettiin Valtorin palveluja eri tavoin, ja asiakaskohtaisia ratkaisuja oli myös paljon. Kun 1700:a henkeä koskeva virastorakenneuudistus oli selvä aikatauluineen, kirkastui ajatus yhteisestä pilviympäristöstä. Se luo pohjan tulevalle yhteiskehittämiselle.

Käytännössä suurimpia muutoksia ovat asiakaskohtaisista ratkaisuista luopuminen aina, kun se on mahdollista, sekä Valtorin palvelujen kattava käyttöönotto ja luopuminen virastojen omista lähituen palveluista.

Poikkeuksellinen vuodenvaihde

Yhdestätoista virastosta muodostui viisi uutta organisaatiota. Kun tähän yhdistettiin pilvisiirtymä, johdettavaa ja yhteensovitettavaa oli todella paljon. Perustietotekniikan osalta päästiin tositoimiin syksyllä 2025, joten aikataulu oli todella tiukka.

”Valmistauduimme sekä sivistyshallinnossa että Valtorissa todella hyvin vuodenvaihteeseen. Varmistimme johtamis- ja reagointikyvykkyyden monesta näkökulmasta ja yhdessä onnistuimme vuodenvaihteen läpiviennissä erinomaisesti. Sivistyshallinnon asiantuntijat tekivät suuren työn vuodenvaihteen molemmin puolin, ja samoin voin sanoa Valtorin asiantuntijoista. Teimme ensimmäistä kertaa jotakin, mitä ei samassa mittakaavassa ole aiemmin tehty, ja onnistuimme”, kertoo johtaja Mikael Mantila Opetushallituksesta.

Projektista jatkuvaa palveluun, opit kaikkien hyödyksi

”Tämä uutisen ilmestymisen aikaan olemme siirtyneet jatkuvaan palvelumalliin, jossa luomme uutta sivistyshallintoon. Haluamme Valtorin suuntaan näyttäytyä jatkossa yhtenäisenä sekä kehittää muutoksenhallintaryhmän kautta yhtenäistettyä perustietotekniikkaympäristöä”, Mantila jatkaa. Sekä Opetushallitus että Valtori laativat projektista loppuraportit, joista tuodaan opit tulevien projektien hyödyksi.

”Kun tehdään jotakin ensimmäistä kertaa voi usva olla kovin sankka ja sen läpi ei näe. Tällöin mitataan rohkeutta puskea kohti yhteistä tavoitetta. Filosofi Senecan sanoin: Jos ei ole satamaa, mihin purjehtia, ei voi olla myötätuulta”, päättää Mantila.

]]>

Blogi: Julkisen hallinnon johtamistehtävät haastavat ja palkitsevat

Mon, 23 Feb 2026 08:58:00 GMT

Olen iloinen ja kiitollinen siitä, että koko pitkän työurani olen saanut tehdä töitä Suomen hyväksi. Työelämä, johtaminen ja valtionhallinto on kehittynyt ja muuttunut huimasti näiden vuosien aikana. Kaikkein palkitsevinta on ollut havaita yhteistyön paraneminen ja aidon konserniajattelun vahvistuminen.

Palveluketjut toimivat, mutta sujuvoitettavaa on edelleen

Valtionhallinnon toimijoiden välinen keskinäisriippuvuus on kasvanut ja julkisen hallinnon palveluketjut toimivat jo varsin sujuvasti organisaatio- ja hallinnonalarajojen yli. Paljon on kuitenkin vielä kehitettävää ja sujuvoitettavaa, jotta kokonaisuus toimisi saumattomasti ja turvallisesti yhteen. Työmme ajurina pitää aina olla koko Suomen etu, ei yksittäisten toimijoiden osaoptimoidut tavoitteet.

Julkisessa johtamisessa ison kuvan ymmärtäminen, tiedolla johtaminen ja rohkeus tehdä vaikeitakin päätöksiä ovat kaikkein keskeisimpiä asioita. Julkisen hallinnon johtamistehtävät ovat muuttuneet koko ajan haasteellisimmiksi, mutta ovat myös erittäin palkitsevia. Työni merkitystä ja vaikuttavuutta ei ole tarvinnut miettiä kertaakaan urani aikana.

Kannan kuitenkin huolta siitä, että haasteelliset julkisen hallinnon johtamistehtävät ovat aidosti houkuttelevia osaaville johtajille ja hallinnon uudistumiskyvykkyys pysyy hyvällä tasolla. Toivon, että jatkossakin löytyy rohkeita vastuuntuntoisia ja osaavia ihmisiä, jotka uskaltavat hakeutua johtamisuralle. Asiantuntijana toimiminen on usein selkeämpää kuin johtamisrooli, ja kun päättää valita johtajauran, on pakko luopua asiantuntijaidentiteetistä. Johtaminen on ammattityötä, jossa erityisesti julkisessa hallinnossa on koko ajan suurennuslasin alla. Johtamistehtävät tuovat suurta vastuuta, jota pitää pystyä kantamaan.

Hyvät verkostot ja jatkuva oppiminen olennaisia onnistumisessa

Omat tukiverkostot onkin syytä pitää kunnossa, jotta jaksaa lukuisat ristiriitaisetkin paineet, mitä johtamistyöhön kuuluu. Olen ollut onnekas, kun olen saanut tukea haastavaan työhön lähipiiriltä, kollegoilta, ohjaajilta ja päättäjiltä. Olen saanut osallistua erilaisiin johtamisverkostoihin ja koulutuksiin, joita ilman tätä työtä ei olisi voinut ja kyennyt tehdä. Luottamus, hyvät verkostot, jatkuva oppiminen ja uudistuminen sekä aito vuorovaikutus ovat olleet johtamisessa minulle kaikkein tärkeintä.

On aika kiittää kaikista kokemuksista ja lukuisista hienoista kohtaamisista, joita pitkä työurani on minulle antanut. Olen aina pyrkinyt tekemään työni niin, että asiat on hyvin dokumentoitu ja toiminnan jatkuvuus on turvattu, vaikka henkilöt vaihtuvat. Valtorin johtamisjärjestelmää ja yhteistä johtamista on kehitetty siten, että siirrän hyvillä mielin johtamisvastuun seuraajalleni Jussi Kiviselle. Toivotan hänelle ja Valtorin johtoryhmälle, valtorilaisille, asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme kaikkea hyvää jatkoon. Teette tärkeää työtä Suomelle.

- Marja Rantala

]]>

Valtori virastona tiedottaa rekisteröidyille: Tietosuojailmoitus tietomurrosta

Fri, 06 Feb 2026 12:53:00 GMT

Valtorin rekisteröity tarkoittaa tässä yhteydessä nykyisiä ja entisiä työntekijöitä sekä Valtorissa toimeksiantosuhteessa olevia ja olleita henkilöitä.

Mistä on kyse?

Valtorin tietoihin on kohdistunut tietomurto. Kyseessä on samalla myös henkilötietojen tietoturvaloukkaus. Ilmoitamme tällä tiedotteella tilanteesta yleisesti rekisteröidyille. Sinun on tärkeää olla valppaana mahdollisten väärinkäytösyritysten, kuten kalasteluyritysten varalta.

Henkilötietojen tietoturvaloukkaus on alkanut 29.1.2026 ja päättynyt 30.1.2026.

Mitä henkilötietoja on vaarantunut?

Seuraavat henkilötiedot ovat vaarantuneet:

Yhteystietoja, kuten nimi, työsähköpostiosoite ja puhelinnumero
Teknistä tietoa laitteesta
Maakohtainen sijaintitieto

Tietojen joukossa on myös vanhentuneita tai poistettuja tietoja organisaatioista tai käyttäjistä.

Miten tämä voi vaikuttaa?

Tietoturvaloukkauksen seurauksena henkilötiedot voivat levitä ja niitä voidaan käyttää kalasteluyrityksiin ja muihin väärinkäytöksiin. Tietoturvaloukkaus kohdistui erityisesti työyhteystietoihin, joten niiden osalta on syytä olla valppaana.

Mihin toimiin Valtori on ryhtynyt?

Järjestelmä on tietoturvaloukkauksen jälkeen nopeasti eristetty verkosta ja tietomurron tutkinta aloitettu. Olemme tehneet tarvittavia viranomaisilmoituksia mm. tietosuojavaltuutetulle ja muille viranomaisille. Kun poikkeama on havaittu tutkinnassa laajemmaksi, olemme ilmoittaneet tapahtuneesta rekisteröidyille ilman aiheetonta viivytystä. Ilmoitamme tapahtuneesta Valtorin sisäisellä ja julkisella tiedotteella, jotta tieto tavoittaa kaikki rekisteröidyt mahdollisimman tehokkaasti.

Tarvitseeko minun tehdä jotakin?

Vaarantuneiden tietojen pohjalta on mahdollista, että kalasteluyritykset voivat lisääntyä. Sinun on hyvä olla valppaana ja suhtautua varovaisesti esimerkiksi tekstiviestillä lähetettyihin linkkeihin. Lisätietoa tietomurron uhreille löydät täältä: Kyberturvallisuuskeskus Oppaat / Tietovuoto

Lisätietoa

Valtorin tietosuoja, tietosuoja@valtori.fi

]]>

Tilannepäivitys 30.1. todetusta mobiililaitehallinnan tietomurrosta, päivitetty 9.2.

Thu, 05 Feb 2026 14:55:00 GMT

Tarkkaa käyttäjän sijaintia ei niiden pohjalta voi päätellä. Tämän hetken tiedon mukaan mobiililaitteille tallennettuja tietoja ei ole vaarantunut.

Tutkinnassa on torstai-iltapäivänä 5.2. ilmennyt, että tietoa on vaarantunut huomattavasti aiemmin todettua laajemmin. Aiemmin on arvioitu, että noin 20 000 laitteen käyttäjätietoja on vaarantunut. Uuden tiedon valossa kyse voi olla huomattavasti laajemmasta joukosta valtion yhteisten ICT-palvelujen käyttäjien tietoja (n. 50 000).

Tutkimuksissa on selvinnyt, ettei hallintajärjestelmä ole hävittänyt poistettuja tietoja, vaan ainoastaan merkinnyt ne poistetuiksi. Tämän vuoksi kaikkien niiden organisaatioiden laite- ja käyttäjätiedot, jotka ovat käyttäneet palvelua sen elinkaaren aikana, ovat vaarantuneet.

Valtorilla on useampia hallintajärjestelmiä ja tilanne ei koske kaikkia asiakasvirastoja eikä turvallisuusviranomaisten turvallisuusverkon laitteiden tietoja.

Selvitys on vielä kesken ja tiedotamme tarvittaessa lisää tutkintatietojen tarkentuessa.

Taustalla mobiilihallintaratkaisun nollapäivähaavoittuvuus

Hyökkääjä hyödynsi Valtorin käyttämän valmisohjelmiston haavoittuvuutta, johon ei sen julkaisuhetkellä 29.1. ollut saatavilla korjaavaa päivitystä. Valtori teki korjauksen välittömästi torstai-iltapäivän 29.1. aikana korjauspäivityksen julkaisun jälkeen sekä myöhemmin esti hyökkääjän toiminnan eristämällä mobiilihallintapalvelun verkosta.

Valtori on varautunut erilaisiin kyberuhkatilanteisiin 24/7-valvonnan, aktiivisen viranomaisyhteistyön, teknisten havainnointi- ja suojauskeinojen sekä säännöllisen harjoitustoiminnan avulla. Kyberuhkatilanteisiin reagoidaan tarkoin määriteltyjen tietoturvaprosessien sekä yksityiskohtaisten ja jatkuvasti päivitettävien toimintaohjeiden mukaisesti.

Valtorin asiakkaita ovat valtion virastot. Valtiolla on työntekijöitä noin 77 000.

Päivitämme tätä uutista tarvittaessa ajantasaisin tiedoin.

Päivitys 9.2.

Tietomurto on kohdistunut tämän hetken tietojen mukaan Valtorin tuottaman mobiililaitepalvelun (on-prem) käyttäviin tai sitä aiemmin käyttäneisiin organisaatioihin sekä valtion yhteistä toimialuepalvelua käyttäviin tai sitä aiemmin käyttäneisiin organisaatioihin. Jos organisaatio ei ole ollut kummankaan palvelun piirissä, tilanne ei tämän hetken tiedon mukaan koske sitä.

Valtori toimittaa asiakkailleen tarkennettua tietoa vaarantuneista tiedoista. Tutkinta ja tietojen analysointi vie kuitenkin vielä aikaa.

Lisätietoa

ylijohtaja Hannu Naumanen, hannu.naumanen@valtori.fi

]]>

Osassa valtionhallinnon mobiililaitehallintaa tietomurto, hyökkääjän toiminta estetty

Tue, 03 Feb 2026 12:30:00 GMT

Hyökkääjä sai haltuunsa palvelun toiminnassa käytettäviä tietoja kuten mm. nimi, työsähköpostiosoite, puhelinnumero ja laitetiedot. Tarkkaa käyttäjän sijaintia ei niiden pohjalta voi päätellä. Tämän hetken tiedon mukaan mobiililaitteille tallennettuja tietoja ei ole vaarantunut.

Valtori on tiedottanut tilanteesta tietoturvapoikkeamien hallintaprosessin mukaisesti asiakasorganisaatioidensa tietoturva- ja muita avainyhteyshenkilöitä 30.1.2026 , jotka ovat tiedottaneet osaltaan tilanteesta eteenpäin organisaatioissaan. Valtori on lisäksi tehnyt rikosilmoituksen ja jatkaa tilanteen tutkintaa viranomaisyhteistyössä poliisin ja Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Tutkinnan ollessa kesken emme arvioi tekijää tai motiivia.

Taustalla mobiilihallintaratkaisun nollapäivähaavoittuvuus

Päivitämme tätä uutista tarvittaessa ajantasaisin tiedoin.

Päivitys 4.2.2026

Valtorin asiakkaita ovat valtion virastot. Valtiolla on työntekijöitä noin 77 tuhatta (tutkihallintoa.fi). Tietomurto koskee asiakasvirastoja, joiden työntekijöiden mobiililaitteita hallitaan mobiilihallintapalvelussa. Valtorilla on useampia hallintajärjestelmiä ja tilanne ei koske kaikkia asiakasvirastoja eikä turvallisuusviranomaisten turvallisuusverkon laitteiden tietoja. Yhdellä mobiililaitteella voi olla useampia käyttäjiä tietyissä tapauksissa.

Lisätietoa

ylijohtaja Hannu Naumanen, hannu.naumanen@valtori.fi

]]>

Jussi Kivinen Valtorin toimitusjohtajaksi

Thu, 29 Jan 2026 11:54:00 GMT

”Valtorilla on keskeinen rooli valtionhallinnon yhteisen digitaalisen toimintaympäristön kehittämisessä niin, että se vastaa asiakaslähtöisesti ja turvallisesti muuttuviin tarpeisiin. Erityisen tärkeää on rakentaa ja vaalia asiakkaiden ja Valtorin saumatonta yhteistyökulttuuria. On hienoa päästä uudessa roolissa viemään yhteisiä tavoitteita määrätietoisesti eteenpäin”, kertoo Kivinen.

Kivinen työskentelee tällä hetkellä Oikeusrekisterikeskuksen ylijohtajana. Tätä ennen Kivinen on toiminut muun muassa Tampereen yliopiston tietohallintojohtajana ja Tampereen ammattikorkeakoulun ICT-päällikkönä. Lisäksi Kivinen toimii tällä hetkellä myös Valtorin asiakasneuvottelukunnan puheenjohtajana.

Valtioneuvosto päätti nimityksestä 29. tammikuuta. Kivinen nimitettiin virkaan 1.3.2026–28.2.2031 määräajaksi.

Toivotamme Jussi Kivisen lämpimästi tervetulleeksi Valtorille!

Valtorin toimitusjohtajan rekrytoinnista vastaa valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriö on uutisoinut nimityksestä 29.1. verkkosivuillaan.

Lisätietoja rekrytoinnista:
Hallinto- ja kehitysjohtaja Anu Nousiainen, puh. 02955 30326, anu.nousiainen(at)gov.fi

Kuva: Maiju Forss

]]>

Toimitusjohtajan blogi: Uudistumisen tiellä – Valtorin vuosi 2025

Mon, 15 Dec 2025 10:13:00 GMT

Tänäkin vuonna olemme onnistuneet tulossopimuksemme tavoitteissa pääosin hyvin toimintaympäristön muutokset huomioiden. Valtorin talous on tasapainossa, ja toiminnan jatkuvuus ja turvallisuus on varmistettu toimintaympäristön ja turvallisuustilanteen huolestuttavasta kehityksestä huolimatta. Viestimme tarkemmin päättyvän vuoden tuloksista alkuvuonna 2026 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen valmistuttua.

Toimintamallin muutos ja uudelleen organisoituminen keväällä 2025

Toteutimme keväällä 2025 koko Valtoria koskeneen laajan toimintamallin ja organisaatiouudistuksen. Tavoitteenamme oli ICT-talolle olennaisten prosessien ja toimintamallien vahvistaminen ja yhtenäistäminen, yhteentoimivuuden parantaminen ja johtamisjärjestelmän selkiyttäminen. Toimintamallin ja organisaation uudistamisen taustalla oli jo vuonna 2023 alkanut Valtorin toimintamallien kehittämisen Valo-ohjelma. Muutosmatkamme jatkuu edelleen – toimintakulttuurimme kehittäminen, aito Valtorin tasoinen ja palveluympäristöt ylittävä toiminta, tiedonkulun ja tiedonhallinnan parantaminen ja yhteiset työvälineet vaativat työstämistä myös tulevana vuonna.

Valtorilta odotetaan kustannustehokasta ja valtion asiakkaiden tarpeita vastaavaa yhteistä palvelukokonaisuutta. Meillä Valtorissa on vastuu siitä, että toimimme sisäisesti mahdollisimman sujuvasti, tehokkaasti ja puramme tarpeettomat päällekkäisyydet. Kevään uudistus oli meillä Valtorissa sisäisesti suuri ponnistus, joka ei juurikaan vaikuttanut asiakkaille tuotettaviin palveluihin negatiivisesti. Tästä iso kiitos sitoutuneille ja ammattitaitoisille valtorilaisille.

Muutoksenkin aikana katseemme pysyi niin sanotusti pallossa, ja ydintehtävämme hoituivat sisäisistä muutoksistamme ja valitettavista henkilöstövähennyksistä huolimatta. Toimintamalliuudistuksen vaikutukset ja hyödyt eivät vielä ole kaikilta osin realisoituneet ja työtä on edelleen tehtävänä. Näkemykseni mukaan meillä on nyt kuitenkin edellytykset ja perusta kunnossa jatkokehitykselle.

Valtorilla on merkittävä rooli valtion tuottavuustavoitteiden saavuttamisessa

Valtionhallinnon tuottavuuden parantaminen digitalisaatiolla ja entistä tehokkaammilla ja tuottavammilla yhteisillä ICT-ratkaisuilla on Valtorin ydintehtävä. Olemme ylpeitä ja iloisia siitä, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kesällä 2025 yhteisten valtiokonsernin palvelujen käytön laajentamisen ja palvelujen tehostamisen keskeiseksi keinoksi valtionhallinnon tuottavuuden parantamisessa. Valtorille yhtenä konsernipalveluista vastaavana toimijana on asetettu yhteensä 68 miljoonan € säästötavoitteet vuoteen 2029 mennessä. Tätä kirjoittaessa näyttää hyvältä ja etenemme aikataulussa kohti tavoitetta, vuoden 2025 osalta se tarkoittaa 30 miljoonan € säästöjen toteutumista.

Palveluvalikoiman päällekkäisyyksien purku, entistä kustannustehokkaampien ratkaisujen löytäminen, lisenssihallinnan tehostaminen ja yhteisten palvelujen käytön vahvistaminen asiakaskohtaisten ratkaisujen sijaan tuottavat valtiolle merkittävää tehokkuutta. Olen iloinen ja ylpeä siitä, miten ripeästi konkreettisiin toimiin on ryhdytty tuottavuuden parantamiseksi meillä Valtorissa, asiakasorganisaatioissamme, kumppaneillamme ja julkisen hallinnon lisenssihallinnan Lyhty-yhteistyöverkostossa. Selkeät tavoitteet ohjaavat ja pakottavat vanhojen toimintamallien ja ratkaisujen uudelleenarviointiin. Suomalainen valtionhallinto on ollut tehokas tähänkin saakka, mutta kulunut vuosi on osoittanut, että yhdessä pystymme vieläkin parempaan.

Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tulevaisuutta tehdään nyt

Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tulevaisuutta suunnitellaan käynnissä olevassa Valtiovarainministeriön JulkICT:n T2-hankkeessa, johon liittyen Valtorilta on tilattu tulevaisuuden yhteisten IT-palvelujen tavoitetilat toimeenpanosuunnitelmineen.

Valtorissa Tavoitetila 2030 -ohjelmaksi (T30) organisoidussa työssä on neljä kokonaisuutta: teknologia-alustapalvelut, työntekijän palvelut, ICT-asiantuntijapalvelut ja yhteiset tietojärjestelmäpalvelut. Kokonaisuuksista kaksi ensimmäistä ovat valtiovarainministeriön priorisoimia. Tämä työ on ollut looginen jatkumo Valtorissa jo aikaisemmin käynnistyneelle palvelustrategiatyölle.

T30-ohjelma on edennyt vuonna 2025 suunnitellusti. Työ luo hyvän pohjan seuraavan vaiheen valinnoille ja yhteisiä valtiokonsernin IT-palveluja koskevan säätelyn kehittämiselle. Tämä kokonaisuus on ollut omalla prioriteettilistallani korkealla ja olen iloinen, että ensimmäinen vaihe saadaan toteutettua ennen kuin siirryn eläkkeelle helmikuun lopussa 2026. T30-työhön on tarvittu laajaa asiantuntemusta paitsi meiltä Valtorista, myös asiakkailta ja toimittajakumppaneilta. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille mukana olleille, myös tämän osalta kapula on ilo siirtää ensi vuonna seuraajalleni.

Toimiva työyhteisö kehittyy ajassa mukana

Tässä ajassa jokaisen organisaation on varmistettava tulevaisuuden kannalta välttämätön oppiminen ja uudistuminen, jotta me Suomessa pärjäämme toimintaympäristön haasteissa. Uudistumisen ja oppimisen edellytykset luo hyvä ja yhteen toimiva työyhteisö, jossa on erilaisiin työtehtäviin ja tilanteisiin sovitut toimivat järjestelyt. Suomalaisen julkisen työelämäkeskustelun ilmatilaa on vuonna 2025 hallinnut vastakkainasettelu etä- ja läsnätyölinjauksista.

Voimakkaasti polarisoitunut, usein tilanteita yksinkertaistava keskustelu ei mielestäni palvele ketään. Meillä Valtorissa on toimintamme luonteen takia kehittynyt varsin joustava monipaikkainen työskentelymalli, jota haluamme edelleen kehittää. Meidän tulee varmistaa edellytykset tulevaisuuden kannalta välttämättömälle uudistumiselle ja tuottavuuden parantumiselle, jolloin eri lähtökohtia ja näkökulmia on soviteltava koko organisaation kannalta parhaimmalla tavalla.

Katse kohti vuotta 2026 ja jatkuvaa yhteistyötä

Toimin Valtorin toimitusjohtajana täysipainoisesti helmikuun loppuun 2026 asti ja katseemme on jo vahvasti pian alkavassa vuodessa. Tulossopimuksemme antaa meille selkeät tavoitteet ja linjaukset tulevaan vuoteen. Valtori toimittaa ja tuottaa lakisääteiset tehtävänsä ammattitaitoisesti ja luotettavasti ensi vuonnakin.

Vielä ei ole kuitenkaan ole hyvästien aika. Kaikki hyvät ja rakentavat keskustelut vuoden aikana, esimerkiksi Valtorin syksyn asiakaspäivässä, ovat osoittaneet, että meillä ja asiakkaillamme on vahva tahto jatkaa uudistumista. Rakennamme tulevaisuutta yhdessä valtorilaisten ja yhteistyössä asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa. Valtorin uudistumismatka edellyttää jatkossakin vahvaa asiakasymmärrystä, avointa vuoropuhelua ja rohkeutta tehdä päätöksiä ja tarvittavia muutoksia.

Tämän vaiherikkaan vuoden päätteeksi haluan kiittää kaikkia valtorilaisia, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyötä, ja toivottaa kaikille levollista joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2026.

Toimitusjohtaja Marja Rantala

]]>

Yhteistyössä ICT-arjessa – Marraskuu 2025

Mon, 10 Nov 2025 12:50:00 GMT

Voit tilata uutiskoosteen myös suoraan sähköpostiisi verkkosivultamme: Tilaa uutiskoosteet ja tiedotteet postiisi | Valtori

Vuoden 2025 laskujen lähettäminen

Pyydämme ICT-toimittajia huomioimaan, että perjantaina 2.1.2026 on viimeinen päivä lähettää vuotta 2025 koskevat laskut. Laskut tulee toimittaa verkkolaskuina toimittajilta Valtorille.

Kysely ICT-toimittajille: Tavoitetila 2030 -ohjelma

Hyödynnämme ICT-toimittajien asiantuntemusta Tavoitetila 2030 -ohjelman kehitystyössä. Kesällä toteutimme kyselyn ICT-toimittajille, ja sen pohjalta jatkamme keskustelua joukon toimittajia kanssa. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Voit lukea kesäkuussa julkaistun verkkosivu-uutisemme aiheesta: Kysely ICT-toimittajille: Tavoitetila 2030-ohjelma

Referenssikäytännöt

Haluatko käyttää Valtoria referenssinä esimerkiksi tarjouksessa tai markkinointiviestinnässä?

Olemme päivittäneet referenssikäytäntöjä niin, että prosessi on tasapuolinen kaikille pyytäjille. Referenssin käyttöön tarvitaan aina lupa, jota voit hakea verkkosivullamme olevan lomakkeen kautta. Lomakkeen käyttö varmistaa, että pyyntösi ohjautuu yhdenmukaiseen käsittelyyn. Kysy lupa referenssikäyttöön | Valtori.

Huomioithan, että pyyntöjen keskimääräinen käsittelyaika on kaksi viikkoa.

Valtori ottamassa käyttöön palveluintegraation parhaita käytäntöjä

Valtori on ottamassa käyttöön palveluintegraation (Service Integration and Management, SIAM) parhaita käytäntöjä vahvistaakseen yhtenäistä palvelunhallintaa ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Tämä mahdollistaa entistä sujuvamman palvelutuotannon, paremman näkyvyyden kokonaisuuteen ja selkeämmät vastuut palveluketjuissa.

Palveluintegraation käytäntöjä otetaan käyttöön vaiheittain eri palveluissa, ja toimittajien osalta se huomioidaan soveltuvin osin sopimuksia uudistettaessa. Käyttöönotto tukee Valtorin strategista tavoitetta rakentaa yhtenäinen ja tiiviiseen yhteistyöhön perustuva palvelutuotanto.

Palveluintegraation kehittämisestä, hallinnasta ja ohjauksesta vastaa Valtorin palvelunhallintatoimisto SMO (Service Management Office).

Lisätietoja:

VMO-päällikkö Antti Närhinsalo, antti.narhinsalo@valtori.fi
SMO-päällikkö Pasi Hartikainen, pasi.hartikainen@valtori.fi

Muistutus: Hankintasopimuksen tunniste pitää olla laskutusaineistossa

Tarkempia ohjeita ja lisätietoa:

Yhteistyössä ICT-arjessa -uutiskooste on suunnattu nykyisille ja Valtorista kiinnostuneille ICT-toimittajille. Uutiskooste on julkinen ja sen voi tilata omaan sähköpostiosoitteeseen verkkosivulta Tilaa uutiskoosteet ja tiedotteet postiisi | Valtori

]]>

Digiarjessa valtiolla marraskuu 2025: ohjeita ja tietoturvaa

Thu, 06 Nov 2025 10:29:00 GMT

Office-neuvontaa reaaliajassa – Valpuri-chatbot auttaa!

Kysy mitä tahansa Wordin muotoiluista, Excelin kaavoista tai PowerPoint-esityksistä. Valpuri-chatbot tarjoaa apua valtionhallinnon käyttäjille TOP-portaalin chatissa silloin, kun sitä tarvitset. Linkin Top-portaaliin löydät organisaatiosi intranetistä.

IT-termit haltuun Valpinen-sanastosta

Tiesithän, että Valpinen-sanastosta löydät laajan kirjon it-termejä määritelmineen.
Tässä muutama termi, jotka helpottavat ICT-arkea:
• MFA – Monivaiheinen tunnistus (esim. salasana + varmennekortti)
• SSO – Kertakirjautuminen useisiin palveluihin yhdellä tunnistautumisella
• SLA – Palvelutasosopimus, joka määrittää palvelun tason ja vastuut
Tutustu Valpinen-sanastoon (Valtori.fi)

Löydä ohjeet helposti TOP-portaalista!

Tarvitsetko apua Valtorin palveluiden käytössä? Palveluportaali TOPista löydät selkeät ohjeet mm. kirjautumiseen, salasanojen hallintaan, etäyhteyksiin ja työvälineiden asetuksiin. Linkin portaaliin löydät oman organisaatiosi intranetistä.

Tarkista ennen kuin klikkaat – kaapattuja tilejä käytetään huijauksiin

Microsoft 365 -tilejä on murrettu ja käytetty huijausviesteihin. Viestit voivat näyttää tulevan tutulta kollegalta, mutta tili voi olla kaapattu.
Mitä voit tehdä?
• Ole tarkkana viesteissä, joissa pyydetään kirjautumista, latausta tai maksua.
• Varmista viestin aitous toisella kanavalla.
Yhdessä voimme estää huijaukset ja turvata tiedonhallinnan.

* ICT-toimittaja: Tilaa sähköpostiisi Valtorin uutiskooste Yhteistyössä ICT-arjessa. Saat monipuolista tietoa Valtorin uusista ja meneillään olevista kilpailutuksista ja hankinnoista sekä muista ajankohtaisista asioista. Uutiskoosteen tilaat nyt kätevästi verkkosivumme kautta https://valtori.fi/tilaa-julkaisuja .
Digiarjessa valtiolla -uutiskooste on suunnattu valtionhallinnon työntekijöille ja Valtorin palvelujen käyttäjille. Uutiskooste on julkinen ja sen voi tilata omaan sähköpostiosoitteeseen verkkosivulta https://valtori.fi/tilaa-julkaisuja.

]]>

Tietosuojavaltuutetun huomautus Valtorille tiedonsiirrosta vuonna 2022, taustalla juridinen tulkinta

Thu, 16 Oct 2025 10:37:00 GMT

Kyseessä on ollut valitettava, tiedonsiirtomekanismin kumoamiseen liittyvä väliaikainen tilanne vuonna 2022 ja sen juridinen tulkinta. Asiassa on ollut kysymys tiettyjen pilvipalveluiden käytöstä ja niihin liittyvästä tiedonsiirrosta Yhdysvaltoihin ja huomautuksen perusteena on, ettei Valtori ole tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan riittävästi varmistunut asianmukaisista suojatoimista henkilötietojen siirrossa.

Tietojen vaarantumisesta ei ole viitteitä ja heinäkuussa 2023 voimaan tulleen siirtomekanismin myötä tiedonsiirron käytänteet ovat asianmukaisessa tilassa. Tällä hetkellä Valtorin keskeisten pilvipalvelutoimittajien palveluissa asiakkaiden tietoja käsitellään vain EU/ETA-alueen sisäpuolella.

Tilanne on koskenut rajallista määrää palvelun ylläpitoon liittyviä tietoja. Pilvipalveluiden tietoja on pääosin säilytetty EU:ssa sijaitsevilla palvelimilla ja Yhdysvaltoihin siirrettyjen tietojen määrä on ollut hyvin rajattu. Lisäksi tietoja on suojattu teknisesti ja sopimuksellisesti. Tiedonsiirtoon liittyviä riskejä on arvioitu ja mitigoitu käytettävissä olevin keinoin.

”Pidämme arvokkaana Tietosuojavaltuutetun seurantatoimia ja ohjausta mahdollisimman vahvan tietosuojan toteutumiseksi. Kehitämme Valtorissa edelleen tietosuojavaltuutetun ohjauksen mukaisesti käsittelysopimusten selkeyttä ja rekisterinpitäjän ennakkolupamenettelyä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa”, ylijohtaja Hannu Naumanen sanoo.

Tilanteeseen liittyen ei ole tehty viranomaisille tietopyyntöjä.

Lisätietoa

Ylijohtaja Hannu Naumanen, hannu.naumanen@valtori.fi

Tietosuojavaltuutetun päätös

]]>

Julkisen hallinnon lisenssienhallinnan yhteistyöverkosto Lyhty käynnistyi – tavoitteena säästöt ja kustannustehokkaampi ohjelmistolisenssienhallinta

Thu, 16 Oct 2025 05:00:00 GMT

Osana valtionhallinnon säästötoimia valtiovarainministeriö on korostanut tarvetta tehostaa ohjelmistolisenssien käyttöä. Lyhty-verkoston jäsenet ovat ryhtyneet edistämään julkisen hallinnon yhteistyötä ohjelmistolisenssien hallinnassa. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori toimii yhteistyön koordinoijana.

Lyhty-verkostossa on mukana laaja joukko julkisia toimijoita: valtion toimijoita, kuntia, hyvinvointialueita sekä korkeakouluja. Verkosto tarjoaa jäsenilleen foorumin strategiseen yhteistyöhön, lisenssien optimointiin ja yhteiseen kehittämiseen. Verkosto edistää myös parhaiden käytäntöjen jakamista ja käytännön yhteistyötä.

Miksi yhteistyöverkostolle on tarvetta?

Julkisella hallinnolla on velvollisuus käyttää varoja tehokkaasti. Lisenssiyhteistyön rakentaminen ennen hankintojen aloittamista mahdollistaa resurssien optimoinnin, kustannussäästöjä ja paremman vastineen julkiselle rahoitukselle. Tarve verkostolle korostuu muun muassa seuraavista syistä:

ICT-markkinoiden toimivuuden varmistaminen ja monipuolisen tarjonnan mahdollistaminen,
hankintayksiköiden hajautunut toiminta,
julkisen talouden säästötarpeet.

Suurimpien teknologiatoimijoiden kanssa tarvitaan jatkuvaa neuvotteluyhteyttä ja sopimusten seurantaa. Lyhty-yhteistyöverkosto hyödyntää julkisen hallinnon yhteistä volyymia neuvotteluvoimana, edistää kilpailua ICT-markkinoilla ja vahvistaa Suomen teknologista asemaa. Tavoitteena on ennen kaikkea saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Lyhty-ohjausryhmässä laaja edustus

Lyhty-ohjausryhmään osallistuvat seuraavien organisaatioiden edustajat:

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, joka edustaa valtionhallintoa
Kansaneläkelaitos (Kela)
Kuntia ja kaupunkeja edustavat Kuntaliitto ja Helsingin kaupunki
Hyvinvointialueita edustavat HUS ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Ammattikorkeakouluja edustaa AAPA - Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajat
Yliopistoja edustaa Vaasan yliopisto
Valtiovarainministeriön edustajat osallistuvat ohjausryhmän kokouksiin puheoikeuksin

Verkoston työ alkaa tilannekuvan muodostamisella

Vuoden 2025 aikana muodostetaan tilannekuva julkisen hallinnon yleisimmistä teknologioista, lisenssien määrästä ja laadusta sekä sopimusrakenteista. Tavoitteena on hyödyntää volyymialennuksia priorisoiduissa teknologioissa sekä tunnistaa uusia mahdollisuuksia teknologiamarkkinoilla.

Muita verkoston ensitoimia ovat:

parhaiden käytäntöjen kokoaminen monitoimittaja-arkkitehtuurista
teknologiamuutosten tuki
julkisten yhteishankintojen haasteiden tunnistaminen.

Lisätietoja Lyhty-yhteistyöverkostosta:

Lyhty-yhteistyöverkoston verkkosivu: https://valtori.fi/lyhty-verkosto

Haastattelupyynnöt ja yhteydenotot:

Sähköpostitse: lyhty@valtori.fi

]]>

Tuottavuutta arjen kestävillä valinnoilla

Thu, 09 Oct 2025 12:46:00 GMT

Kestävyyttä ei ole Valtorin tuottavuusohjelmassa erikseen määritelty. Minusta se on kuitenkin sisäänrakennettu ajattelutapa, joka näkyy siinä, miten teemme arjen valintoja: emme osta uutta turhaan, emme hukkaa rahaa tai resursseja, emme tee asioita vain siksi, että niin on tehty aina ennenkin.

Olen itsekin toisinaan naureskellut äidilleni, kun hän pesee jokaisen muovipurkin ja käyttää ne uudelleen. Mutta tuossahan piilee kestävyyden ydin: ei tuhlata ja kierrättämällä ajatellemme myös luonnonvaroja.

Voisiko vanha mutta toimiva riittää?

Yksi konkreettinen esimerkki tuottavuusprojektistamme: olemme jatkaneet päätelaitteiden leasing-aikoja. Sillä jos kone toimii, miksi se pitäisi vaihtaa? Koneeni leasing-aika on pian päättymässä, ja minulta kysyttiin, haluanko jatkaa sitä kolmella kuukaudella? Totta kai haluan. Se on järkevää.

Sama ajattelu pätee puhelimiin. Meillä ei tarvitse olla uusinta mallia parin vuoden välein. Monet käyttävät puhelinta työssään koko ajan vähemmän, sillä viestintä sujuu läppärillä ja pikaviestisovelluksilla. Jos puhelin toimii moitteettomasti, voisiko sen jättää vaihtamatta uuteen? Yksittäinen valinta voi tuntua pieneltä, mutta valtiolla työskentelee noin 81 000 ihmistä. Jos jokainen meistä tekisi kestäviä valintoja, vaikutus olisi suuri.

Kriittistä tarkastelua datasta ja palveluista

Kestävyys ei tietenkään rajoitu vain laitteisiin. Se ulottuu myös esimerkiksi siihen, miten käsittelemme dataa, tai millaisia palveluita meillä on käytettävissä. Saatamme säilyttää varmuuskopioita vuosikausia, vaikka kukaan ei niitä enää tarvitse. Tilaamme lisää sähköpostin tallennustilaa, vaikka sähköposti ja sen kansiot ovat täynnä turhaa. Maksamme palveluista, joita ei käytetä tai jotka eivät tuo lisäarvoa.

Kestävyys on rohkeutta kysyä: tarvitaanko tätä oikeasti? Hankimmeko lisää todelliseen tarpeeseen vai vain vanhasta tottumuksesta?

Kestävyys on maalaisjärkeä. Se on sitä, että katsomme kriittisesti, mitä teemme ja miksi. Se on sitä, että teemme asiat tehokkaammin, fiksummin ja vastuullisemmin. Samalla saamme aikaiseksi myös välttämättömiä tuottavuustekoja.

Marita Hakkarainen

Valtorin tuottavuusprojektin projektipäällikkö Vastuullisuus | Valtori

Tämä blogiteksti on osa kestävyysaiheista juttusarjaamme, jossa avaamme näkökulmia ja tekoja matkaltamme kohti kestävämpää toimintaa. Blogisarja pohjautuu keväällä julkaisemamme kestävyysraportin teemoihin.

]]>

Valtorin asiakaspäivä 2025: Kohti valtionhallinnon yhteistä ICT-tulevaisuutta

Fri, 03 Oct 2025 05:39:00 GMT

Lisäksi esillä olivat tuottavuusohjelma ja palvelustrategian toimeenpano, jotka tukevat koko valtionhallinnon digitaalista uudistumista.

Uudistuminen vaatii yhteistyötä

Toimitusjohtaja Marja Rantala korosti avauspuheessaan, että Valtori on vahvasti uudistumisen tiellä. Hän painotti konsernipalvelujen tehostamista ja yhteistyön merkitystä:

Tehtävämme on varmistaa yhteisten ICT-palvelujen saumaton jatkuvuus.

Ylijohtaja Sakari Marttila esitteli tuottavuusohjelman konkreettisia tuloksia, kuten läpinäkyvämpää hinnoittelua ja kustannussäästöjä. Hän muistutti, että säästöt eivät synny pelkästään nipistämällä nykyisistä ratkaisuista vaan merkittävistä toimintamallien muutoksista, päällekkäisyyksien purusta ja yhteisestä sitoutumisesta.

Ylijohtaja Jari Virtanen avasi palvelustrategian toimeenpanoa, joka tähtää asiakaslähtöisempään ja kustannustehokkaampaan palveluvalikoimaan. Hän nosti esille pilvisiirtymän haasteet ja tarpeen tarjota asiakkaille vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Tavoitetila 2030: Tulevaisuutta tehdään nyt

Strategiajohtaja Jani Nissinen korosti, että Tavoitetila 2030 -ohjelma luo yhteisen suunnan valtion yhteisille ICT-palveluille.

Jotta voimme onnistua, meidän on muodostettava yhteinen näkemys siitä, millaisia ICT-palvelut tulevaisuudessa ovat ja mihin tarpeisiin ne vastaavat.

Asiakkaat ovat osallistuneet tavoitetilakuvauksien kommentointiin jo kesällä, ja ohjelman toimeenpanosuunnittelu on parhaillaan käynnissä.

Tilaisuus antoi asiakkaille mahdollisuuden täydentää näkemyksiään ja ratkaisuehdotuksia tavoitetilojen esittelypisteillä.

Paneelikeskustelu: Yhteinen suunta vaatii ymmärrystä ja rohkeutta

Iltapäivän paneelikeskustelussa tarkasteltiin yhteisten ICT-palveluiden tavoitetiloja ja niiden merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Keskustelu vahvisti, että uudistuminen edellyttää asiakasymmärrystä, avointa vuoropuhelua ja rohkeutta tehdä muutoksia.

Jani Nissinen (Valtori) korosti, että Tavoitetila 2030 -ohjelma tehdään vahvasti yhdessä asiakkaiden kanssa. Lopputulokseen tulee myös sitoutua yhteisesti, jotta uudistukset voidaan toteuttaa onnistuneesti.

Tomi Hytönen (valtiovarainministeriö) toi keskusteluun lainsäädännön näkökulman. Hän korosti, että nykyinen lainsäädäntö ei estä uudistumista, mutta sen kehittäminen voi tukea tulevaisuuden ICT-ratkaisuja entistä paremmin.

Jussi Kivinen (Oikeusrekisterikeskus) korosti, että kehityksen ja turvallisuuden rinnalla myös kustannustehokkuus on ratkaisevaa. Hän muistutti, että tekniset ratkaisut eivät saa muodostua esteeksi uudistumiselle:

Rauta ei saa olla hidasteena kehitykselle.

Ismo Parviainen (sisäministeriö) painotti, että pilvi ei ole itseisarvo. Erityisesti turvallisuusympäristöissä hybridimallit voivat olla tarpeen, jotta palvelut vastaavat monipuolisiin vaatimuksiin.

Topi Hanhela (Luonnonvarakeskus) toi esiin valtionhallinnon tehtävien monimuotoisuuden. Esimerkiksi tutkimuslaitoksissa työskentely tapahtuu hyvin erilaisissa ympäristöissä, mikä vaatii joustavia ja tarkoituksenmukaisia digitaalisia ratkaisuja.

Saku Airosmaa (Verohallinto) korosti yhteisen tavoitetilan rakentamisen edellyttävän avointa vuoropuhelua ja asiakaslähtöisyyttä. Hän muistutti, että uudistuminen vaatii rohkeutta tehdä myös vaikeita päätöksiä.

Paneelissa nousi erityisesti esille tarve kehittää yhteisiä kapasiteetti- ja työntekijäpalveluita. Yhden päätelaitteen malli kaikkiin ympäristöihin sai vahvaa kannatusta, ja se nähtiin konkreettisena askeleena kohti yhtenäisempää ja tehokkaampaa palvelukokonaisuutta.

Kiitos osallistujille

Valtorin asiakaspäivä osoitti, että meillä ja asiakkaillamme on vahva tahto uudistua. Rakennamme tulevaisuutta yhdessä. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille!

Päivän esitysmateriaalit ovat asiakkaidemme saatavissa Valtorin asiakastyötilassa.

]]>

DVV:n uusi intra on henkilöstön tie työssä tarvittavaan tietoon

Mon, 29 Sep 2025 06:44:00 GMT

Muutosmatka uuteen intraan

DVV:n vanha intranet oli vuodelta 2020, jolloin Väestörekisterikeskus ja paikalliset maistraatit yhdistettiin uudeksi virastoksi. Tuolloin ei ollut mahdollisuutta rakentaa kokonaan uutta intraa.

”Muokkasimme vanhaa intraa. Haasteita toivat heikosti toimiva haku ja henkilötietojen löytymättömyys. Virastojen yhdistymisen myötä henkilöstömäärämme lähes viisinkertaistui noin kahdestasadasta tuhanteen. Saimme intran toimimattomuudesta lähes joka viikko palautetta henkilöstöltämme”, kuvailee viestinnän erityisasiantuntija Noora Jokinen.

DVV käynnisti vuoden 2023 lopussa sisäisen viestinnän julkaisualusta Sivin käyttöönoton. Uusi intra julkaistiin tuotantoon lokakuussa 2024. Liferay-alusta vaihtui SharePoint Onlineen M365-pilviympäristössä. Matkan aikana DVV:lle rakennettiin oma M365-tenant, jonne intrakin asettui.

Toimivaan työyhteisökulttuuriin kuuluu intra, jonka sisältö vastaa tämän päivän työnteon tarpeita ja vaatimuksia: ”Meillä oli aito tarve saada uusi intranet, ja virastomme johto antoi tähän työhön täyden tukensa. Tämä oli virastolle tärkeä strateginen hanke ja muutosmatka, jossa tarvittiin muutosjohtamista”, täydentää viestinnän eritysasiantuntija Salla Mikkonen.

Projektin käynnistyttyä projektiryhmä teki henkilöstölle kyselyn, mitä uudelta intralta odotettiin. ”Tavoitteenamme oli intra, joka tukisi työyhteisön vuorovaikutusta, jonka sisällöt olisivat helposti löydettäviä sekä haku ja henkilöhaku toimisivat. Näihin panostimme sivuston teknisessä rakentamisessa. Myös sisällöntuotanto haluttiin sujuvammaksi ja sisällöt saavutettavammiksi.

Osana projektia laadimmekin sisällöntuotannon mallin. Se sisältää pakollisia koulutuksia kaikille meidän 90:lle sisällöntuottajallemme. Myös tekniset toiminnallisuudet tukevat sisällöntuotantoamme, mm. automaattinen sisältöjen elinkaarenhallinta,” Mikkonen jatkaa.

Yllätykset selätettiin kokemuksella

Aika alkuvaiheessa – ensimmäisten määrittelypajojen jälkeen – selvisi, ettei intran M365-alusta ollutkaan niin pitkällä kuin intraprojekti vaatisi. Tämän johdosta kokenut projektipäällikkö Anna Lind päätti pyöräyttää projektin toisinpäin kuin aluksi oli suunniteltu.

”Piti miettiä, miten edetään, sillä Sivi-projektille asetettu tavoiteaika määrittelytyöpajoineen ei sallinut odottamista”, hän pohti.

Anna Lindin ohjaamana projektin työt järjestettiin uudelleen. ”Ensimmäiseksi aloimme tekemään intran tietosuojaan liittyviä dokumentteja. Tämä tarkoitti mm. sitä, että keskeytimme määrittelyt toimittajan kanssa hetkeksi.”

Projektiryhmä alkoi pitää omia määrittelytyöpajojaan. Omissa työpajoissa suunniteltiin mm. intran etusivu ja navigaatio sekä metatiedot. Ryhmä kävi myös tutustumassa kolmen muun viraston Sivi-intraan ja kokosi vertailutietoja toteutuksista.

”Kun loppukeväällä 2024 kävimme läpi Valtorin yhteistyökumppani Twodayn kanssa suunnitelmaamme ja tehtyjä määrittelyjä uudelleen alkaneissa työpajoissa, ne todettiin hyväksi pohjaksi toteutukselle”, projektipäällikkö kiteyttää.

Jälkikäteen twodaylaiset totesivat, että määrittelyt olivat niin valmiita, että testi-intra saatiin rakennettua nopeasti.

”Sisällöntuotannon ohjeita sekä erilaisia kirjoituskoulutuksia järjestimme siinä vaiheessa, kun aikataulu sisällöntuotannolle selkeni. Pyöritimme niitä kevään ja kesän, samaan aikaan, kun uutta alustaa rakennettiin omalle pilviympäristölle. Järjestelmäkoulutukset toteutettiin viimeiseksi, vain muutama kuukausi ennen julkaisua”, Anna Lind kommentoi.

Intra-projekti esillä kuukausittain eri kanavissa

Intra-aihetta pidettiin esillä eri kanavissa ja kerran kuukaudessa järjestettävissä henkilöstöinfoissa, jossa Lind kävi kertomassa tilannetietoa koko henkilöstölle. Esihenkilöille pidettiin useampi info. Niissä kerrottiin muun muassa, miten paljon omille työntekijöille pitää varata aikaa sisällöntuotantoon ja uuden intranetin käytön opettelemiseen.

Lisäksi henkilöstölle pidettiin esittelyklinikoita siitä, miten uusi intranet toimii. Vaikka asioita tehtiin alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavassa järjestyksessä, lopputulos tyydytti kaikkia. Uuden intran tarve vauhditti myös koko DVV:n M365-projektia, jonka kanssa yhteistyö toimi loistavasti.

Projekti saavutti tavoitteensa ja pysyi budjetissa. Työ Valtorin projektiryhmän ja Twodayn kanssa oli DVV:n viestinnän mielestä sujuvaa – molemmilta löytyi osaamista ja ongelmanratkaisuun kykyä ja halua. Lisäksi joustavuutta, jota ympäripyöräytetty aikataulu vaati kaikilta osapuolilta.

Henkilöstö on tyytyväinen nykyiseen intranettiin. Sen osoittivat kyselytulokset, jotka antoivat hyvän arvosanan uudistukselle.

”Intramme on teknisesti hyvin toimiva ratkaisu. Palaute on pääosin ollut pelkästään positiivista. Totta kai uuden järjestelmän käyttämisen opetteleminen ottaa oman aikansa, mutta tärkein tavoite on saavutettu. Jos palautetta intran toimimattomuudesta tuli ennen uudistusta viikoittain, nyt sitä ei tule edes kuukausittain. Intranet on siis selvästi sujuvoittanut työn tekemistä, mikä olikin sen tärkeimpiä tavoitteita”, Salla Mikkonen kuittaa lopuksi.

Sivi-tarinat

Digi- ja väestötietoviraston tarina on osa Valtorin juttusarjaa. Kerromme asiakkaiden kokemuksia Valtorin tuottaman sisäisen viestinnän julkaisualustan Sivi-palvelun käyttöönotoista. Toivomme, että tarinoista on hyötyä niille organisaatioille, jotka vielä miettivät julkaisujärjestelmän käyttöönottoa.

Sinua saattaa kiinnostaa

Digi- ja väestötietovirasto
Opetushallitus on siirtynyt Sivi-palvelun käyttäjäksi

]]>

Valtorin tietotilinpäätös 2024 on valmistunut

Thu, 18 Sep 2025 11:57:00 GMT

Tietotilinpäätös laaditaan vuosittain. Vuoden 2025 tietotilinpäätöstä aletaan laatia seuraavien kuukausien aikana.

Tutustu tietotilinpäätöksen julkiseen tiivistelmään: Tietotilinpäätös - julkinen tiivistelmä 2024 (pdf)

Kuva: Tietotilinpäätös 2024 (kuvalähde: Valtori). Klikkaa suurentaaksesi kuvaa.

]]>

Voiko työympäristö olla sekä tehokas että kestävä?

Thu, 11 Sep 2025 09:25:00 GMT

Samalla strategia asettaa vaatimuksia tilojen terveellisyydelle, turvallisuudelle sekä sosiaaliselle, ekologiselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Toimitilakustannusten hallinta on keskeinen tavoite.

Vastuullisuus valtion toimitiloissa tarkoittaa muun muassa kestävää rakentamista, rakennussuojelua ja laadukasta, rakennettua ympäristöä. Toimitila-asioiden yhteistyökumppanimme, Senaatti-kiinteistöt, ohjaa virastojen, laitosten ja ministeriöiden toimitilojen vastuullisuus- ja ympäristötyötä ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmän avulla.

Tavoitteena päästöjen vähentäminen tilojen käyttöä tehostaen

Toimitilojen rakentamisesta, korjaamisesta ja käytöstä syntyvät päästöt muodostavat merkittävän osan ilmastokuormituksesta. Suomen valtio on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja tavoittelee hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa vuoteen 2035 mennessä. Valtion toimitilojen käytöllä on merkittävä rooli tavoitteen saavuttamisessa.

Päästöjen vähentämisessä keskeistä on toimitilojen pinta-alan vähentäminen vastaamaan todellisia käyttäjämääriä ja tilatarpeita, kiertotalouden mukainen tuotteiden ja materiaalien käyttö, muunneltavien ratkaisujen suosiminen sekä rakentamisen välttäminen. Tilankäyttöä on pyritty tehostamaan muun muassa yhteiskäyttöisillä toimitiloilla.

Valtorin vastuulliset toimitilaratkaisut

Valtorin toimitilat suunnitellaan mahdollisimman monipuolisiksi, ergonomisiksi ja helposti saavutettavaksi. Esteettömyys on olennainen osa toteutusta.

Seuraamme tilojen käytön tehokkuutta ja käyttöastetta säännöllisesti ja arvioimme myös tilojen tarkoituksenmukaisuutta käyttäjäpalautteen pohjalta.

Seuraamme myös toimitilojemme sisäilmasto-olosuhteita ja kiinteistöjen sähkön ja veden kulutusta vähintään puolivuosittain. Näin varmistamme oikean lämmityksen, ilmanvaihdon ja jäähdytyksen tason ja kannamme kortemme kekoon Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2022 julkaisemaan energiansäästöohjelmaan. Taukotiloissa käytämme kestoastioita ja edistämme jätteiden lajittelua.

Kalusteiden osalta noudatamme tiukkoja vastuullisuuskriteerejä: materiaalien tulee olla matalapäästöisiä ja hajuttomia eikä niissä saa olla haitallisia kemikaaleja. Uusien kalusteiden hankintaa vältetään ja kiertotalouden periaatteita noudattaen pyrimme aina hankkimaan käyttökuntoisia kalusteita valtion toisilta virastoilta tai Senaatilta.

Yhteiset työympäristöhankkeet ja tulevaisuus

Valtori osallistuu valtion yhteisten työympäristöjen hankkeisiin, jos ne tukevat valtorilaisten työn tekemistä. Tällä hetkellä olemme mukana Tampereen ja Mikkelin YTY-hankkeissa.

Seuraamme aktiivisesti toimitilakehitystä ja työn tekemisen muutoksia. Pohdimme fyysisen työympäristön vetovoimatekijöitä, asiantuntijatyön muuttumista ja tulevaisuuden tilatarpeita. Etä- ja lähityön suhde sekä yhteisöllisyyden ja yksintyöskentelyn tukeminen ovat keskeisiä kehitysasioita. Varmaa on se, että toimitiloja tarvitaan jatkossakin työntekijöiden väliseen tietojen, taitojen ja tunteiden vaihtoon.

Heli Vänskä

Vastuualuepäällikkö

]]>

Valtorin toimitusjohtaja Marja Rantala eläkkeelle 1.3.2026

Mon, 25 Aug 2025 09:00:00 GMT

"Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tulevaisuuden pohja on saatu luotua johdollani hyvään vaiheeseen. Helmikuun lopulla on oikein sopiva hetki seuraajani jatkaa, ja minun keskittyä läheisiini. Olen työskennellyt pitkän työurani aina Suomen eduksi ja parhaaksi, ja on hienoa päättää työurani juuri Valtorissa. Työskentelen täysipainoisesti toimitusjohtajana 28.2.2026 saakka, jotta seuraajallani on hyvät edellytykset jatkaa yhteistyötä valtorilaisten, asiakkaidemme, ohjaajien ja ICT-kumppaneidemme kanssa", Marja Rantala kertoo.

Ennen Valtoria valtiotieteiden maisteri Marja Rantala työskenteli Maanmittauslaitoksella ylijohtajana, tietohallintojohtajana ja eri johtotehtävissä vuodesta 2002 lähtien. Hän on työskennellyt urallaan myös Tilastokeskuksen kehitysjohtajana.

Valtori on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, joka tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut sekä korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset täyttäviä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja integraatiopalveluja. Valtiovarainministeriö käynnistää toimitusjohtajan haun lähiaikoina ja vastaa rekrytointiprosessin viestinnästä.

Lisätietoa

Toimitusjohtaja Marja Rantala: marja.rantala@valtori.fi

]]>

Kestävä kehitys on valtionhallinnossakin tärkeämpää kuin koskaan

Fri, 15 Aug 2025 09:11:00 GMT

Joka puolella etsitään mahdollisuuksia tuottaa lakisääteisiä tehtäviä tehokkaammin. Tässä blogissa jaan ajatuksiani siitä, miksi kestävyystyö on entistä tärkeämpää valtionhallinnossa juuri nyt.

Tiukentuvan taloustilanteen myötä valtiontalouden resursseja joudutaan priorisoimaan entistä tarkemmin. Kestävän kehityksen tavoitteita ei kuitenkaan voi unohtaa, sillä organisaation kestävyystyö voi toimia tehokkaana työkaluna talouden ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden lisäämisessä.

Tavoitteellista ja vaikuttavaa arkea

Valtorissa kestävyystyö ei ole irrallista perustehtävistä, vaan vastuullisuusteot ovat samat kuin keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka määritellään viraston tulossopimuksessa. Tekojen toteuttaminen on aina vastuutettua ja mittaroitua vaikuttavaa tekemistä. Priorisoimme toiminnassamme sellaisia kestävyystekoja, joiden skaala ja vaikuttavuus on merkittävää huomioiden samalla henkilöstömme näkemykset.

Valtorissa pyrimme toimimaan tehokkaasti, läpinäkyvästi ja eettisesti – myös haastavina aikoina. Meillä Suomessa on laadukas ja hyvin ammattitaitoinen valtionhallinto, jonka tulee myös tarkastella omaa toimintaansa kestävyyden näkökulmasta. Kun resurssit ovat tiukemmalla, pitää toimintaa priorisoida niin, että se palvelee yhteiskuntaa laajemmin ja kauemmin. Valtori on merkittävässä asemassa valtion tuottavuustavoitteiden saavuttamisessa. Tuottavuustoimiemme avulla saavutimme vuonna 2024 kymmenen miljoonan euron säästöt ja ylitimme näin Valtorille asetetun viiden miljoonan säästötavoitteen reilusti.

Vastuullisella ja kestävällä toiminnalla varmistamme muun muassa sen, että budjettimme kohdennetaan oikein, toimimme työantajana oikeudenmukaisesti ja toimintatapojamme kriittisesti arvioimalla löydämme keinoja tehostaa digitaalisia ja sisäisiä prosesseja. Päivitimme esimerkiksi työmatkustuksen sekä Valtorin sisäisten tapahtumien linjauksia, jonka ansiosta matkakulut vähenivät noin 22 % edellisvuoteen verrattuna.

Toteutimme myös Valtorin tämän vuoden kestävyysraportin laadukkaasti aiempaa tiiviimmin, pienemmillä resursseilla, ja uudella organisoitumisella.

Jatkuvaa kehittämistä kohti kestävää valtionhallintoa

Kestävyys ei ole vain yksittäisten päätösten tai vuosittaisen raportoinnin asia, vaan sitä tulisi edistää organisaation johtamisen kulttuurina vuoden ympäri. Jokainen työntekijä voi vaikuttaa siihen, miten toimintaa kehitetään ja miten kestävyys näkyy arjessa. Koulutus, avoin keskustelu ja konkreettiset esimerkit toimivista käytännöistä ovat avainasemassa kestävyyden vahvistamisessa.

Tiukentuneessa taloustilanteessa virastojen vastuullisuus ei ole vain velvollisuus, vaan myös mahdollisuus – mahdollisuus toimia tehokkaammin, ekologisemmin, taloudellisemmin, luotettavammin ja oikeudenmukaisemmin. Tehokkuus ei ole sosiaalisen kestävyyden vastavoima. Me ihmiset teemme myös jokaisen viraston. Kestävä toiminta rakentaa luottamusta ja varmistaa, että pystymme palvelemaan yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla myös haastavina aikoina. Haasteiden keskellä piilee mahdollisuus rakentaa entistä toimivampi ja kestävämpi julkinen sektori.

Maija Ilvonen
Viestintäjohtaja

Kuvalähde: Valtori

]]>

Kysely ICT-toimittajille: Tavoitetila 2030 -ohjelma

Thu, 26 Jun 2025 10:43:00 GMT

Tämän kyselyn avulla kartoitamme ICT-toimittajien palvelutarjontaa, näkemyksiä ja ideoita Tavoitetila 2030 -ohjelman tueksi. Lisäksi selvitämme yritysten kiinnostusta osallistua julkisiin ICT-hankintoihin ja -tarjouskilpailuihin. Vastausaikaa on 15.8.2025 asti.

Kyselyssä käsiteltäviin neljään teemaan liittyvät tavoitetilakuvaukset on muodostettu laajan valmistelun pohjalta, ja ne ovat parhaillaan Valtorin asiakasorganisaatioiden kommentoitavana. Tämän kyselyn tarkoituksena on kerätä ICT-toimittajien näkemyksiä ja havaintoja työn tueksi sekä täydentää jo laadittua kokonaisuutta, ei muodostaa uusia tavoitetiloja.

Vastaa kyselyyn tästä >>

Kyselyn tulosten perusteella valitsemme joukon toimittajia jatkokeskusteluihin.

Yritykset voivat myös ilmoittautua Valtorin toimittajarekisteriin ja valita kiinnostavat hankintakategoriat. Rekisteristä poistuminen onnistuu ilmoittamalla asiasta sähköpostitse osoitteeseen toimittajahallinta@valtori.fi.

Lisätiedot:

Jani Nissinen, strategiajohtaja, Tavoitetila 2030 -ohjelman omistaja: jani.nissinen@valtori.fi (lomalla 27.6. asti)
Marko Ruuska, ohjelmapäällikkö: marko.ruuska@valtori.fi (lomalla 7.7.–10.8.)

]]>

Digi- ja väestötietovirastossa tehtiin laaja pilvisiirtymä – käyttöön Sivi, Mobiili Pilvi, Pilviviesti ja Valtti Pilvi

Thu, 19 Jun 2025 06:20:00 GMT

DVV:lle käyttöönottoprojekti on ollut merkittävä askel kohti modernimpaa ja tehokkaampaa työympäristöä. Projektin aikana virasto sai käyttöönsä useita tärkeitä palveluita, jotka ovat parantaneet yhteistyötä, tiedonhallintaa ja liikkuvuutta. Pilvisiirtymä tuo kustannussäästöä, parantaa käyttökokemusta ja vahvistaa tietoturvaa.

Miten päädyitte DVV:ssä ottamaan ensimmäisen askeleen valtionhallinnon pilvimatkalla, kehitys- ja tietohallintojohtaja Eero Konttaniemi?

"Pilvisiirtymä oli meille strateginen valinta, jolla haimme ennen kaikkea arjen toiminnan tehostamista, parempaa hallittavuutta ja kustannustehokkuutta. Oman tenantin ja M365-ratkaisun käyttöönotto loivat tälle hyvät edellytykset. Kokonaisuus on ollut laaja ja vaiheittain etenevä, ja vaikka matkaa on vielä jäljellä, suunta on selkeä ja tulokset rohkaisevia."

Pilveen siirrytään vaiheittain

Valtori on rakentanut DVV:n kanssa yhteistyönä viime vuoden aikana kyvykkyyttä siirtyä pilvityöympäristöön. Ratkaisuun kuuluu siirtyminen omaan tenanttiin ja M365-palveluiden laajempi käyttöönotto.

Virastolla on nyt käytössään pilvipohjainen Sisäisen viestinnän julkaisualusta Sivi, Mobiililaitepalvelu Mobiili Pilvi ja Viestintätekniikkapalvelut Pilviviesti. Nyt viimeisessä vaiheessa on siirrytty Päätelaitepalvelu Valtti Pilvi -palveluun, joka saadaan tuotantoon kesäkuussa.

Siirrettäviä Valtti-päätelaitteita Valtti Pilveen työstettiin yli 900, joista yli 200 laitetta suoritettiin leasing-vaihtojen yhteydessä. Loput siirrettiin Valtorin päätelaitetiimin kehittämällä itseasennusmenetelmällä, joka tuo kustannussäästöjä organisaatiolle.

”DVV:n projekti on edennyt suunnitellusti ja hyvässä yhteistyössä niin asiakkaan kuin Valtorin asiantuntijoiden välillä. Yllätyksiltä tosin emme ole kaikilla osa-alueilla välttyneet, kun kyse on ensimmäisestä näin isosta käyttöönotosta. Olemme kuitenkin pystyneet selättämään haasteet ja saavuttamaan projektille asetetut tavoitteet. Käytämme tämän projektin pohjalta saadut opit hyödyksi tulevien käyttöönottojen sujuvoittamisessa.

Projektin aikana on hyödynnetty ketteriä projektinhallintamenetelmiä, joiden avulla pyrimme ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia joustavasti. Läpinäkyvyyden avulla parannamme kokonaiskuvaa ja autamme kaikkia osapuolia ymmärtämään paremmin nykytilaa ja asiakkaan tavoitetta”, kuvailee projektipäällikkö Petra Martiskainen Valtorista.

Asiakas oli tyytyväinen lopputulokseen ja sitä juhlistettiin Digi- ja väestötietovirastossa toukokuun alussa. Tapahtuman tavoitteena oli välittää kiitokset kaikille, jotka ovat osallistuneet pilvisiirtymän edistämiseen ja mahdollistivat sen onnistumisen.

]]>

Yhteistyössä ICT-arjessa – Kesäkuu 2025

Mon, 16 Jun 2025 05:42:00 GMT

Voit tilata uutiskoosteen myös suoraan sähköpostiisi verkkosivultamme: Tilaa uutiskoosteet ja tiedotteet postiisi | Valtori

ICT-toimittajainfon kuulumiset

Valtorin VMO-toimittajanhallintatoimiston järjestämään ICT-toimittajainfoon osallistui sekä nykyisiä että uusia Valtorista kiinnostuneita ICT-toimittajia.

Päivän ohjelmassa kuultiin mm.:

Valtorin toiminnan uudelleenjärjestämisestä
Tavoitetila 2030 -ohjelmasta ja yhteistyöstä toimittajien kanssa
Valtoritasoisista toimintamalleista
Muista ajankohtaisista asioista toimittajanhallinnassa.

ICT-toimittajainfon palautekyselyn mukaan tilaisuus vastasi odotuksia ja sen sisältö koettiin hyödylliseksi. Osallistujat antoivat hyvää palautetta erityisesti siitä, että Valtorin johtoa pääsi tapaamaan tilaisuudessa. Saimme myös hyviä aihetoiveita seuraavan tilaisuuden suunnitteluun.

Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

Lisätietoa tilaisuudesta: ICT-toimittajainfoon osallistui noin 90 palvelutoimittajaa | Valtori

Muistutus hankintasopimuksen tunnisteen käytöstä

VMO haluaa muistuttaa ICT-toimittajia, että hankintasopimuksen tunniste pitää olla myös laskutusaineistossa.

Valtionhallinnon verkkolaskuilla on oltava tieto siitä, mihin hankintasopimukseen meno kohdistetaan. Varsinaisen hankintasopimuksen tunniste kirjataan verkkolaskusanoman sopimusnumero-kentässä (AgreementIdentifier).

Tarkempia ohjeita ja lisätietoa:

Jos ette vielä ole tunnistetta lisänneet, tehkää se mahdollisimman pian.

VMO:n vinkit ICT-toimittajille

Huomioithan, että tarjoukset voi jättää jo hyvissä ajoin ennen tarjousten määräaikaa. Valtori ei pääse tarkastelemaan tarjouksia ennen tarjousten määräajan umpeutumista. Ajoissa toimitettu tarjous varmistaa sen, että yritys on mukana kilpailutuksessa.

Suunnitellut, tulevat kilpailutukset näet kilpailutuskalenterista.

Seuraa ajankohtaisia tarjouspyyntöjä ja jätä tarjouksesi Tarjouspalvelussa. Lisätietoja saat verkkosivullamme: Seuraa kilpailutuksiamme ja jätä tarjouksesi | Valtori

Valtorin kestävyysraportti julkaistu

Valtorin kestävyysraportti 2024 julkaistiin toukokuussa verkkosivuillamme. Vuoden 2024 raportti pohjautui 10 kestävyystekoon, joista yksi liittyi hankintoihin: Kokoamme ohjeita ja kriteeristöjä, miten vastuullisuuden voi huomioida hankinnoissa.

Vuoden 2024 aikana mm. päivitettiin sisäinen hankintaohjeistus osana VMO (Vendor Management Office) -toiminnon käynnistymistä ja laadittiin Valtorin vastuullisvelvoitteita kuvaava Code of Conduct -dokumentti.

Vuoden 2024 aikana Valtorin suorittamien hankintojen arvo oli 367 milj. €, joista ICT-hankintoja oli 328 milj. €.

Tutustu raporttiin kokonaisuudessaan: Kestävyysraportti 2024 | Valtori

VMO-toimittajahallintatoimisto toivottaa hyvää kesää!

Yhteistyössä ICT-arjessa -uutiskooste on suunnattu nykyisille ja Valtorista kiinnostuneille ICT-toimittajille. Uutiskooste on julkinen ja sen voi tilata omaan sähköpostiosoitteeseen verkkosivulta Tilaa uutiskoosteet ja tiedotteet postiisi | Valtori

]]>

Valtorin päivitetty Valpinen-sanasto avaa ICT-termit ymmärrettäväksi

Tue, 10 Jun 2025 11:03:00 GMT

Päivitetty ja laajenettu sanasto löytyy verkkosivultamme osoitteessa valtori.fi/valpinen-sanasto. Mukana on sekä ICT-maailman yleisiä termejä että Valtorin omaan toimintaan liittyviä sanoja ja lyhenteitä.

Valpinen-sanasto on hyödyllinen työkalu mm. työntekijöillemme, asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme sekä kaikille muille, jotka haluavat ymmärtää Valtorin toimintaa paremmin.

]]>

ICT-toimittajainfoon osallistui noin 90 palvelutoimittajaa

Fri, 23 May 2025 07:36:00 GMT

Päivän ohjelmassa kuultiin mm.:

Valtorin toiminnan uudelleenjärjestämisestä
Tavoitetila 2030 -ohjelmasta ja yhteistyöstä toimittajien kanssa
Valtoritasoisista toimintamalleista
Muista ajankohtaisista asioista toimittajanhallinnassa.

Uudistumista tuottavuuspaineiden keskellä

Aloituspuheessaan toimitusjohtaja Marja Rantala avasi Valtorin kolmea keskeistä päätavoitetta sekä organisaation uudistumista 2025. Tuottavuudessa on edelleen paljon tekemistä, vaikka viime vuoden säästötavoite saavutettiin. Yhtenäisen palveluvalikoiman rakentaminen tarkoittaa myös vaikeita päätöksiä irrallisten palveluiden suhteen.

Rantala kuvaa Valtoria yhteentoimivuuden veturiksi, jonka tulee edistää yhtenäisyyttä niin sisäisesti kuin valtionhallinnossa, tinkimättä palvelujen turvallisuudesta ja lainsäädännön vaatimuksista.

”Valtionhallinnon osien keskinäinen riippuvuus on kasvanut, eikä kukaan enää pärjää yksin esimerkiksi tietovarantojen hyödyntämisessä. Haluammekin edistää valtion yhteistä etua valtion ICT-konsernitoimijana”, kiteyttää Rantala.

ICT-toimittajien rooli keskeinen Tavoitetila 2030 -ohjelmassa

Strategiajohtaja Jani Nissinen kertoi Valtorin Tavoitetila 2030 -ohjelman kuulumisia. Ohjelmassa keskitytään tulevaisuuden yhteisten ICT-palveluiden tavoitetilan määrittelyyn ja toimeenpanosuunnitelmaan asiakastarpeiden pohjalta.

”ICT-toimittajien näkemykset siitä, mihin teknologiamaailma on menossa ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta saavutetaan yhtenäinen ja kustannustehokas palveluvalikoima.”

Lähiaikoina julkaistaan kysely ICT-toimittajille kiinnostuksesta osallistua työpajoihin. Lomien jälkeen valitaan sopivat kumppanit jatkotyöhön.

Uudet toimintamallit ja organisoituminen

Ylijohtaja Hannu Naumanen kertoi Valtorin uusista sisäisistä toimintamalleista johtamisessa ja ohjauksessa sekä VMO-toimittajanhallinnassa. Kokonaisuutta tehdään jatkossa nykyistä yhtenäisemmin ja strategisen tason päätökset tehdään esittelystä.

”Yksi konkreettinen esimerkki yhtenäisyydestä on yksi kirjaamo, joka palvelee molemmissa palveluympäristöissä”, kertoo Naumanen.

Kehittyvää toimittajahallintaa ja raportointia

VMO-päällikkö Antti Närhinsalo toi esille Valtorin hankintojen ja raportoinnin mittakaavaa. Kahden palveluympäristön vuoksi raportointia joudutaan tekemään käsityönä, joten kumppaneita tarvitaan yhtenäisen raportointikäytännön kehittämiseen.

”Haluamme myös parantaa toimittajayhteistyötä ja vuoropuhelua sekä luoda mallin, jossa kilpailutuksista tulee houkuttelevampia”, kertoo Närhinsalo.

Lopuksi käytiin läpi kilpailutuskalenteria ja keskusteltiin ajankohtaisista kilpailutuksista.

VMO Toimittajanhallintatoimisto

Lisätietoja: 

Kilpailutuskalenteri ja tietoa Valtorin kilpailutuksista 

Tilaa ICT-toimittajille suunnattu Yhteistyössä ICT-arjessa -uutiskooste

]]>

Valtorin kestävyysraportti 2024 julkaistu – tutustu kestävyystekoihimme

Wed, 21 May 2025 11:24:00 GMT

Neljännessä kestävyysraportissamme kuvaamme kestävän kehityksen edistämistä ja toimintamme vastuullisuutta vuonna 2024.

Sovimme ensimmäistä kertaa kestävyyden edistämisestä valtiovarainministeriön ja Valtorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2024. Sitouduimme toteuttamaan 10 kestävyystekoa, joiden toteutumista kuvaamme Valtorin kestävyysraportissa.

”Kestävyysteot ovat konkreettisesti sitä, mitä meiltä edellytetään ja joiden onnistumista myös seuraamme ja mittaamme. Viime vuoden aikana käynnistimme useita laajoja ohjelmakokonaisuuksia, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia sekä meihin että asiakkaisiimme. Raportin avulla saamme kattavan kuvan siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteet toteutuivat toiminnassamme”, kertoo viestintäjohtaja Maija Ilvonen.

Vuodelle 2024 asetettu säästötavoite 5 miljoonaa € saavutettiin, mutta vuodelle 2025 asetettu tavoite 30 miljoonaa € on haasteellinen. Kts. kuva alla tuottavuustavoitteista ja niissä edistymisestä vuosina 2024–2027
Valtorin tilatehokkuus (tunnusluku, joka kuvaa tilojen käytön tehokkuutta toimistoneliömetreinä) parani 1,4 m2/htv vuoteen 2023 nähden.
Matkakulut vähenivät noin 22 % vuoteen 2023 nähden. Lisäksi matkustukseen käytetty aika väheni matkojen määrien laskiessa lähes tuhannella kappaleella vuoteen 2023 nähden.

Kuvalähde: Valtori

Kyseessä on järjestyksessään Valtorin neljäs kestävyysraportti ja se tuotettiin kokonaisuudessaan itse.

Tutustu vuoden 2024 kestävyysraporttiin: Kestävyysraportti 2024 | Valtori

Lisätietoa

Viestintäjohtaja Maija Ilvonen maija.ilvonen@valtori.fi

]]>

Toimitusjohtajan kevätblogi: tarpeellisia uudistuksia ja tuottavuustoimia koko valtionhallinnon eduksi

Fri, 16 May 2025 07:01:00 GMT

Olemme yhtenäistäneet toimintamallejamme, toteuttaneet organisaatiomuutoksen ja varmistaneet Valtorin palveluiden jatkuvuuden myös haastavassa työtaistelutilanteessa. Poikkeuksellisista ajoista huolimatta olemme Valtorissa toteuttaneet perustehtäviämme laadukkaasti ja luotettavasti.

Toimintaamme tulosohjaavalta valtiovarainministeriöltä (VM) olemme saaneet kiitosta erityisesti tuottavuustoimista, asiakastyytyväisyyden hyvästä tasosta, kyberuhkiin vastaamisesta ja Valtorin sisäisen toimintamallin kehittämisestä.

Tulostavoitteet tavoitetasolla

Etenemme kohti tulostavoitteitamme pääosin suunnitellusti. Palvelustrategian toimeenpano, tuottavuustoimet ja VM:n ohjaama valtion ICT-palvelujen lähitulevaisuuden tavoitetilatyö (Tavoitetila 2030) tukevat toisiaan ja muodostavat koko organisaation toimintaa koskevan kokonaisuuden. Valtori, sen asiakkaat ja ohjaajat johtavat tätä kokonaisuutta yhdessä.

Kestävyystekojemme etenemisestä ja tuloksista raportoimme vuosittain ja vuoden 2024 raportti julkaistaan pian. Kestävyystekomme ovat kiinteä osa tulostavoitteitamme.

Tuloksekkaita tuottavuustoimia ja lisäsäästötavoitteita

Tuottavuustoimiemme avulla saavutimme vuonna 2024 kymmenen miljoonan euron säästöt ja ylitimme näin Valtorille asetetun viiden miljoonan säästötavoitteen reilusti. Kuluvalle vuodelle asetettu 30 miljoonan säästötavoite on huomattavasti haastavampi.

Hallituksen puoliväliriihipäätösten myötä valtionhallinnon tuottavuuden parantamista jatketaan edelleen mm. digitalisaation, tekoälyn, normien keventämisen ja palvelujen hankinnan tehostamisen avulla. Tavoitteena on saavuttaa 130 miljoonan euron vuosittainen lisäsäästö vuodesta 2026 alkaen.

Merkittävässä roolissa tässä on valtion konsernipalvelujen käytön tehostaminen. Valtoria on pyydetty valmistelemaan lisäehdotuksia tuottavuustoimenpiteiksi toimialariippumattoman ICT:n osalta.

Entistä yhtenäisempi Valtori

Uudistunut organisaatiomme astui voimaan 1.4.2025. Uudet rakenteet vahvistavat sisäistä yhteistyötä. Uudistumismatkamme jatkuu yhteisten toimintamallien kehittämisessä ja vahvistamisessa turvallisuudesta tinkimättä.

Valtorin keskeinen ydintehtävä on auttaa valtionhallintoa toimimaan yhteen yhteisillä tieto- ja viestintäteknisillä ratkaisuilla. Jatkossakin tuotamme palveluja sekä yhteiseen toimialariippumattomaan että turvallisuusverkon palveluympäristöön. Valtorin palveluita tuotetaan eri turvallisuuden ja varautumisen tasoille.

On hienoa tehdä tätä työtä yhteiskuntamme hyväksi ja olla Suomelle töissä. Kiitän kaikkia valtorilaisia, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvin sujuneesta keväästä!

Marja Rantala
Toimitusjohtaja

]]>

ANK jatkaa työtään Valtorin asiakaskunnan äänenä

Wed, 26 Mar 2025 12:25:00 GMT

Valtiovarainministeriön (VM) asettaman ANK:n perustehtävä on tukea Valtorin asiakasohjausta.

Asiakasneuvottelukunta käsittelee ja seuraa muun muassa Valtorin palvelujen ja toiminnan laatua ja kehittämistä, asiakastyytyväisyyttä, palvelujen hinnoittelua sekä kustannusten kehittymistä. ANK:n fokus on ennen kaikkea strategisen ja taktisen tason ohjauksessa. Jatkossa tavoitteena on käsitellä asioita aiempaa laajemmin koko Valtorin toiminnan laajuudessa.

Perustehtäviensä lisäksi ANK keskittyy tällä toimikaudella kolmeen isompaan teemaan. Ensinnäkin ANK tuottaa aktiivisesti näkemyksiä valtionhallinnon tulevaisuuden ICT-palvelurakenteesta ja toimijoiden rooleista. Tämä tapahtuu muun muassa osana valtion yhteisten tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen vuoden 2030 tavoitetilan määrittelyä.

Toiseksi ANK tukee Valtorin palvelustrategian toimeenpanoa käsittelemällä säännöllisesti muun muassa Valtorin palveluvalikoiman ja palvelujen hinnoittelun uudistamista. Kolmantena asiana ANK keskittyy edistämään valtion ICT-kokonaisuuden tuottavuuden kehittymistä esimerkiksi kommentoimalla ja puoltamalla keskitettyjä säästötoimia.

Tavoitteena selkeämpi yhteistyöryhmärakenne ja ohjausrooli

ANK:ssa on edustajat jokaiselta hallinnonalalta, Valtorin kymmeneltä suurimmalta asiakkaalta ja Valtorista. ANK:n puheenjohtajana tällä toimikaudella jatkaa Oikeusrekisterikeskuksen ylijohtaja Jussi Kivinen. Varapuheenjohtajina toimivat Saku Airosmaa (ylijohtaja, Vero), Topi Hanhela (digijohtaja, Luke) ja Ismo Parviainen (johtava asiantuntija, SM).

ANK:n alaisuudessa toimivat Tori-palvelujen kehittämisen yhteistyöryhmä (Tori-Kehry) sekä Kokonaisturvallisuuden hallintaryhmä (Tori-KT-ryhmä), jotka niin ikään koostuvat Valtorin asiakkaista. Tällä toimikaudella ANK:n tavoite on vahvistaa asiakasyhteistyöryhmien toiminnan tavoitteellisuutta ja keskinäistä yhteistyötä.

ANK:n periaatteisiin kuuluu aktiivinen ja mahdollisimman avoin viestintä huomioiden tietojen luokitus. ANK:ssa kukin jäsen myös sitoutuu jakamaan aktiivisesti tietoa omassa toimintaympäristössään. Erityisesti hallinnonalan edustajien tehtävä on viedä viestiä omalle hallinnonalalleen.

Lue lisää ANK:n tehtävistä ja jäsenistä täällä: https://valtori.fi/organisaatio-ja-ohjaus
Lue myös: Asiakasohjaus ja -yhteistyö tiivistyneet Valtorin asiakasneuvottelukunnan toimikaudella 2023–2024

]]>

Valtorin uudelleen järjestäminen: henkilöstövaikutukset ja muutokset toiminnassa

Tue, 18 Mar 2025 10:00:00 GMT

Merkittävimmät muutokset asiakasyhteistyössä -kohtaa päivitetty 3.4.2025.

Valtorin uuden organisaation ja uusien toimintamallien päätavoitteena on muodostaa Valtorista entistä yhtenäisempi, tuottavampi ja kustannustehokkaampi Suomen ICT-etua ajava tietohallinnon konsernitoimija. Toiminta järjestetään tehokkaasti, taloudellisesti ja luotettavasti.

Tämä tarkoittaa, että palvelutuotantoa yhtenäistetään eri palveluympäristöjen välillä ja päällekkäisiä toimintoja poistetaan, palveluvalikoima yhtenäistetään Valtorin palvelustrategian mukaisesti, asiakasyhteistyön vaikuttavuutta parannetaan, esihenkilötyötä ja johtamista yhtenäistetään ja tukitoimintoja tehostetaan.

Henkilöstövaikutukset

Valtorissa käytiin valtion yhteistoimintalain (1233/2013) 5 luvun mukaiset yhteistoimintaneuvottelut ajalla 5.11.2024–15.1.2025. Neuvotteluiden lopputuloksena irtisanomisten arvioitiin kohdistuvan enintään 138 henkilöön.

Valtorin toiminnan uudelleen järjestelyn vuoksi 72 työntekijää irtisanotaan tehtävien päättymisen myötä. Noin 45 henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Henkilömäärä vähenee tämän lisäksi irtisanoutumisten, määräaikaisten tehtävien päättymisen ja eläköitymisten myötä.

Työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Ennen irtisanomisia Valtori on selvittänyt, voidaanko työntekijälle tarjota muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.

Merkittävimmät muutokset palvelutuotannossa ja toimintatavoissa

Valtorin palvelutuotannossa tavoitteena on johtaa ja toimia yhteisten prosessien ja käytäntöjen mukaisesti sekä valtion yhteisten ICT-palvelujen (Tori) että turvallisuusverkkopalvelujen (Tuve) palveluympäristöissä. Tämä kattaa niin johtamisen, prosessit, arkkitehtuurin kuin teknisen toteutuksenkin. Vastuita selkeytetään ja päällekkäisyyksiä poistetaan. Organisoitumisen tarkoitus on tukea nykyistä ja tulevaa palvelustrategian mukaista selkeää, joustavasti asiakastarpeisiin vastaavaa palveluvalikoimaa sekä pitkän aikavälin tavoitetyön edistämistä (Tavoitetila 2030).

Prioriteettina on toiminnan jatkuvuus ja palvelujen häiriötön tuottaminen. Toiminnan yhdistäminen tehostaa peruspalveluita ja ennen kaikkea vahvistaa korkean tietoturvan ja varautumisen palveluiden toimintaa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Järjestelmien ja teknologioiden elinkaaret pyritään huomioimaan entistä kattavammin.

ICT-toiminnan tukipalveluilla varmistamme kokonaisturvallisuuden hallinnan, toiminnan jatkuvuuden ja ydinprosessien vaikuttavuuden sekä kehitämme kyberturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä sekä projektien laatua, sujuvuutta ja läpimenoaikoja.

Esimerkkejä muutoksista palveluissa

Kokoamme saman alueen palvelujen (mm. kaikki tietoliikennepalvelut) tuotannon organisatorisesti yhteen. Yksi tuote- tai palvelupäällikkö voi vastata eri turvallisuus- ja varautumisen tasoille tuotettavista palveluista. Saman alueen asiantuntijat voidaan koota yhteen samoin kuin tiettyyn, palveluille yhteiseen komponenttiin liittyvät tehtävät, kuten kaikkien eri päätelaitteiden elinkaarenhallinta. Näin varmistamme toiminnan yhdenmukaisuuden, voimme hyödyntää asiantuntijaosaamista laajasti ja hallitsemme paremmin työkuormaa.

Joitakin palveluita, kuten identiteetin- ja pääsynhallinnan palveluita, on jo pidempään kehitetty ja tuotettu keskitetysti eri toimintaympäristöihin.

Päätelaitepalveluissa järjestelmien ja teknologioiden elinkaari pystytään paremmin huomioimaan mm. kolmiportaisen palvelujen tiekartan avulla. Tiekartoilla pyrimme huomaamaan myös palvelujen väliset ja väliin jäävät kehityskohteet. Selvitämme ostopalvelun yhdistämistä eri palveluympäristöjen välillä. Kaikille työasemapalveluille tehdään yhteinen työasemakilpailutus vuoden 2025 aikana. Myös tietoliikennepalveluissa hankinnat keskitetään.

Aluepalvelujen osalta arvioimme tarpeet alueelliselle läsnäololle ja resurssien uudelleen kohdentamiselle. Palvelukanavien osalta laajennamme itsepalveluratkaisuja ja digitaalisten palvelukanavien käyttöä.

Esimerkkejä muutoksista toiminnassa

Uudelleen järjestämisellä mahdollistamme Valtorin henkilöstön sujuvan työskentelyn ja tiedonkulun molemmissa palveluympäristöissä mm. yhtenäisten työvälineiden avulla. Varmistamme tarvittavan tietoturvallisen pääsyn työkaluihin ja tietoihin.

Yhtenäisen projektitoiminnan myötä projektikyvykkyyksien vaikuttavuus paranee. Projekteja käynnistetään käytettävissä olevaan resurssikapasiteettiin perustuen. Yhtenäistämme kumppanihallintamallin parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja vahvistamme sopimushallinnan tilannekuvaa. Käynnissä on myös toiminnanohjausjärjestelmän yhtenäistäminen.

Toimitusjohtajan esikuntaan kootaan sisäiset strategiset toiminnot; henkilöstöhallinto, talous ja raportointi, viestintä, strategiaprosessi sekä hallinto ja lakiasiat.

Merkittävimmät muutokset asiakasyhteistyössä

Asiakasyhteistyössä muutoksen tavoitteena on vahvistaa koko organisaation kykyä palvella erityyppisiä asiakasorganisaatiota ja varmistaa asiakkaiden osallistumismahdollisuudet palvelukehitykseen yhteiskehittämisen toimintamalleja hyödyntäen.

Kehitämme toimintaamme ja asiakkuuden johtamismalliamme siten, että erityyppiset asiakasryhmät ja niiden tarpeet huomioidaan entistä paremmin. Samalla tavoitteemme on parantaa asiakaskohtaisten tilannekuvien ja keskeisten toimenpiteiden tietämystä Valtorissa. Viestimme asiakasyhteyshenkilöillemme uusista vastuuhenkilöistä tarkemmin erikseen.

Valtorin organisaatiorakenne 1.4.2025 alkaen

Tutustu tarkemmin tulosalueisiin ja yksiköihin täällä: Valtori organisoituu uudelleen 1.4.2025 alkaen – tavoitteena yhtenäinen ja tuottava ICT-kokonaisuus.

]]>

Valtorin vuosi 2024: Panostusta strategiakokonaisuuteen ja sisäisten toimintamallien kehittämiseen

Wed, 05 Mar 2025 12:54:00 GMT

Panostusta strategiakokonaisuuteen

Valtorin strategiset painopistealueet: tyytyväinen asiakas, erinomainen toimintakyky, merkityksellinen työ sekä kustannustehokas toiminta säilyivät ennallaan. Palvelustrategian toimeenpano-ohjelma on edennyt pääosin suunnitellusti ja jatkuu myös tulevina vuosina. Valtorin tavoitteena on jatkuva strategiaprosessi, jolla varmistetaan palveluportfolion tavoitteiden mukainen tehokas hallinta, asiakasohjaus ja strategisten tavoitteiden mukainen palveluvalikoiman kehittyminen.

Palvelustrategiatyön lisäksi käynnissä ovat myös kumppanistrategian sekä osaamis- ja henkilöstöstrategian valmistelu. Strategiaprosessissa huolehditaan laajasta asiakkaiden ja henkilöstön osallistamisesta.

Valtori käynnisti loppuvuodesta 2024 valtiovarainministeriön tilauksen mukaisesti valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tavoitetila 2030 ohjelman. Valtorin vastuulla olevan ohjelman tulokset valmistuvat alkuvuodesta 2026. Tavoitetila 2030 -työssä selvitetään mitkä ovat asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluita kohtaan tulevaisuudessa.

Kesällä 2023 käynnistynyt Valtorin sisäisten toimintamallien kehittämisen Valo-ohjelma jatkui vuoden 2024 marraskuuhun. Valo-ohjelma saavutti keskeiset tavoitteet ja muodosti hyvän pohjan loppuvuodesta käynnistyneelle Valtorin toimintamallien ja organisoitumisen uudistukselle.

Tuottavuusprojektilla tehostetaan valtion ICT- ja digitalisaatiopalveluja

Valtorin tuottavuusprojekti käynnistyi vuoden 2024 alussa ja jatkuu vuoteen 2027. Tuottavuusprojektilla tuetaan valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa tehostamalla valtion yhteisiä ICT- ja digitalisaatiopalveluja. Säästöjen kokonaistavoite on 50 miljoonaa € ja vertailuvuosi on 2023. Vuodelle 2024 asetettu säästötavoite 5 miljoonaa euroa saavutettiin.

Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Valtorin toiminnan ytimessä

Turvallisuusvaatimusten täyttäminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen jatkuivat Valtorin toiminnan pysyvinä periaatteina. Toimintaympäristössä vaikuttivat edelleen kireänä jatkuneen kyberuhkatilanteen hallinta sekä varautumisen toimenpiteet.

Palveluiden häiriöttömyys on yksi Valtorin keskeisimmistä tavoitteista. Laajavaikutteisten häiriöiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta ratkaisuajat kasvoivat edellisestä vuodesta. Toimintaympäristön muutoksiin liittyen jatkossakin on varauduttava merkittäviin häiriötilanteisiin ja kehitettävä häiriöistä toipumista ja tiedottamista.

Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys hyvällä tasolla

Asiakaslähtöisyys on toteutunut Valtorissa pääosin tavoitteiden mukaisesti ja asiakastyytyväisyysmittausten tulokset ovat hyvällä tasolla niin päättäjien ja ICT-yhdyshenkilöiden (3,8/5) kuin loppukäyttäjienkin (4,2/5) osalta. Asiakkaiden tyytyväisyys Valtorin palvelukehitykseen ja projekteissa onnistumiseen olivat edellisen vuoden tasolla ja nämä ovat keskeisiä kehityskohteita jatkossakin.

Henkilöstötyytyväisyys pysyi hyvällä tasolla Valtorissa, vaikka loppuvuodesta aloitettiin toiminnan uudelleen järjestely ja siihen liittyen käynnistettiin YT-neuvottelut.

Valtorissa kestävyys on osa strategiaa ja yhteisiä arvoja. Kestävän kehityksen edistäminen pyritään huomioimaan päätöksenteossa, palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa, taloudessa sekä henkilöstöjohtamisessa eli arjen valinnoissa.

Avainlukuja vuodesta 2024

Käyttäjien tyytyväisyys Valtorin palveluihin: 4,2 (asteikko 1–5)
Päättäjien ja yhteyshenkilöiden tyytyväisyys Valtorin palveluihin: 3,8 (asteikko 1–5)
Henkilöstön työtyytyväisyys: 3,7 (asteikko 1–5)
Henkilöstön määrä: 1651
Toiminnan kokonaiskustannukset (meur): 481
Työasemien lukumäärä: 117 200
Laajat häiriötilanteet: 3,0 kpl/kk (2023: 3,0, 2022: 4,1, 2021: 3,9, 2020: 3,7 ja 2019: 7,1)

Nostoja vuodesta 2024

Valtorin liikevaihto kasvoi edelleen hieman.
Palvelustrategian toimeenpano-ohjelma on edennyt pääosin suunnitellusti ja jatkuu edelleen.
Valtori käynnisti loppuvuodesta 2024 valtiovarainministeriön tilauksen mukaisesti valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tavoitetila 2030 -ohjelman.
Kesällä 2023 käynnistynyt Valtorin sisäisten toimintamallien kehittämisen Valo-ohjelma jatkui vuoden 2024 marraskuuhun.
Valtorin tuottavuusprojekti käynnistyi vuoden 2024 alussa ja jatkuu vuoteen 2027.
Turvallisuusvaatimusten täyttäminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen jatkuivat Valtorin toiminnan pysyvinä periaatteina. Toimintaympäristössä vaikuttivat edelleen kireänä jatkuneen kyberuhkatilanteen hallinta sekä varautumisen toimenpiteet.
Palveluiden häiriöttömyys on yksi Valtorin keskeisimmistä tavoitteista. Laajavaikutteisten häiriöiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta ratkaisuajat kasvoivat edellisestä vuodesta.
Asiakaslähtöisyys on toteutunut Valtorissa pääosin tavoitteiden mukaisesti ja asiakastyytyväisyysmittausten tulokset ovat hyvällä tasolla niin päättäjien ja ICT-yhdyshenkilöiden kuin loppukäyttäjienkin osalta.

Tutustu Valtorin tilinpäätökseen 2024 (pdf)

Lisätietoa:

Marja Rantala, toimitusjohtaja, marja.rantala@valtori.fi
Hanna Kuikka, talousjohtaja, hanna.kuikka@valtori.fi

]]>

Valtori organisoituu uudelleen 1.4.2025 alkaen – tavoitteena yhtenäinen ja tuottava ICT-kokonaisuus

Wed, 12 Feb 2025 09:04:00 GMT

Valtorin uusi organisaatio astuu voimaan 1.4.2025. Valtorista muodostetaan entistä yhtenäisempi, tuottavampi ja kustannustehokkaampi Suomen ICT-etua ajava tietohallinnon konsernitoimija.

Uuteen organisaatioon kuuluu 1.4.2025 alkaen neljä uutta tulosaluetta: Infrastruktuuripalvelut, Loppukäyttäjäpalvelut, ICT-toiminnan tukipalvelut sekä Asiakkuudet ja palveluvalikoima. Valtorin henkilöstöpalvelut, viestintä, talous, hallinto ja strategiaprosessi kootaan yksiköiksi toimitusjohtajan esikuntaan. Valtorin johtoryhmä koostuu tulosalueiden ylijohtajista ja esikuntayksiköiden yksikönjohtajista ja kokoonpano säilyy ennallaan.

Uudet tulosalueet 1.4.2025 alkaen

Uudet tulosalueet vastaavat niille määritellyistä tehtävistä ja palveluista Valtorin tasoisesti. Kaikki esihenkilöt johtavat toimintojaan yhteisten johtamisperiaatteiden, tulossopimuksen tavoitteiden ja palvelusopimusten mukaisesti.

Valtorin organisaatio 1.4. alkaen. Klikkaa suurentaaksesi kuvaa. Kuvalähde: Valtori

Infrastruktuuripalvelut-tulosalue vastaa teknologia-alustapalveluista, tietoliikennepalveluista, asiakaskohtaisista ratkaisuista sekä identiteetin ja pääsynhallinnan palveluista. Tulosaluetta johtaa ylijohtaja Sakari Marttila ja siinä on neljä yksikköä: Teknologia-alustapalvelut, Tietoliikennepalvelut, Asiakaskohtaiset ratkaisut sekä Identiteetin- ja pääsynhallintapalvelut.

Loppukäyttäjäpalvelut-tulosalue vastaa päätelaitepalveluista, mobiili- ja viestintäteknisistä palveluista sekä asiakastuesta ja aluepalvelusta. Tulosaluetta johtaa ylijohtaja Matti Nurmi ja siinä on kolme yksikköä: Päätelaitepalvelut, Mobiili- ja viestintätekniset palvelut sekä Asiakastuki ja aluepalvelu.

ICT-toiminnan tukipalvelut-tulosalue vastaa Valtorin koko talon IT-prosesseista ja toimintamalleista sekä turvallisuus- ja projektipalveluista. Tulosaluetta johtaa ylijohtaja Hannu Naumanen ja siinä on kolme yksikköä: Turvallisuus, Toimintamallit ja Projektit.

Asiakkuudet ja palveluvalikoima-tulosalue vastaa asiakkuuksien johtamisesta, asiakasyhteistyömallista ja Valtorin palveluvalikoiman hallinnasta ja kehittämisestä. Tulosaluetta johtaa ylijohtaja Jari Virtanen ja siinä on neljä yksikköä: Asiakkuudet 1–3 ja Palveluvalikoima.

Toimitusjohtajan esikunnan yksiköt

Henkilöstöpalvelut-yksikkö vastaa henkilöstöstrategiasta ja -hallinnosta, työsuojelusta, osaamisenhallinnasta, työympäristö- ja assistenttipalveluista sekä turvallisuusselvityksistä. Yksikköä johtaa henkilöstöjohtaja Aino Heikkinen.

Viestintä-yksikkö vastaa Valtorin sisäisen ja ulkoisen viestinnän kokonaisjohtamisesta, viestintäkanavista ja -alustoista, kestävyystyön koordinoimisesta sekä sidosryhmäviestinnästä. Yksikköä johtaa viestintäjohtaja Maija Ilvonen.

Talous ja raportointi -yksikkö vastaa hinnoittelusta, sisäisestä ja ulkoisesta laskennasta, talouspalveluista ja laskutuksesta sekä raportoinnista ja data-alustoista. Yksikköä johtaa talousjohtaja Hanna Kuikka.

Hallinto ja lakiasiat -yksikkö vastaa yleishallinnosta, lakiasioista sekä vaatimustenmukaisuuden todentamisen palveluista. Yksikköä johtaa hallintojohtaja Kimmo Suopajärvi.

Strategiaprosessi-yksikkö vastaa Valtorin strategiaprosessista, arkkitehtuurijohtamisesta ja arkkitehtuurin toimintamallien kehittämisestä. Yksikköä johtaa strategiajohtaja Jani Nissinen.

Uusi organisaatio parantaa yhteentoimivuutta ja muutoskyvykkyyttä

Uudistetulla organisaatiolla tavoittelemme palveluvalikoimamme terävöittämistä ja yhtenäistämistä sekä muutoskyvykkyyden ja yhteentoimivuuden parantamista. Valtorin palvelujen turvallisuudesta ja luotettavuudesta sekä toiminnan lainmukaisuudesta emme tingi jatkossakaan.

Uudelleen organisoituminen ja toiminnan vakioiminen ottaa aikaa, vaikka niitä on suunniteltu ja valmisteltu hyvissä ajoin ja huolellisesti. Asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme yhteyshenkilöt saattavat vaihtua. Varmistamme kuitenkin kaiken työmme jatkumisen häiriöttä muutoksen aikana ja tiedotamme sidosryhmiimme vaikuttavista muutoksista tarkemmin erikseen.

”Toimintamallimme ja organisaatiomme uudistamisen tavoitteena on entistä selkeämpi ja tehokkaampi Valtori niin asiakkaiden, ohjaajien kuin myös meidän valtorilaisten hyödyksi. Tällä muutoksella varmistamme isojen tavoitteiden onnistumisen tuottavuuden parantamisessa, uuden palvelustrategian toimeenpanossa sekä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tavoitetilatyössä", toimitusjohtaja Marja Rantala sanoo.

Lisätiedot

toimitusjohtaja Marja Rantala, puh. +358 295 505 450
https://valtori.fi/medialle

]]>

Konesali- ja kapasiteettipalveluiden siirrot jatkuvat suunnitellusti – valitukset hankintasopimuksesta ratkaistu

Fri, 07 Feb 2025 11:09:00 GMT

Markkinaoikeus antoi 5.2.2025 päätöksensä CGI:n valituksista. Toisen valituksen markkinaoikeus hylkäsi ja toisen se päätti jättää tutkimatta.

Olemme tyytyväisiä, että Valtorin toimintaympäristön erityispiirteet on ymmärretty ratkaisussa. Markkinaoikeus toteaa ratkaisussaan, että Valtori ei ole menetellyt hankinnassaan valituksessa esitetyin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

”Valitusprosessi markkinaoikeudessa on ollut pitkä ja työläs. Olemme tyytyväisiä, että se on tullut nyt päätökseen ja voimme jatkaa yhteistyötämme”, sanoo Valtorin Tori-palveluiden johtaja Matti Nurmi.

CGI:n palveluiden käyttöönotot ovat käynnissä, ja edistämme kaikin keinoin yhteistyön sujuvuutta sekä palveluiden siirtoja CGI:n konesaleihin.

Valtori jatkaa valtiohallinnon turvallisten ja laadukkaiden palvelujen varmistamista kaikissa tilanteissa.

Lisätietoja

Matti Nurmi, Tori-palveluiden johtaja: matti.nurmi@valtori.fi

]]>

Mikä on valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palveluiden suunta? Valtorissa on käynnistetty Tavoitetila 2030 -ohjelma

Mon, 27 Jan 2025 08:30:00 GMT

Tavoitetilan kuvauksen ja toimeenpanosuunnitelman on oltava valmis 28.2.2026. Toimeksiannossa ei asetettu reunaehtoja palvelutuotannon järjestämiselle tai palvelun toteuttamiselle.

”Työn keskiössä on selvittää asiakkaidemme yhteisiin palveluihin kohdistuvat tarpeet ja vaatimukset. Tämän jälkeen suunnittelemme yhdessä asiakkaiden ja valtiovarainministeriön kanssa tavoitetilan muodostamisesta tulevalle vuosikymmenelle ja tuotamme erityisesti teknologia-arkkitehtuurin huomioivan toimeenpanosuunnitelman. Ensimmäisessä vaiheessa keskitymme pohtimaan, mitä yhteisten palveluiden tulisi olla. Seuraavassa vaiheessa tarkastelemme, kuinka palvelut tuotetaan pitkällä aikavälillä”, sanoo Valtorin strategiajohtaja ja ohjelman omistaja Jani Nissinen. Ohjelmapäällikkönä toimii Marko Ruuska.

Tehostamme valtionhallinnon tuottavuutta ja palveluiden järjestämistä

Tavoitetila 2030 -ohjelma edistää valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanoa Valtorin vastuulla olevien säästötoimenpiteiden osalta. Lisäksi ohjelma antaa syötteitä palveluja koskevan lainsäädännön kehittämiselle.

Tavoitetila 2030 -toimeenpanosuunnitelmassa huomioidaan:

• asiakkaiden tarpeet
• Valtorissa käynnissä oleva palvelustrategiatyö
• Tori- ja Tuve-päällekkäisyyksien purkaminen
• turvallisuusverkkotoiminnan järjestämisselvityksen mukaiset toimenpiteet
• teknologioiden kehittyminen
• pilviteknologian ja tekoälyn hyödyntäminen
• valtio-hyvinvointialue-yhteistoiminta sekä
• mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet.

Ohjelman lopputulos on suunnitelma siitä, miten tavoitetilaan edettäisiin. Tavoitetilassa huomioidaan palvelujen nykytila ja jatkuvuuden varmistaminen tavoitetilaan siirryttäessä.

Tavoitetilaan voi sisältyä perusteltuja vaihtoehtoja ja muita osakokonaisuuksia valtion yhteisten tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen kokonaisarkkitehtuurin tilasta vuonna 2030. Tavoitetilan on oltava realistinen, toteuttamiskelpoinen ja siihen siirtyminen on oltava hallittua.

Sidosryhmät mukana suunnittelussa

Teemme selvitystyötä yhdessä asiakkaidemme, Suomen Erillisverkot Oy:n sekä muiden sidosryhmien kanssa. Aloitimme työn viime vuoden lopussa työpajalla, johon osallistuivat Valtorin asiakasneuvottelukunta, Tuve Asiakas- ja yhteistyöryhmä (Tuve-Asry) sekä Tuve-neuvottelukunta. Selvitystyön edistämisen tapojen yksityiskohtaisempi suunnittelu on vielä kesken.

Myös ICT-palvelutoimittajat ja -kumppanit ovat Valtorille tärkeä sidosryhmä, ja kuulemme myös heitä suunnittelutyön edetessä. Tavoitetila 2030 -ohjelma on aiheena seuraavassa ICT-toimittajainfossa, johon lähetämme kutsun ajankohdan tarkennuttua.

”Meillä on pitkä lista toiveita ja tarpeita asiakkailta sekä Valtorilta. Palvelutoimittajilta toivomme saavamme näkemyksiä esimerkiksi siihen, kuinka tarpeet ovat ratkaistavissa kustannustehokkaasti ja millaisia ratkaisuja voimme ennakoida olevan käytössä 2030-luvulla”, Jani Nissinen sanoo.

(Tekstiä muokattu 7.2.2025 ICT-toimittajainfon osalta. Alkuperäisessä tekstissä mainittiin, että info järjestettäisiin huhtikuussa.)

Lisätietoja:

Jani Nissinen, strategiajohtaja: jani.nissinen@valtori.fi
Marko Ruuska, ohjelmapäällikkö: marko.ruuska@valtori.fi

]]>

Päätelaitepalvelu Valtti Pilvi täydentää Valtorin palveluvalikoimaa

Mon, 27 Jan 2025 07:28:00 GMT

Helppokäyttöinen päätelaitepalvelu

Valtti Pilvi on helppokäyttöinen päätelaitepalvelu, johon kuuluu muun muassa salasanaton kirjautuminen sekä saumattomat yhteydet sisäverkon palveluihin. Loppukäyttäjä voi ottaa päätelaitteen käyttöön itsenäisesti ja paikkariippumattomasti.

”Valtti Pilven käytöstä on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa, sillä kirjautuminen ja yhteyksien muodostaminen sisäverkon palveluihin tapahtuu vaivattomasti. Päivitykset asentuvat huomaamattomasti. Valtti Pilven kehitystä tehdään ketterillä menetelmillä, mikä mahdollistaa aiempaa nopeamman tuotekehityksen”, kertoo tuotepäällikkö Henna Enqvist.

Palvelu on tarkoitettu sekä julkisen että salassa pidettävän tietoaineiston käsittelyyn, mutta asiakas voi omaan riskiarvioonsa perustuen päättää palvelun käyttämisestä tietoturvaluokitellun aineiston käsittelyyn.

Valtorin palveluvalikoimasta löytyvät jatkossakin perinteiset Valtti ja Valtti Moduuli -palvelut on-premises-palveluita tarvitseville asiakkaille.

Palvelun sisältö ja käyttöönotto

Palveluun sisältyy päätelaitteen ja perusohjelmistojen ylläpito, laitteen elinkaarenhallinta sekä palvelun tarvitsemat taustapalvelut. Pilvihallinta mahdollistaa joustavat käyttöjärjestelmä- ja ohjelmistopäivitykset.

”Päätelaitepalvelu Valtti Pilvi voidaan ottaa käyttöön asiakkaan valinnan mukaan joko valtion yhteisessä ympäristössä tai asiakkaan omassa ympäristössä. Palvelu mahdollistaa Valtorin muiden pilvipalveluiden käytön, kuten M365 hallintapalvelun ja kehittyneet tietoturvapalvelut”, Enqvist jatkaa.

Valtorissa on Valtti Pilven käyttöönottoja varten erillinen käyttöönotto-ohjelma, jonka tavoitteena on yhtenäinen, tehokas ja läpinäkyvä toimintatapa.

"Rinnakkaiset Valtti Pilvi -ympäristön asiakaskäyttöönotot edellyttävät ohjelmatason koordinointia ja seurantaa. Käyttöönotettavia palveluita per asiakas voi olla useita. Huolehdimme, että käyttöönotoista otetaan opit talteen ja konseptista kehittyy standardoitu ja tehokas", kommentoi ohjelmapäällikkö Kari Lassila.

Päätelaitepalvelu Valtti Pilven vaatimuksenmukaisuus ja tuotantovalmius on todennettu Tori-hallintamallin mukaisesti. Valtori toimittaa palvelun asiakkailleen kokonaisvastuullisena palveluntarjoajana ja voi käyttää palvelun tuottamisessa kumppaneiden palveluita.

Lisätietoja

Lisätietoja Päätelaitepalvelu Valtti Pilvestä tai muista Valtorin palveluista saat omalta asiakkuus- tai asiakaspalvelupäälliköltäsi.

]]>

Valtorin yhteistoimintaneuvottelut päätökseen

Fri, 17 Jan 2025 09:14:00 GMT

Irtisanomiset kohdistuvat tehtäviin, joissa työt vähentyvät olennaisesti ja pysyvästi työtapojen muokkaamisen sekä tehtävien tai organisaation uudelleenjärjestelyjen vuoksi.

Työnantajan neuvotteluesityksessä neuvottelujen esitettiin johtavan enimmillään 160 henkilön irtisanomiseen. Neuvottelut koskivat koko henkilöstöä. Valtorin henkilöstölle viestittiin neuvottelujen edetessä säännöllisesti.

Tavoitteena yhtenäinen, tuottava ja kustannustehokas ICT-konsernitoimija

Neuvottelut käytiin Valtorin toiminnan ja tuotannon uudelleen järjestämisen mahdollistamiseksi. Valtorista muodostetaan entistä yhtenäisempi, tuottavampi ja kustannustehokkaampi Suomen ICT-etua ajava tietohallinnon konsernitoimija. Valtorin palvelujen turvallisuudesta ja luotettavuudesta sekä toiminnan lainmukaisuudesta ei tingitä jatkossakaan.

”Neuvotteluvaiheen jälkeen jatkamme toimintamme kehittämistä, jotta muutokselle asetetut tavoitteet aikaisempaa kustannustehokkaammasta toiminnasta toteutuvat yhteistyössä oman henkilöstön ja tärkeimpien sidosryhmiemme kanssa. Toimintamallimme ja organisoitumisen uudistamisella tavoittelemme palveluvalikoimamme terävöittämistä ja yhtenäistämistä, valtion it-palvelutarjoaman uudistamistarpeisiin nopeaa ja sujuvaa reagointia eli muutoskyvykkyyden kasvattamista sekä yhteentoimivuuden parantamista", toimitusjohtaja Marja Rantala kertoo.

Uudessa organisaatiossa neljä uutta tulosaluetta

Valtorin ydintoiminta organisoidaan 1.4.2025 alkaen uusiin tulosalueisiin: Infrastruktuuripalvelut, Loppukäyttäjäpalvelut, ICT-toiminnan tukipalvelut sekä Asiakkuudet ja palveluvalikoima. Valtaosa Valtorin henkilöstöstä työskentelee em. tulosalueissa ja niiden yksiköissä ja vastuualueissa varmistaen valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen toimivuuden, turvallisuuden ja kehittymisen asiakastarpeiden mukaisesti. Valtorin HR, viestintä, talous, hallinto ja strategiaprosessi kootaan yksiköiksi toimitusjohtajan esikuntaan.

Valtorin ylimmässä johdossa ja johtoryhmän kokoonpanossa jatkavat nykyiset johtajat, mutta ylimmän johdon vastuissa tapahtuu muutoksia 1.4.2025 alkaen uuden organisaation astuessa voimaan. Viestimme myöhemmin keväällä Valtorin uudesta organisaatiosta.

Lisätiedot

toimitusjohtaja Marja Rantala, puh. +358 295 505 450
https://valtori.fi/medialle

]]>

Asiakasohjaus ja -yhteistyö tiivistyneet Valtorin asiakasneuvottelukunnan toimikaudella 2023–2024

Wed, 18 Dec 2024 12:55:00 GMT

Oikeusrekisterikeskuksen ylijohtajan, Jussi Kivisen puheenjohtajakaudella ANK onkin vahvistanut rooliaan Valtorin, sen asiakkaiden ja valtiovarainministeriön (VM) välisessä yhteistyössä sekä yhteisten näkemysten muodostamisessa. Kuluneen kahden vuoden aikana ANK on muun muassa onnistunut lisäämään asiakasohjausta tiiviimmin osaksi Valtorin palvelustrategian ja vuosittaisen tulossopimuksen valmistelua.

ANK:n nykyisen toimikauden aikana Valtorissa on otettu käyttöön Tori-hallintamalli, joka varmistaa yhteisen Tori-palveluympäristön turvallisuutta ja laatua. Käytännössä hallintamalli antaa raamit yhteisiä palveluja koskevien asioiden käsittelyyn yhteistyössä Valtorin, VM:n ja Valtorin asiakasorganisaatioiden kesken. Hallintamallin myötä ANK:n roolia vahvistettiin ja sen toimintaa tukemaan perustettiin niin ikään Valtorin ja asiakkaan edustajista koostuvat Tori-palvelujen kehittämisen yhteistyöryhmä, Kokonaisturvallisuuden hallintaryhmä ja pilvipalveluihin keskittyvät alatyöryhmät.

ANK:lta ja yhteistyöryhmiltä Valtori saa tarvitsemaansa asiakasnäkökulmaa toimintansa ja palvelujensa kehittämiseen, mutta yhteinen keskustelu on hyödyllistä myös Valtorin asiakasorganisaatiolle: ”Valtorin toimintaan liittyvät yhteistyöryhmät ovat luonteva verkostoitumisalusta eri hallinnonalojen ja virastojen ICT-johdolle. ANK ja sen yhteydessä toimivat yhteistyöryhmät tarjoavat mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja näkemyksiä ICT-kollegojen kesken valtionhallinnon laajuisesti,” Jussi Kivinen kommentoi.

ANK:n näkemyksillä olennainen vaikutus Valtorin palvelustrategiaan ja tulevaisuuteen

Vuonna 2023 yhteistyössä asiakkaiden kanssa valmisteltu Valtorin palvelustrategia on ollut viimeisen kahden vuoden aikana useasti ANK:n asialistalla. Palvelustrategian toimeenpano sekä siihen liittyvä Valtorin palveluvalikoiman ja palvelujen hinnoittelumallien uudistaminen ovat olleet yksi tärkeimpiä ANK:n vaikuttamiskohteita.

”Olemme edellyttäneet Valtorilta muun muassa yleistä tuottavuuden kehittämistä, palveluiden hinnoittelun läpinäkyvyyden parantamista sekä erilaisiin asiakastarpeisiin vastaavaa palveluiden modulaarisuutta. Näen, että olemme löytäneet myös näille teemoille yhteisen näkemyksen tulevaisuuden suunnasta,” Kivinen tiivistää.

ANK on rakentanut myös säännöllisesti yhteistyötä Turvallisuusverkkotoiminnan asiakas- ja yhteistyöryhmän kanssa. Yhteistyössä ryhmät ovat nostaneet esiin nykyisessä lainsäädännössä tunnistettuja haasteita Tori- ja Tuve-palvelukokonaisuuden kehittymiselle sekä ajaneet muutostarvetta tulevaisuuden palvelukokonaisuuden suhteen. Vuoden 2024 lopulla käynnistyikin valtion yhteisten tietotekniikkapalvelujen tavoitetilan määrittely vuodelle 2030, joka on Valtorille annettu toimeksianto osana VM:n T2-hanketta. Kokonaisuus vastaa niihin tarpeisiin, joita myös ANK:n on toiminnallaan nostanut aktiivisesti esiin.

Kivisen mukaan Valtorin onnistuminen tärkeässä kansallisessa tehtävässään on merkittävä asia kaikille sen asiakkaille: ”Valtorin on pystyttävä rakentamaan synergiaa valtionhallinnon kokonaisedun ja yksittäisten asiakasorganisaatioiden tarpeiden välille. Aktiivisella ja rakentavalla asiakasohjauksella on tässä keskeinen rooli. Haluan koko puheenjohtajiston puolesta kiittää sekä valtorilaisia että ANK:n jäseniä eteenpäin katsovasta yhteistyöstä!”

Näistä lähtökohdista on seuraavan Asiakasneuvottelukunnan kaksivuotisen toimikauden hyvä jatkaa työtään sujuvan ja turvallisen ICT-toimintaympäristön varmistamiseksi. Uuden ANK:n toimikausi alkaa 1.1.2025.

]]>

Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2024

Mon, 16 Dec 2024 07:00:00 GMT

Päättyneessä Valo-ohjelmassa kuvasimme mm. johtamisjärjestelmämme, loimme perustaa yhteisille toimintamalleille ja prosesseille sekä uudistimme arvomme ja visiomme.

Tuottavuustavoitteisiin vastataksemme suunnittelimme ja toteutimme useita tehostamistoimia yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa, ja niiden avulla olemme saavuttamassa valtion yhteisille ICT-palveluille tälle vuodelle asetetut tuottavuustavoitteet.

Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyskyselyjen, palautteiden ja keskusteluiden pohjalta olemme tehneet oikeita asioita. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää meiltä, ja koko valtionhallinnolta, jatkuvaa uusiutumista ja kehittymistä.

Seuraavaksi suuntaamme katseemme kohti entistä tehokkaampaa, yhtenäisempää ja vaikuttavampaa valtion yhteistä IT-kokonaisuutta. Tavoitteenamme on ensi vuonna uudistaa toimintamallejamme ja organisoitumista siten, että pystymme entistä tehokkaammin järjestämään valtionhallinnon tarpeisiin vastaavan, tuottavuutta tukevan palvelukokonaisuuden ja toimimaan Valtorin sisällä sujuvasti yhdessä.

Arvojemme mukaisesti jatkuva tavoitteemme on olla vastuullinen, arvostava, luotettava ja osaava valtion IT-palvelutalo ja tietohallinto.

Kiitos kaikille tuloksellisesta yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Levollista joulunaikaa ja vuodenvaihdetta!

Marja Rantala
Toimitusjohtaja

]]>

Turvallista kokoustamista uusilla videoneuvottelupalveluilla

Tue, 10 Dec 2024 06:31:00 GMT

”Yhteinen videoneuvottelupalvelu on monipuolinen viestinnän ydinpalvelu kaikille Valtorin asiakasorganisaatioille. Palveluun on helppo liittyä joko suoraan työaseman tai mobiililaitteen selaimella ilman asennustoimenpiteitä”, kertoo tuotepäällikkö Kari Mutanen.

Palvelu mahdollistaa turvalliset verkkokokoukset julkiselta aina TLIV-tasolle saakka. Palvelu on korvannut mm. aiemmin turvallisuusverkon käytössä olleen eTuve-videoneuvottelun.

Korotetun TLIII-tietoturvatason tarpeisiin Valtori tarjoaa Tuve Videoneuvottelupalvelun, jonka kautta käyttäjät voivat liittyä myös turvallisuusverkon ulkopuolisiin videoneuvotteluihin tietoturvallisesti ja helposti.

Sujuvampaa valtionhallinnon arkea

Yhteinen videoneuvottelupalvelu tarjoaa laitteiden lisäksi pikaviestinsovelluksen tai ohjelmistopuhelimen.

”Asiakas voi liittyä julkisen tietoturvatason palveluun selaimella eri pilvipalveluiden kautta. TLIV-tason kokoukseen vierailijat voivat liittyä niin ikään selaimella, mutta luotettava tunnistautuminen tapahtuu Virtu-kertakirjautumisen tai Suomi.fi-tunnistautumisen kautta”, Mutanen sanoo.

Tuve Videoneuvottelupalvelu sisältää videoneuvottelulaitteet ja palveluun voi liittyä lisäksi monipuolisesti turvaverkon eri päätelaitteilla, kuten työaseman selaimella, ohjelmistopuhelimella tai mobiililaitteilla.

Alla oleva kuva havainnollistaa palvelujen sisällön ja yhteentoimivuuden.

Kuva: Valtorin videoneuvottelupalveluiden valikoima (kuvalähde: Valtori)

Valtori toimittaa palvelun asiakkailleen kokonaisvastuullisena palveluntarjoajana yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Palvelut on kehitetty yhdessä asiakkaiden kanssa sovittujen hallintamallien mukaisesti.

Lisätietoja

Lisätietoja Videoneuvottelupalveluista tai muista Valtorin palveluista saat omalta asiakkuus- tai asiakaspalvelupäälliköltäsi.

]]>

Valtori tukee valtion säästötavoitteita yhteisten ICT-toimintojen tehostamisella ja hinnanalennuksilla

Mon, 25 Nov 2024 10:21:00 GMT

Omaa toimintaamme tehostamalla olemme pystyneet tänä vuonna alentamaan asiakkaiden palveluhintoja useissa suurivolyymisissa palveluissamme, kuten runko-, ja toimistoverkkopalveluissa, työasema- ja mobiililaitepalveluissa sekä integraatiopalveluissa. Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä asiakkaille on saatu tuotettua 4,2 miljoonan euron säästöt. Säästöjen osalta saavutamme Valtorille asetetun 5 miljoonan euron säästötavoitteen vuoden 2024 osalta. Vuodelle 2025 on sovittu uusista, arviolta 4,6 miljoonan euron hintojenalennuksista. Lisäksi useita muita säästötoimia on jo tunnistettu tulevalle vuodelle. Mm. konesalikapasiteetin kilpailutus tuottaa virastoille tulevina vuosina useiden miljoonien säästöt. Vastaavia mahdollisuuksia etsimme jatkuvasti lisää.

Keinona mm. laitteiden, lisenssien ja kapasiteetin optimointi sekä kustannustehokkaat sopimukset

Käynnissä on lisäksi säästötoimia, joiden avulla pyrimme kasvattamaan palvelujen avulla saavutettavaa tuottavuutta asiakasorganisaatioissa. Keinovalikoimassamme ovat mm. seuraavat:

• Kartoitamme ja puramme palvelustrategiamme mukaisesti hallitusti päällekkäisyyksiä valtion ICT-palvelukokonaisuudessa toimintaympäristöjen ja asiakaskohtaisten ratkaisujen osalta.
• Siirrymme vahvemmin pilvipalvelujen käyttöön, hyödynnämme tehokkaammin uusia teknologioita ja lisäämme automaatiota palveluissa.
• Optimoimme käytössä olevia laitteita, lisenssejä ja kapasiteettia ja tarjoamme kustannustehokkaampia vaihtoehtoja esim. laitemallien ja leasing-aikojen osalta sekä laajennamme työasemien kierrättämistä.
• Tehostamme palvelutuotantoa ja kumppanihallintaa mm. kilpailutusten, sopimusneuvottelujen ja työn tuottavuuden näkökulmasta.
• Tarkastelemme palvelutasoja uudelleen.
Tavoitteiden saavuttamiseksi pyrimme tekemään keskitettyjä päätöksiä toimenpiteistä niiltä osin, kun ne eivät merkittävästi heikennä palvelua asiakkaan suuntaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi laitemallistoihin liittyvät toimenpiteet.

Osa toimenpiteistä saattaa yksittäisen organisaation näkökulmasta näyttäytyä vaikutuksiltaan pieneltä, mutta valtionhallinnon mittakaavassa ja yhdessä muiden asiakkaiden toimien kanssa ne ovat säästöpotentiaaliltaan merkittäviä.

Olemme koonneet tuottavuusideoita henkilöstöltä ja asiakkailta

Olemme aloittaneet ICT-toimintojen tehostamisen jo aiemmin mm. kehittämällä sisäisiä toimintamallejamme ja toimeenpanemalla uutta palvelustrategiaamme.

Keräämme säästökohteita sekä henkilöstöltä että asiakkailtamme. Osa ideoista on toteutettavissa nopeasti, osa pidemmällä aikavälillä. Olemme koonneet yhteisten keskustelujen pohjalta listan asiakkaidemme valittavissa olevista säästökohteista ja käytämme listaa yhteisen suunnittelun pohjana.

Tavoitteisiin päästäksemme tarvitsemme edelleen lisää merkittäviä ja vaikuttavia tuottavuustoimia, jotka suunnittelemme ja toteutamme yhdessä valtorilaisten ja asiakkaiden kanssa. Toivomme asiakkailta mahdollisimman ajoissa tietoa säästösuunnitelmista, jotta voimme tarvittaessa reagoida niihin.

Optimoimme ja sopeutamme omaa toimintaamme asiakkaidemme pysyvästi alhaisemman kysynnän mukaiseksi edellä kuvatuin toimin. Järjestämme omaa toimintaamme uudelleen käynnissä olevien yhteistoimintaneuvottelujen myötä.

Yhteisin toimin tehostamme ja sujuvoitamme työntekoa valtiolla!

Lisätietoa

Valtorin tuottavuusprojektin omistaja
johtaja Sakari Marttila
sakari.marttila@valtori.fi

]]>

Opetushallitus on siirtynyt Sivi-palvelun käyttäjäksi

Wed, 13 Nov 2024 06:30:00 GMT

Opetushallituksen Sivi-projekti käynnistyi 1.11.2023 ja uusi intranet saatiin käyttövalmiiksi toukokuun puolivälissä 2024. Sivi-palvelussa intra toteutettiin SharePoint Onlinella valtion yhteiseen M365-pilviympäristöön.

”Vanha intranet alkoi olla elinkaarensa päässä, eivätkä julkaisujärjestelmän tekniset ominaisuudet enää vastanneet tarpeisiimme. Piti miettiä, kehitämmekö vanhaa vai siirrymmekö kokonaan uuteen järjestelmään”, kertoo uudistusprojektin vetäjänä toiminut Niina Rodionoff.

Henkilöstökyselyn ja työpajojen avulla kartoitettiin, minkälaisia ominaisuuksia uudessa intrassa tulisi olla, jotta se palvelisi henkilöstöä mahdollisimman hyvin.

Lähtötilanne uudelle intralle

Ennen varsinaista Sivi-projektin aloittamista Opetushallituksessa alettiin tehdä omaa taustatyötä helmikuussa 2023. Syksyllä 2023 järjestettiin mm. vanhan intran siivoustalkoot. Tämä toimenpide helpotti siirtoprojektia, kun materiaalien karsiminen oli tehty etukäteen.

Uudesta intrasta haluttiin rakentaa selkeämpi kokonaisuus ja saada hakutoiminto paremmaksi. Siitä tuli tehdä myös vuorovaikutteinen tykkäyksineen ja kommentointimahdollisuuksineen.

Omissa työpajoissa mm. suunniteltiin, minkälainen olisi unelmien intran etusivu, mitä sieltä löytyisi. Lisäksi ajatuksena oli haaveiden intra, mihin tarpeisiin sen tulisi vastata – sai esittää villejäkin toiveita. Pääsääntöisesti ryhmätöiden tulokset olivat pitkälti samanlaisia.

Mitä voisi tehdä toisin?

Niina olisi kaivannut introjen esittelyjä etukäteen. Haasteena hänen mielestään oli se, ettei oikein tiennyt, mitä uudelta intranetilta voisi odottaa, kun suunnittelussa vain taivas oli rajana. Uutena kokonaisuutena tuli myös saavutettavuusasiat, jotka vaativat henkilöstön kouluttamista saavutettavuuden perusteisiin ja mm. siitä, minkälaisia taulukoita voi viedä tulevaan intraan.

”Itse projektityössä tehtiin ennakkotehtäviä, jotka olivat mielestäni hyviä. Mietittiin mm. kategorioita ja aihesanoja. Kuitenkin olisin toivonut, että ennen tehtävänantoa olisi nähnyt etukäteen esimerkkejä siitä, mikä on mahdollista. Tiesimme kyllä, että aikataulu on tiukka. Onneksi sain keskittyä intranet-projektiin 100 %:sti ja minulla oli loistava tiimi tukenani (assistentti sekä harjoittelija), eikä sitä tarvinnut tehdä oman työn ohessa”, hän jatkaa.

Uudesta intrasta löytyy uutena osiona kaksi keskustelupalstaa. Toiseen saa esittää intran päivittämiseen liittyviä kysymyksiä. Se on osoittautunut todella käteväksi. Sitä kautta kaikki muutkin näkevät, mitä on kysytty ja vastattu, ja se hyödyttää meitä kaikkia. Toinen palsta on ns. kahvihuone, joka on tarkoitettu virkistys/vapaa-ajan keskustelu-osioksi. Keskustelupalstat ovat upotettu intran sisältöihin, joten aiheet löydetään sitä kautta helpommin.

Opetushallituksen 400:sta henkilöstä kaikki voivat tuottaa sisältöä intraan.

Peruskäyttäjäkoulutusten lisäksi oli mahdollisuus osallistua kerran viikossa pidettäviin klinikoihin, jonne sai tulla kuka tahansa kysymään neuvoa.

Katsaus tyytyväisyyskyselyn tuloksiin

Opetushallituksesta kerrotaan, että uusi intra on vastannut odotuksia aika pitkälti, siinä on lähes kaikki, mitä oltiin toivottu.

”Meillä oli juuri tyytyväisyyskysely, josta saimme hyvää palautetta. Vastaajista 93,3 % koki saaneensa riittävästi tietoa uudesta intrasta ja sen lanseerauksesta.

Etusivua sekä ulkoasua pidettiin ihan toimivina, mutta sisältöjen löydettävyys koettiin haastavaksi, mikä on ymmärrettävää, kun pitää oppia pois vanhasta järjestelmästä. Sisällöntuotanto koetaan suhteellisen helpoksi ja tukimateriaalit intran käyttöön ja päivittämiseen sekä koulutusmateriaali saivat hyviä tuloksia.

Tulemme seuraamaan uuden intran käytettävyyttä säännöllisesti, jotta se palvelee koko henkilöstömme tarpeita mahdollisimman hyvin”, Niina Rodionoff toteaa lopuksi.

Sinua saattaa kiinnostaa

Kuva: Niina Rodionoff (kuvalähde: Anne-Sofie Pesola / Opetushallitus)

]]>

Valtorin syksyn asiakaspäivässä korostuivat tulevaisuus, tuottavuus ja yhteistyö

Tue, 12 Nov 2024 10:44:00 GMT

Päivän ohjelma linkittyi kolmeen isompaan teemaan, jotka osaltaan ohjaavat Valtorin toimintaa nyt ja tulevaisuudessa:

Valtorin palvelustrategia, jossa palveluvalikoimaa terävöitetään, palvelutoimintaa tehostetaan, pilvisiirtymää toteutetaan ja palvelukehitystä sujuvoitetaan
Valtorin tuottavuusprojekti, joka liittyy valtion tuottavuusohjelmaan ja jossa tavoitellaan 50 milj. euron säästöjä ICT-menoissa vuoteen 2027 mennessä sekä
Valtion yhteisten tietotekniikkapalvelujen tavoitetila vuodelle 2030, jonka määrittely on Valtorille annettu toimeksianto osana valtiovarainministeriön T2-hanketta.

Päivän ohjelmassa kuultiin, miten palvelustrategian mukainen modulaarinen palveluvalikoima parantaa esimerkiksi kustannustehokkuutta sekä millä tavoin palveluja kehitetään Valtorin ja asiakkaiden yhteistyöllä muun muassa parhaillaan pilotoitavan intressiryhmätyöskentelyn kautta.

Lisäksi paneuduttiin siihen, millaista seurantaa teknologiakehitys Valtorilta edellyttää ja miten sitä toteutetaan kyvykkyysperusteisesti. Puheenvuorojen ohella osallistujat pääsivät kiertämään esittelypisteillä, jotka tutustuttivat asiakkaat Valtorin palveluvalikoiman ja palvelujen kehittämisen ajankohtaisimpiin asioihin.

Tuottavuustavoitteet vauhdittavat palvelustrategian toimeenpanoa

Pääteemoihin pureuduttiin erityisesti paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Valtioneuvoston kanslian toimialajohtaja Max Hamberg, Poliisihallituksen teknologiayksikön ryhmäpäällikkö Olli Lehtoranta sekä Valtorista asiakkuusjohtaja Kimmo Pohjola ja Tuve-palvelut tulosyksikön johtaja ja Valtorin tuottavuusprojektin omistaja Sakari Marttila.

Paneelissa pohdittiin, miten palvelukehityksen jatkuminen varmistetaan tuottavuuspaineissa sekä miten säästöt ja turvallisuus kohtaavat toisensa palvelutuotannossa. Yhteinen palveluvalikoima, sen tiivistäminen ja modulaarisuus osaltaan kehittävät turvallisuutta, kun resursseja voidaan keskittää asiakaskohtaisten ratkaisujen sijaan yhteisiin palveluihin. Silti palvelustrategian toimeenpanoa täytyy nopeuttaa ja esimerkiksi yhteistä priorisointikykyä tavoitteellisesti parantaa.

Palvelustrategian osalta panelistit perkasivat hyötyjä, joita saavutetaan siirryttäessä asiakaskohtaisista ratkaisuista yhteisiin palveluihin. ”Itsestään selvää on, että hyödyt ovat valtavat”, Olli Lehtoranta kommentoi ja jatkoi: ”Tilanne kuitenkin on se, että palveluja tarvitaan koko ajan lisää. Jos emme pysty kehittämään yhteisiä palveluja samaan tahtiin kuin niitä tarvitaan, syntyy uusia asiakaskohtaisia ratkaisuja - - ja niiden kääriminen takaisin yhteisiksi, tuotteistetuiksi palveluiksi tulee olemaan kova työ tulevaisuudessa.”

Valtionhallinto on kompleksinen ympäristö, jossa pilvi on mahdollisuus

Paneelissa pohdittiin myös pilvisiirtymän rajoittavia ja edistäviä tekijöitä sekä toimialariippumattomien ja toimialasidonnaisten palvelujen välistä rajanvetoa. Keskustelussa nousi esiin tiedon luokitteluun liittyvät näkökulmat niin asiakaskohtaisten ratkaisujen synnyssä kuin pilvisiirtymän haasteiden taustalla. ”Olisi tärkeää, että riskien arviointi tehdään keskitetysti, mutta riskien hyväksyntä asiakaskohtaisesti”, Max Hamberg totesi. Toimialasidonnaisten ja yhteisten palvelujen osalta hän painotti toimivaa käyttövaltuuksien hallintaa, jossa Valtorilla on merkittävä rooli.

Panelistien yhteinen näkemys oli, että ilman yhteisiä palveluja emme pärjää tulevaisuudessa. Yhteiset palvelut ja niiden modulaarisuus parantavat muutoskyvykkyyttä, jota nykymaailmassa tarvitaan muun muassa nopean teknologiakehityksen vuoksi ja joka osaltaan palautuu modulaariseen ajattelutapaan. Yhteiset palvelut tarkoittavat yhteisiä ratkaisuja, jotka mukautuvat niin asiakastarpeiden kuin teknologisten reunaehtojen mukaisiksi. Onnistuneeseen lopputulokseen pääsemme vain yhteistyötä tekemällä.

Tulevaisuudessa yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän

Lopuksi paneelissa suunnattiin katse vuoteen 2030: mitä yhteiset palvelut tarkoittavat viiden vuoden kuluttua ja mitä tavoitetilan saavuttaminen edellyttää. ”Valtorin aika on nostaa palveluita täysin uudelle tasolle. Valtori on meidän valtionhallinnon turvallisuuden portinvartija”, Lehtoranta totesi ja muistutti, että vaikka valtionhallinto antaa toiminnallemme tietyt reunaehdot, Valtorilla on mahdollisuus ostaa valmiita ratkaisuja ja mukauttaa ne valtionkontekstiin sopiviksi.

Hambergin mukaan on äärimmäisen hyvä, että Valtorin asiakasneuvottelukunnassa (ANK) keskusteluja käydään systemaattisesti asiakkaiden kanssa. Tavoitetilassa Valtorin palvelut ovat niin toimivia ja yhteistyö niin saumatonta, että asiakkaiden tietohallinnot voivat keskittyä täysin ydintehtävänsä toteuttamiseen ja oman organisaationsa digitalisaation tukemiseen. Näin ollen paneelissa oltiin yhtä mieltä siitä, että tämänhetkinen suunta yhteistyön ja yhteisten palvelujen suhteen on oikea.

]]>

Valtori järjestää toimintansa uudelleen ja käynnistää yhteistoimintaneuvottelut

Thu, 24 Oct 2024 10:59:00 GMT

”Valtorin viime vuosien laajat kehittämistoimet, kuten uusi palvelustrategia, toimintamallien ja johtamisjärjestelmän kehittäminen sekä tuottavuustoimet, ovat vieneet toimintaamme oikeaan suuntaan. Palvelujen modernisoiminen, kustannustehokkuus, volyymit, asiakastarpeet sekä nopea reagointi muuttuviin asiakastarpeisiin edellyttävät kuitenkin tuotanto- ja toimintamalleihin merkittävää muutosta”, Valtorin toimitusjohtaja Marja Rantala kertoo.

Valtorin on pystyttävä mahdollistamaan palveluiden sujuva hyödyntäminen ja yhteentoimivuus eri palveluympäristöjen välillä. Palveluiden turvallisuudesta ja luotettavuudesta sekä toiminnan lainmukaisuudesta ei tingitä jatkossakaan.

Valtionhallinnon tuottavuusohjelma tarkoittaa Valtorin asiakkaiden toimintamenojen merkittävää supistumista. Valtorin rahoitus poikkeaa muista valtion virastoista, sillä sen rahoitus tulee lähes kokonaisuudessaan tulovirtana asiakaslaskutuksen kautta muilta valtion toimijoilta. Nyt suunnitelluilla toiminnan ja tuotannon uudelleen järjestelyillä sopeutettaisiin tuotantoa ja toimintaa asiakkaiden pysyvästi alhaisemman volyymin mukaiseksi.

Yhteistoimintaneuvottelut alkavat marraskuussa

Toiminnan uudelleen järjestämiseksi Valtori aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, jotka voivat johtaa enimmillään 160 henkilön irtisanomiseen ja työsuhteen ehtojen olennaisiin muutoksiin tarjolla olevan työn vähentyessä olennaisesti ja pysyvästi. Se on noin 10 % Valtorin henkilöstöstä.

Työnantajan neuvotteluesitys on annettu viraston henkilöstön edustajille 24.10.2024. Valtorin henkilöstölle on viestitty neuvotteluesityksestä ja sisäisiä infotilaisuuksia järjestetään säännöllisesti. Neuvottelut alkavat 5.11.2024 ja kestävät vähintään kuusi viikkoa. Valtorin organisaation ja toimintatapojen muutosten valmistelua tehdään yhteistyössä henkilöstön ja tärkeimpien sidosryhmien kanssa.

Prosessin aikana neuvotteluista ei tiedoteta Valtorin ulkopuolelle. Valtorin organisaatiosta ja toimintamallista viestitään valmistelun edetessä alkuvuoden 2025 aikana.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Marja Rantala, p. +358 295 505 450
https://valtori.fi/medialle

]]>

Tulevaisuuden VIA-palvelu on uudistuksen myötä kustannustehokkaampi asiakkaillemme

Thu, 17 Oct 2024 11:14:00 GMT

”Palvelu uudistettiin, koska alkuperäisen integraatiopalvelun elinkaari oli tullut tiensä päähän niin toiminnallisesti kuin teknologisesti”, kertoo tuotepäällikkö Teemu Väänänen.

Uudistusprojektin tehtävänä oli myös siirtää asiakasintegraatiot vanhalta palvelulta uudelle. Yksittäinen asiakasintegraatio on VIAlla pyörivä ohjelma, joka mahdollistaa tiedonsiirron asiakkaiden tietojärjestelmien välillä.

”Haastetta projektiin toi palvelun pitkä historia. Läheskään kaikista vanhoista integraatioista ei ollut dokumentaatiota tai se oli vanhaa ja puutteellista. Onnistuimme toteuttamaan uudistuksen siitäkin huolimatta”, Väänänen iloitsee.

Uudistetun palveluteknologian hyödyt

Kun palvelussa siirryttiin avoimeen lähdekoodiin, integraatiopalvelun lisenssimaksut poistuivat. Tämän ansiosta tulevaisuuden VIA-palvelu on asiakkaillemme kustannustehokkaampi kuin useat kaupalliset tuotteet.

Uudistuneella palvelulla on seuraavia hyötyjä:

Ketterästi ja kustannustehokkaasti skaalautuva kapasiteetti
Tehokkaampi suorituskyky
Kattavat valmiit rajapintaratkaisut
Laajempi dokumentaatio
Integraatioiden parannettu toiminnallisuus
Uudet automaatiomahdollisuudet
Kehittäjien parempi saatavuus

Valtorin tarjoama yhteinen integraatioalusta VIA on nyt valmis tukemaan valtionhallinnon integraatiotarpeita paremmin kuin koskaan aiemmin.

Tulossa: Muutto uuteen konesaliin ja sovellustoimittajakilpailutus

VIA-palvelun elinkaaressa on tulossa lokakuussa julkaistava sovellustoimittajakilpailutus ja muutto uuteen konesaliin vuoden 2025 aikana. Muuton yhteydessä parannetaan palvelun arkkitehtuuria ja tietoturvaa.

Kehitämme jatkossakin VIA-palvelua, mm. tekemällä jatkuvaa pienkehitystä sekä ohjelmistojen ja alustojen versiopäivityksiä.

]]>

Intranet-uudistus: Luonnonvarakeskuksessa intraa voi lukea suomen ja englannin kielellä

Mon, 23 Sep 2024 10:42:00 GMT

Kustannustehokkaampi intranet rakennettiin valtion yhteiseen M365-pilviympäristöön. ”Meillä oli ennestään käytössämme Microsoftin lisenssi. Sen ansiosta intran lisenssikustannukset jäivät kokonaan pois”, kertoo projektipäällikkö Marjatta Joutsimäki Lukesta.

Mitä intranet-uudistuksella haluttiin saavuttaa?

Lukessa oli kuusi vuotta vanha intranet, jonka käyttökustannukset olivat nousseet liian suuriksi. Tilalle piti saada kustannustehokkaampi ratkaisu. ”Vanha intranetimme oli vuorovaikutteinen tykkäyksineen ja keskustelupalstoineen, mutta sisältöä oli kertynyt aivan liikaa. Alustaa oli käytetty arkistomaisesti ja mm. vanhoja liitetiedostoja tuli esille haku-toiminnon kautta. Aika oli kypsä uudistukselle, jotta intranetissa oleva tieto saataisiin ajan tasalle”, Marjatta kuvailee.

Uuden intranetin tuli olla käyttäjäystävällinen ja helppokäyttöinen sekä suomeksi että englanniksi. Lukessa on henkilöstöä 1 300, joista osa työskentelee englannin kielellä. ”Päätimme, että nyt kaikki sisältö tulee julkaista molemmilla kielillä. Englanninkielisiä uutisia ja ohjeita oli vanhassakin intrassa, mutta paljon suppeammin kuin nyt. Halusimme parantaa myös hakua, jotta sisältö löytyisi helpommin. Myös saavutettavuus nousi tärkeäksi tavoitteeksi,” hän jatkaa.

Miten Luken Sivi-projekti eteni?

Lukessa sovittiin, että määrittelyvaihe tehdään vuoden 2023 aikana. Määrittelyprojektissa pidettiin viisi työpajaa ja lopuksi yhteenvetotyöpaja, joista saatiin hyvä runko etenemisille. Työpajojen välissä tehtiin ennakkotehtäviä, jotka vauhdittivat päätöksentekoa. ”Suunnitteluvaihe oli tärkeä, mutta työläs, kun määriteltiin navigaatio, rakenne ja asiasanat”, Marjatta kertoo.

Määrittelyvaihe kannattaa tehdä huolellisesti. ”Navigaation suunnitteluun olisimme tarvinneet vähän enemmän malleja, kuinka se kannattaisi rakentaa. Toki saimme tukea, mutta valmiit ratkaisumallit olisivat helpottaneet työtämme. Esimerkiksi, miten SharePointin ominaisuuksia on muualla hyödynnetty”, Marjatta korostaa.

Toteutusvaihe tehtiin sprinttityöskentelynä – miten onnistuttiin

Toteutusvaihe Luken intra-projektille alkoi vuoden 2024 alussa. Sprinttimalli vei toteutusprojektia vauhdikkaasti eteenpäin. ”Pidimme aloitus- ja päätöspalaverit. Edelleenkin siinä välissä teimme tehtäviä, jotka toimivat päätöksen tukena. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen toteutusvaiheen etenemiseen”, Marjatta kertoo.

Koulutukset sisällöntuottajille ja pääkäyttäjille pidettiin Lukessa sekä suomeksi että englanniksi. Sisällöntuotanto käynnistettiin heti koulutusten jälkeen, myös Luken omat neuvontaklinikat pidettiin molemmilla kielillä. Teamsiin perustettu sisällöntuottajien ja pääkäyttäjien yhteinen ryhmä toimii edelleenkin.

Saavuttiko projekti tavoitteensa?

”Intra on saanut henkilöstöltä positiivisen vastaanoton, mm. etusivu näyttää hyvältä ja navigaatio toimii. Päävalikosta löytyy tarkemmalla tasolla, mitä minkäkin otsikon alla on”, Marjatta kertoo.

Luke panosti hakutoimintoon, koska sitä oli toivottu. Uutisissa ja sisältösivuilla toimivat hakukeskukset. ”Sinne rakennettiin asiasanoitus, mikä oli työläs, mutta kannatti. Käyttökokemuksen myötä voimme vielä jatkokehittää asiasanoitusta. SharePointin vapaa sana -hakuakin laajennettiin koskemaan koko intranetia”, hän toteaa.

Marjatta Joutsimäki (Kuvalähde: Marjatan kotialbumi)

Projektin taustaa

Lukessa tehtiin henkilöstökysely syyskuun alkupuolella 2023. Varsinainen projekti käynnistyi saman kuukauden lopulla. ”Kartoitimme, mitä nykyisessä intranetissa on hyvää ja mitä siellä olisi kehitettävää. Projekti pysyi budjetissa ja aikataulussa. Uusi intranet julkaistiin heti kesäkuun 2024 alussa,” Marjatta Joutsimäki kuvailee tyytyväisenä.

Sinua saattaa kiinnostaa

]]>

IT-asiantuntija Kalle Nieminen: ”Pidämme valtion työntekijöiden työvälineet kunnossa”

Thu, 19 Sep 2024 07:51:00 GMT

Asiakastuki toimii loppukäyttäjien ensimmäisenä yhteydenottopisteenä. Työtehtäviin kuuluu Valtorin palvelujen käyttäjien tukeminen palvelupyyntöjen kautta. Kallen tiimille kuuluu 30 asiakkuutta, joista yksi on itse Valtori.

”Vaikka Asiakastuen tehtävä kuulostaisi yksinkertaiselta tukipyyntöihin vastaamiselta, niin todellisuudessa se on paljon muutakin. Pidämme valtion työntekijöiden työvälineet kunnossa ja rattaat pyörimässä”, hän kertoo.

Kalle kokee työssään onnistumisen tunteen, kun hän löytää ratkaisun ongelmaan ja saa sen avulla autettua asiakasta tai kollegaa. Häntä motivoi uuden oppiminen ja mahdollisuus kehittää itseään.

”Hyvä palaute ja tieto siitä, että kaikki kyllä ratkeaa, motivoivat tekemään enemmän. Mielekästä työstä tekevät mahtava työyhteisö, reilu ja hyvä esihenkilö ja työn monipuolisuus”, hän painottaa.

Mikä sai hakeutumaan töihin Valtoriin?

Ennen Valtoria Kalle toimi myyntineuvottelijana auto- ja huonekalualoilla muutamissa eri liikkeissä. Korona muutti kuitenkin myyntityön luonnetta merkittävästi. Kalle päätti, että jotain on tehtävä.

”Kaupankäynti jatkoi hiljenemistään keväällä 2021 niin huonekaluliikkeissä kuin kaikkialla muuallakin kaupan alalla. Valtorilla oli muutama tuttu töissä. Olin kuullut heiltä hyvää palautetta tästä itselle ennalta tuntemattomasta ”valtion IT-firmasta”. Asiakastuessa oli haku auki. Hetken epäröityäni omaa IT-osaamistani päätin kuitenkin lähettää hakemuksen.”

Tehtävän painotuksena oli ennen kaikkea hyvät asiakaspalvelu- ja kommunikointitaidot, joita Kalle oli harjoitellut myyntitöissä kahdeksan vuoden aikana.

”Parin viikon päästä tuli kutsu Valtorin haastatteluun. Sain soiton, jossa sanottiin, että työpaikka olisi minun, mikäli kiinnostusta vielä löytyy – ja kyllähän sitä löytyi.

Heti alusta lähtien oli tervetullut olo Valtorille. Suurin jännitys katosi nopeasti huomatessani, kuinka mukavia ja avuliaita valtorilaiset ovat”, Kalle kuvailee.

Vastapainoa tarkalle työlle luovuudesta ja vapaaehtoistyöstä

Vapaa-ajallakaan Kalle ei jää paikoilleen, vaan tekee töitä valokuvaajana. ”Valokuvaus painottuu pääasiallisesti potretteihin, muotiin, artisteihin ja kesäisin festarikuvaukseen, mutta laidasta laitaan kuvaan, mm. häitä ja juhlia.”

Kalle Nieminen valokuvaa mm. kesäisin musiikkitapahtumia. (Kuvalähde: Kalle Nieminen)

Lisäksi Kalle tekee vapaaehtoistyötä Hämeenlinnan elävän musiikin yhdistyksessä Ämy ry:ssä ja harrastaa teatteria.

”Teatteriharrastuksen parissa saan jättää ”aivot narikkaan” ja tekeytyä erilaisiksi hahmoiksi. Se on hyvää vastapainoa päivätyölle, jossa täytyy olla tarkkana ja tehdä paljon ongelmanratkaisua ja ajatusta vaativaa työtä”, hän kuvailee.

]]>

Valtion yhteisessä julkaisualustassa oli tekninen häiriö 16.9.2024 aamulla

Mon, 16 Sep 2024 06:57:00 GMT

Häiriö koski noin kolmannesta yhteisellä verkkojulkaisualustalla olevista valtion verkkosivustoista. Häiriön ajaksi sivustot siirtyivät suunnitellusti staattisille varasivustoille.

Häiriö havaittiin kello seitsemän jälkeen aamulla ja saatiin korjattua ennen yhdeksää. Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa.

]]>

Vastuullisuus Valtorin arvona ja arjessa

Thu, 22 Aug 2024 07:55:00 GMT

Vastuullisuus on Valtorin uusissa arvoissa ylimpänä ja sisäänrakennettuna kaikkiin uudistettuihin arvoihimme. Se kuvastaa hyvin sitä, miten vastuullinen toiminta on osana kaikkea arkista tekemistämme. Toisaalta se kertoo myös siitä, että vastuullisuus on strategisia valintoja. Vastuullisuus on sanoitettuna arvoissamme näin: Huomioimme vastuullisuuden esimerkiksi hankinnoissa, matkustamisessa, materiaalien käytössä sekä henkilöstön tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä hyvinvointiin ja kehittymismahdollisuuksiin liittyen.

Valtorissa jokainen on osa vastuullisuusketjua

Vastuullisuus tarkoittaa meille valtorilaisille monia asioita. Sen ytimessä on tahto ja velvollisuus toimia rehellisesti, eettisesti ja kestävällä tavalla niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Vastuullisuutta kuvaa hyvin mielikuva peilistä, johon katsomalla voimme nähdä asiat joka päivä juuri sellaisina kuin ne ovat. Peilikuvasta voimme rehellisesti arvioida itseämme ja toimintaamme hyvine ja huonoine puolinemme.

Joku sanoi, että helpompi olisi puhua vastuuttomuudesta eli siitä, mitä ei pidä tekemän sen sijaan, että puhutaan siitä, mitä tulee tehdä. Niinhän se onkin, helpompi on tarttua epäkohtiin kuin nähdä kehitystä ja vaikutuksia laajoissa ja monimutkaisissakin asioissa. Olemme Valtorissa vuosi vuodelta kehittäneet ja syventäneet omaa vastuullisuusosaamistamme. Jokainen meistä on osa vastuullisuusketjua ja jokainen arkinenkin valinta ja teko vaikuttaa isommassa kuvassa.

Vastuullisuus on osa Valtorin lakisääteistä tehtävää

Vastuullisuus on lakisääteisten tehtäviemme ytimessä. Olemme Suomen suurimman ICT-verkoston ylläpitäjänä todella paljon vaalijana. Ohjaava ministeriömme, asiakasvirastomme sekä nykyiset ja tulevat asiantuntijamme edellyttävät meiltä vastuullisuutta ja vastuunkantoa. Vastuullisuus arjessa voi olla yksinkertaisimmillaan perusteltua harkintaa siitä, tarvitsenko, tilaanko, mistä tilaan, teenkö itse, osallistunko, kiitänkö, osallistanko, arvostanko, kierrätänkö, tulostanko, matkustanko, ja jos, niin miten. Vastuullista on myös huomioida, miten kyllä- tai ei-vastaus edellä mainittuihin asioihin vaikuttaa edelleen muihin. Vastuullisuus on arkisten valintojen päätösten ketju, joissa jokainen osa vaikuttaa ketjun vahvuuteen. Vuoden 2023 vastuullisuusraporttimme avaa hyvin, miten konkreettisesti toteutamme vastuullisuuden eri teemoja.

Lue lisää arvoistamme Strategia ja arvot -sivulta.

Blogin kirjoittaja Maija Ilvonen johtaa Valtorin Viestintä ja markkinointi -tulosyksikköä, josta kehitetään ja koordinoidaan Valtorin vastuullisuustyötä. Kuvalähde: Valtori

]]>

Arvona Osaava – osaamisen monet ulottuvuudet

Tue, 06 Aug 2024 11:12:00 GMT

Uutta Osaava-arvoa on aiemmin avattu seuraavasti: Olemme hyvällä tavalla ylpeitä omasta osaamisestamme ja samalla halukkaita jatkuvasti kehittymään. Uudistumme ja uudistamme, tuotamme lisäarvoa sekä itsellemme että asiakkaillemme. Kuvaus on mielestäni todella osuva ja sisältää monta ulottuvuutta.

Mitä tämä tarkoittaa arjessa ja miten se näkyy ulospäin? Keskiössä on totta kai osaamisen kehittäminen ja se, että olemme avoimin mielin ja positiivisella asenteella valmiit ottamaan vastaan ja omaksumaan uutta. Kyse ei ole vain tiedon omaksumisesta, vaan myös esimerkiksi uusista toimintatavoista ja työvälineistä.

Meillä on töissä huippuosaajia! Jokaisella meistä on valtava määrä erilaista osaamista. Sitä eivät määritä vain koulutus ja tutkinnot, vaan kaikki tiedot, taidot, kokemukset sekä hiljainen tieto ja ymmärrys, jota meille elämämme aikana kertyy.

Osaamisessa olennaista on sen vaikuttavuus

Osaamisen kehittäminen on sitä, että pitää ammatillista osaamistaan ajan tasalla ja hankkii uusia taitoja ja kykyjä, kun työelämä muuttuu ja kehittyy. Tulevaisuudessa tarvitaan varmasti myös kokonaan uutta osaamista, jota ei vielä edes ole olemassa. Olennaista osaamisessa on vaikuttavuus eli se, miten osaamista meillä hyödynnetään ja miten se konkretisoituu käytännön tasolla.

Osaamista syntyy ja kehittyy myös vuorovaikutuksessa ja se saa merkityksensä ihmisten välisessä toiminnassa. Ilahduttavaa on, että viime aikoina Valtorissa on kiinnitetty erityistä huomiota osallistamiseen ja yhdessä tekemiseen. Tätä kautta myös osaamisen reflektoinnille tarjoutuu oiva tilaisuus ja syntyy yhteinen kokemus, että meidän jokaisen osaaminen ja panos on tärkeä!

Valtori tukee henkilöstön kehittymistä

Valtori tukee ja kannustaa henkilöstön kehittymistä työssään ja työuralla etenemistä. Osaamisen arvostaminen ja siihen panostaminen on vetovoimaisen työnantajan tunnusmerkki. Henkilöstön tietojen ja taitojen on tärkeää kehittyä ja olla ajan tasalla, jotta myös organisaatio ja sen tuottamat palvelut voivat kehittyä. Kyse on investoinnista tulevaisuuteen.

Olen ylpeä ja kiitollinen siitä, että saan tehdä työtäni osaavien ja ammattitaitoisten valtorilaisten kanssa!

Lue lisää arvoistamme Strategia ja arvot -sivulta.

Blogin kirjoittaja Katja Haataja työskentelee Valtorin Henkilöstökokemus-yksikössä osaamisen kehittämisen tehtävissä. Kuvalähde: Katja Haataja

]]>

Yksi raportti, kiitos!

Thu, 01 Aug 2024 13:42:00 GMT

Oma kokemukseni on, että me Valtorissa etenemme aiheen parissa suhteellisen määrätietoisin askelin. Vaikka matkaa on vielä jäljellä, on suuntamme kohti tiedon tehokasta hyödyntämistä ja tiedolla johtamista ehdottomasti oikea.

Kuva: Tieto-blenderi Kuvalähde: Valtori

Tieto ja tiedonhallinta

Raportoinnin toteutumisen kannalta on hyvin oleellista, että meillä on käytettävissä luotettavaa ja laadukasta tietoa. Lähes yhtä oleellista on, että tiedon rakenne on muuttumaton ja tieto on saatavilla pysyvästä tietolähteestä.

On tärkeää ymmärtää, että nokkelinkaan data-analyytikko ei voi loihtia tietoa tyhjästä. Jos tietolähde ei sisällä tietonäkymään toivottua rakennetta, esim. organisaatiorakenteen yksiköitä, emme voi julkaista tietoja yksiköittäin raportoinnissa.

Tiedon ja tietorakenteen ylläpitoa ja korjauksia ei tulisi jättää data-analyytikolle. Varmistaaksemme tiedon oikeellisuuden ja raportoinnin jatkuvuuden, kaikki muutokset tulee tehdä alkuperäisessä lähteessä tiedon ylläpitäjien toimesta. Mikäli tietoa muutetaan päivittämättä muutoksia alkuperäiseen lähteeseen, emme tietoa hyödyntäessä voi tietää, missä ajantasainen tieto on.

Parhaimmillaan totuus voi olla kahden lähteen summa tai erotus tai jotain siltä väliltä, mistä kukaan ei enää ole varma ja voimme raportoinnin sijaan siirtyä vaikka kesäisiin ulkoleikkeihin.

Valtorissa tiedonhallinta nostaa rohkeasti päätään

Valtorin toimintamallin kehittämisen Valo-ohjelmassa tiedonhallinta nostettiin toimintona selkeämmin esiin organisaatiorakenteessamme sijoittuen Suorituskyky ja laatu -yksikön Tietopalvelut-ryhmään.
Valtorin tiedonohjaussuunnitelmaa (TOS) täydennettiin 2023 Valtorin palvelutuotantoon liittyvien tietojen osalta. TOS ohjaa mm. tietojen säilyttämistä.
Olemme kiinnittäneet entistä enemmän huomiota tiedon omistajuuteen. Kerätessämme tietoa data-alustallemme, keräämme datakatalogiin* vastuuhenkilöt, tietojen säilytysajat, käyttöluvat ja julkisuusluokittelut sekä tunnistamme mahdolliset henkilötiedot tietolähteittäin, jotta nämä ovat helposti tarkistettavissa ja seurattavissa tiedon hyödyntämisen yhteydessä.
Valtorin ydintiedot kootaan MDM-järjestelmään (Master data management**), jotta tietolähteemme olisivat yhtenäisiä ja tieto yhdistettävissä.

Valo-ohjelman piirissä tehtävän tiedon omistajuuden kirkastamisen ja tietovastaavien tunnistamisen myötä pääsemme tarkastelemaan tiedon laatua ja lähteiden luotettavuutta entistä tiiviimmässä yhteistyössä tiedon ylläpitäjien, Valtorin data-alustan kehittäjien ja tiedonhallinnan asiantuntijoiden kanssa.

Tiedon kerääminen ja jalostaminen

Laadukas tieto ei yksin vielä riitä takaamaan raportoinnin onnistumista. Jotta raportoinnista saadaan jatkuvaa, on tärkeää, että tieto voidaan lukea luotettavasta tietolähteestä säännöllisesti ja automaattisesti. Mikäli tukeudumme käsin tehtäviin siirtoihin, jossain vaiheessa sovittu toimenpide saattaa unohtua inhimillisistä syistä ja raportointimme katkeaa.

On siis tärkeää, että tieto on luettavissa koneellisesti rajapintaa tai vastaavaa pysyvää ratkaisua hyödyntäen. Tiedonsiirron järjestäminen on aina tietolähteen omistajan ja raportoijan välistä yhteistyötä.

Kun tietoa saadaan luettua säännöllisesti, päästään viimein toteuttamaan näkyvää osuutta. Tietonäkymän luominen on parhaimmillaan tietonäkymän tilaajan, tiedon substanssiasiantuntijan ja data-analyytikon välinen tanssi, josta syntyy yhteistyössä jokaisen erityisosaamista hyödyntämällä selkeä ja helposti ymmärrettävä tietonäkymä.

Tietonäkymän luomisen jälkeen on vielä varmistettava, että tieto löydetään ja tietoa työssään tarvitsevat pääsevät siihen helposti käsiksi.

Missä mennään Valtorissa?

”Kootaan tietonäkymät yhteen, helposti saavutettavaan paikkaan, jotta mahdollisimman moni voisi hyödyntää tietoa työssään."

Valtorissa olemme lähteneet liikkeelle ”yhden luukun” -periaatteella, jota varten olemme kehittäneet omana asiantuntijatyönä keskitetyn data-alustan. Data-alustamme koostuu tietoaltaasta*** ja BI-työkalusta**** sekä rajapintaratkaisusta, joiden avulla kokoamme, jalostamme ja jaamme tiedon sitä työssään tarvitseville.

Keskitetty data-alustamme mahdollistaa jatkossa sen, että tiedonjanoinen saa yhdellä käynnillä vastauksia useampaan kysymykseen ja saattaa jopa löytää sellaista yhdistelmätietoa, jota ei aiemmin uskaltanut edes toivoa!

Toteutuksellamme varmistamme, että voimme tarjota tiedon luotettavasti, turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Potentiaalisia käyttäjiä on sekä Valtorissa että asiakkaidemme keskuudessa tuhansia! Data-alustamme on Valtorin sisäisessä pilottikäytössä useamman tietolähteen ja -näkymän laajuudessa. Kaikkien valtorilaisten käyttöön data-alusta otetaan Q3/2024 aikana ja käyttöä laajennetaan asiakkaillemme vuoden 2025 aikana.

Tiedon hyödyntäminen

Hienoin ja tarkinkaan raportti ei auta, ellemme ymmärrä ja osaa lukea sen tarjoamaa tietoa. Ihmisellä voi olla taipumus tulkita tietoa omasta näkökulmastaan suppealla tavalla tai peilata sitä omaan ennakko-olettamukseensa (Lähde: Kriittinen ajattelu, Wikipedia).

Tiedon sisäistäminen, hyödyntäminen ja ymmärtäminen vaatii aiheen tuntemusta ja vuorovaikutusta, jotta osaamme tehdä oikeat päätelmät raportoidusta tiedosta.

”Se, että tietoa on saatavilla rajaton määrä ja tietoon pääsee nopeasti käsiksi, voi vahvistaa tietämisen illuusiota.” (Lähde: Blogi: Tietämisen illuusiosta kohti vuorovaikutteista tiedonmuodostusta)

Data-alustan esittelyt Valtorissa ja asiakkaillemme ovat saaneet erittäin hyvän vastaanoton ja luoneet positiivisen odotuksen työmme etenemiselle. On ollut ilo huomata, kuinka tiedon hyödyntäminen on aktiivisessa tarkastelussa ja tietotarveideoita virtaa tasaiseen tahtiin kehityslistallemme. Ymmärrämme tiedon tärkeyden!

Tietotarpeiden käsittely ja tiedon hyödyntämisen suunnittelu ovat lisänneet keskustelua ja ymmärrystä laadukkaan tiedon ja huolellisen tiedonhallinnan saralla, joka on lopulta ehdoton edellytys sille, että saamme tiedon tehokkaaseen käyttöön entistä laajemmin.

Tiedon hyödyntäminen lisääntyy ja sen myötä voimme aloittaa matkan kohti tiedonlukutaidon kehittymistä koko organisaatiossamme.

”Pelkästään kyky hakea ja löytää tietoa ei kuitenkaan ole sama asia kuin tietämys tai ymmärryksen syntyminen. Niihin tarvitaan erilaisten tietojen yhdistämistä, tulkintaa ja dialogia. Tämä edellyttää tiedonlukutaitoa, joka rakentuu sosiaalisessa prosessissa, vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa.” (Lähde: Blogi: Tietämisen illuusiosta kohti vuorovaikutteista tiedonmuodostusta)

Blogitekstin kirjoittaja:
Vesa Kattilakoski
Vesa toimii Valtorissa yksikönpäällikkönä Digitaaliset palvelukanavat -yksikössä, jonka vastuulla on mm. Valtorin data-alustan kehittäminen, palvelukanavien digitaalinen asiakaskokemus sekä päätelaiteostot ja digitaalisen tilauskanavan kehittäminen.

Tekstiviitteet:

*Datakatalogi auttaa yrityksiä selvittämään, mitä dataa sillä on, missä se sijaitsee ja miten ne liittyvät toisiinsa. Datakatalogit ovat kasvattaneet suosiota viime vuosina juuri sen vuoksi, että yrityksillä on käytössään ennätysmäärä IT-järjestelmiä, sovelluksia, tietokantoja ja tiedostoja. Datat ovat piilossa näissä järjestelmissä ja datakatalogit auttavat tässä haasteessa.
**Master data management (MDM, ydintietojen hallinta) on syntynyt tarpeesta saada eri järjestelmiin sirpaloituneet, moneen kertaan talletetut ja usein eri tasoilla olevat perustiedot parempaan hallintaan. Master Data on pitkäikäistä, hitaasti muuttuvaa, monia yrityksen tai organisaation yksikköjä kiinnostavaa tietoa; ikään kuin perusrekistereitä, kuten tuote- ja asiakastiedot.
***Tietoallas on arkkitehtuuriratkaisu datan tiedostopohjaiseen tallennukseen. Sinne on nopea tallettaa isoja tietomassoja ja myös strukturoimatonta dataa. Edullisen talletuksen vuoksi dataa voidaan kerätä laajasti ja vasta myöhemmin päättää mitä oikeasti tarvitaan.
****BI-työkalu: Business Intelligence (BI) on liiketoiminnan raportointia, analysointia sekä visualisointia BI-ohjelmistoja hyödyntäen. BI auttaa yrityksiä kasvattamaan liiketoimintaansa perustuen tiedon parempaan hyödyntämiseen.

(Lähde: Data-alan termien selitykset ja kuvaukset)

]]>

Laajennetun palveluajan (24/7) asiakastukipalvelun toimittajaksi valittu Fujitsu

Mon, 24 Jun 2024 12:25:00 GMT

Hankinnan keskeisin tavoite on laajentaa Valtorin palvelutarjontaa ja palveluiden kattavuutta mahdollistamalla Valtorin asiakkaille 24/7/365-periaatteella palveleva asiakastuki. Asiakkaat pystyvät joustavammin valitsemaan tarpeisiinsa soveltuvan lisäpalveluajan Valtorin pystyessä tarjoamaan myös 24/7-ajalla toimivaa asiakastukea.

”Valtionhallinnossa työskennellään ajasta ja paikasta riippumattomasti, eri aikavyöhykkeillä ja ympärivuorokautisissa toiminnoissa. Näihin tarpeisiin osa asiakkaistamme tarvitsee Valtorilta asiakastukipalvelua, joka toimii ympäri vuorokauden ja vuoden”, Tori-palvelut-tulosyksikön johtaja Matti Nurmi toteaa.

”Integroimme Fujitsun tuottaman palvelun osaksi omaa palvelutarjontaamme. Asiakkaat pystyvät näin joustavammin valitsemaan tarpeisiinsa soveltuvan lisäpalveluajan Valtorin tarjotessa myös 24/7 toimivaa asiakastukea. Laajennetun palvelun kielinä ovat suomi ja englanti.”

Toteutusvaiheen edetessä syksyllä 2024, palvelun levityssuunnitelmaa aletaan tekemään yhteistyössä Valtorin asiakkuuksien kanssa hakemalla palvelusta kiinnostuneilta asiakkailtamme sitoumuksia laajennetun palveluajan käyttöönottoihin. Asiakkaille palvelu on suunniteltu olevan tilattavissa Q1/2025 aikana.

Aiheeseen liittyvä tiedote 16.4.2024: 24/7-asiakastuen kilpailutus käyntiin

Lisätietoja kesän 2024 aikana:

Matti Nurmi, 28.6.2024 saakka
matti.nurmi@valtori.fi

Matti Asikainen 1.-7.7.2024
matti.asikainen@valtori.fi

Mikko Olli 8.-28.7.2024
mikko.olli@valtori.fi

Severi Trendafilov 2.7.2024 alkaen
severi.trendafilov@valtori.fi

]]>

Palveluarkkitehti Juha Nieminen: Valtorin pilvikehitysjuna etenee ketterästi

Thu, 13 Jun 2024 11:05:00 GMT

”Valtorin pilvikehitysjuna etenee ketterällä kehitysmallilla ja palveluista luodaan isompia toiminnallisia kokonaisuuksia asiakkaille”, Juha Nieminen kertoo.

Juhan rooli on kehittää palveluja ja junailla asioita eteenpäin sekä viestiä niistä muille. Hän kannustaa myös muita avoimuuteen, koska tiedon jakaminen on tehokkain tapa saada uutta teknologiaa haltuun.

”Aluksi meitä työskenteli pilvipalveluiden parissa vain muutamia, nyt on toisin. Iloitsen edelleen, kun saamme lisää pilviosaamista taloon. Olemme yhdessä voineet tarjota paljon erilaisia pilvipalveluja asiakkaillemme”, Juha kuvailee.

Juha kertoo tekevänsä myös paljon yhteistyötä pilvikumppanien ja palveluntoimittajien kanssa, heillä on tärkeä rooli toimia Valtorin tukena.

Juha Nieminen Pilvikehittämisen päivässä Helsingissä toukokuussa. Kuvalähde: Valtori

Mikä pilvipalveluissa on hyvää?

”Ehdottomasti teknologinen kehitys, joka tuo uusia mahdollisuuksia tehdä palveluja eri tavalla. Pilvialustan osalta edelläkävijäasiakkaat ovat alustakulujen osalta saaneet 40–60 %:n säästöjä, kun sovellukset rakennetaan pilvinatiiveilla palveluilla. Resurssit voidaan rakentaa dynaamisesti ja tietoturvallisesti tarpeen mukaan.

Pilvipalveluissa on isot mahdollisuudet. Pilvityöympäristön osalta uuden teknologian työvälineet tarjoavat mahdollisuuden työntekijäkokemuksen, tiimityön ja tuottavuuden kehittämiseen sekä viestinnän, yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämiseen.

Isot palvelutoimittajat ekosysteemeineen tulevat kasvamaan tulevaisuudessa”, Juha arvioi.

Mikä tekee työstäsi merkityksellistä?

”Olen tehnyt tietoisen valinnan ja tulen joka päivä töihin vain parantamaan palveluja, kaikki muut intressit ovat toissijaisia. Valtion palvelujen digitalisointi pilveen on minulle ydinmissio ja meidän yhteinen lopputuote.

Valtorin pilvisiirtymässä pusken eteenpäin pilvipalveluita ja ketterämpää toimintamallia niin kehitykseen kuin tuotantoonkin. Uusi teknologia muuttaa Valtorin perinteistä kulttuuria ja se on meille jatkuva muutosprosessi.

Me pilvihahmot emme voi vastata tästä muutoksesta, vaan meidän tehtävä on tukea tätä prosessia. Koen työni varsin merkitykselliseksi”, Juha kuvailee.

Mitä harrastat vapaa-aikanasi?

”Olen perheihminen ja meillä on kaksi lasta. Meillä on myös yksi pieni lapsenlapsi ja toinen tulossa. He ovat tietysti syvimmällä paapan sydämessä.

Jalkapallo on ollut intohimoni. Toimin nuorempana laajasti seuratyössä ja Palloliitossa. Laji on antanut minulle paljon oppia, ystäviä ja unohtumattomia kokemuksia. Tänä keväänä pääsimme loppuunmyytyjen Tammelan ja Santiago Bernabeun stadionien tunnelmiin.

Lisäksi treenaan ja käyn mm. 3–5 kertaa viikossa salilla tai hölkkään. Työpäivän jälkeen luurit pois ja heti treenille. Rentoudun myös hyvän ruoan ja viinin äärellä”, Juha kertoo vapaa-ajastaan.

]]>

Lue tuorein Yhteistyössä ICT-arjessa -uutiskirje ja tilaa se itsellesi

Wed, 12 Jun 2024 06:04:00 GMT

Tutustu uusimpaan uutiskirjeeseen: Yhteistyössä ICT-arjessa: Laskutusosoite muuttuu I Kuulumisia ICT-toimittajainfosta ja tilaa se itsellesi: valtori.fi / Tilaa julkaisuja

Tilaamalla uutiskirjeen saat ajankohtaiset kuulumiset ja muun muassa kutsut tuleviin ICT-toimittajainfoihimme suoraan sähköpostiisi.

Yhteistyössä ICT-arjessa -uutiskirje on suunnattu nykyisille ja Valtorista kiinnostuneille ICT-toimittajille. Uutiskirje on julkinen.

Lisätietoa:

valtori.fi/tilaa-julkaisuja
valtori.fi/kilpailutukset

]]>

Valtorin arvot uudistettiin henkilöstön kanssa yhdessä

Tue, 11 Jun 2024 11:53:00 GMT

Yhteiset arvomme vaikuttavat toimintamme pohjalla. Ne ohjaavat aidosti arjen toimintaa ja päätöksentekoa, kun ne ovat kirkkaina mielissämme.

Uudet arvomme ovat

vastuullinen
arvostava
luotettava
osaava.

Vastuullinen: Huomioimme vastuullisuuden esimerkiksi hankinnoissa, matkustamisessa, materiaalien käytössä sekä henkilöstön tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä hyvinvointiin ja kehittymismahdollisuuksiin liittyen.

Arvostava: Olemme asiantuntijoita, joiden työ perustuu yhteistyöhön. Toimimme yhteisten toimintatapojen mukaisesti, kohtelemme ihmisiä arvostavasti ja viestimme selkeästi sekä mahdollistamme avoimen vuoropuhelun ja osallisuuden.

Luotettava: Rakennamme luottamusta yhteistyösuhteissa. Vaalimme psykologisesti turvallista työyhteisöä ja hyvää ilmapiiriä, jotta olemme uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva yhteisö.

Osaava: Olemme hyvällä tavalla ylpeitä omasta osaamisestamme ja samalla halukkaita jatkuvasti kehittymään. Uudistumme ja uudistamme ja tuotamme lisäarvoa sekä itsellemme että asiakkaillemme.

Lisätietoa

Tutustu strategiaamme ja arvoihimme

]]>

Valtorin uusi visio: Turvalliset ja sujuvat ICT-palvelut – töissä Suomelle

Thu, 06 Jun 2024 11:00:00 GMT

Olemme kirkastaneet aiemmin keväällä arvomme. Tarvitsimme myös päivitetyn pidemmän aikavälin suunnan, jota kohden Valtorissa menemme. Uutta visiota tehtiin yhdessä johdon ja valtorilaisten kesken ja saimme yhteistyössä sanoitettua Valtorille uuden vision, joka on: Turvalliset ja sujuvat ICT-palvelut – töissä Suomelle.

Uuden Valtorin vision tarkoituksena on selkeyttää, yhdistää ja ohjata toimintaamme yhteisten päämääriemme saavuttamiseksi osana valtionhallintoa – me ja asiakkaamme olemme töissä Suomelle ja Suomen eduksi ja hyväksi. Visiossamme korostuu sitoutumisemme korkealaatuisiin ja turvallisiin ICT-palveluihin sekä roolimme suomalaisen yhteiskunnan sujuvuudessa ja turvallisuutemme takaamisessa. Meillä on hyvin tärkeä ja ainutlaatuinen rooli Suomessa ja se näkyy nyt visiossamme. Tärkein päämäärämme on edelleen tyytyväinen asiakas. Uusi visiomme korostaa rooliamme valtiokonsernin tietohallinnon yhteentoimivuuden, turvallisuuden ja sujuvuuden varmistajana.

Mitä uusi visiomme tarkemmin tarkoittaa?

Turvallisuus etusijalla: Tavoitteenamme on tarjota korkeimman tason tietoturvaa kaikissa palveluissamme. Haluamme varmistaa, että asiakkaidemme tiedot ja järjestelmät ovat aina turvassa, riippumatta siitä, mitä mahdollisia haasteita kohtaamme.
Sujuvuus kaikessa toiminnassa: Pyrimme tarjoamaan ICT-palveluja, jotka toimivat saumattomasti ja ilman keskeytyksiä. Tavoitteenamme on tehdä asiakkaidemme työskentelystä mahdollisimman helppoa ja tehokasta, mikä lisää tuottavuutta ja tyytyväisyyttä.
Suomen palveluksessa: Näemme itsemme osana laajempaa yhteiskuntaa ja haluamme olla aktiivisesti mukana rakentamassa Suomen digitaalista tulevaisuutta. Palvelumme tukevat julkishallintoa, kumppaneitamme ja edelleen asiakkaidemme asiakkaita - kansalaisia, luoden vakaan ja kestävän pohjan digitaaliseen kehitykseen.

Visiomme tulee näkymään asteittain Valtorissa – ja tulemme kertomaan siitä pian eri yhteyksissä asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Visiomme päivittyy myös aineistoihimme ja verkkosivuillemme piakkoin.

Haluan osoittaa kiitokseni kaikille vision työstämisessä mukana olleille valtorilaisille. Uudella visiolla on hyvä suunnata kohti kesää ja jatkaa syksyllä yhteistä tekemistä.

Marja Rantala
toimitusjohtaja

]]>

Valtorin laskutusosoitteeseen muutos

Tue, 04 Jun 2024 11:21:00 GMT

Valtion laskujenvälityksen operaattoritiedot ovat muuttuneet 6.5.2024 alkaen. Valtorin OVT-tunnukset pysyvät ennallaan.

Valtorin uudet verkkolaskuosoitteet ovat:

Verkkolaskuosoite (Tori-laskut)
OVT-tunnus: 003725742617
Uusi operaattoritunnus: FI28768767
Y-tunnus: 2574261-7
ALV-tunnus: FI25742617

Verkkolaskuosoite, turvallisuusverkkopalvelut (Tuve-laskut)
OVT-tunnus: 003724060796
Uusi operaattoritunnus: FI28768767
Y-tunnus: 2406079-6
ALV-tunnus: FI24060796

Verkkolaskuosoite, vastikkeettomat (esim. jäsenmaksut)
OVT-tunnus: 003725742617100
Uusi operaattoritunnus: FI28768767
Y-tunnus: 2574261-7
ALV-tunnus: FI25742617

Vanhalla operaattoritunnuksella välitetyt laskut tulevat perille siirtymäajan 30.9.2024 saakka. Tämän jälkeen vanhalla operaattoritunnuksella välitetyt laskut saavat virheilmoituksen, eivätkä välity Valtorille.

Lisätietoa:

valtori.fi/yhteystiedot
talous@valtori.fi tai talous@tuve.fi
https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/valtion-verkkolaskut/laheta-lasku-valtiolle/

]]>

Toiminnanohjausjärjestelmän asiantuntijatyölle väliaikaishankinta

Tue, 04 Jun 2024 06:53:00 GMT

Kilpailutimme kevään 2024 aikana ServiceNow-järjestelmän asiantuntijatyön Valtorin ITSM-toiminnanohjausjärjestelmän ja Palvelunhallintaratkaisu Toimin asiakkaiden käyttöön kehitystyön osalta. Hankinnalla mahdollistamme sen, että toiminnanohjausjärjestelmiä käyttävillä asiakkailla on tarjolla kehitystyöhön asiantuntijoita siihen saakka, kunnes parhaillaan valmistelussa oleva toiminnanohjausjärjestelmän laaja hankintakokonaisuus on saatu päätökseen.

Kilpailutus toteutettiin Hanselin dynaamisen hankintajärjestelmällä (DPS) jaottelemalla kilpailutuskokonaisuus kolmeen koriin siten, että kilpailutukseen osallistunut toimittaja saattoi tulla valituksi enintään kahteen koriin. Tämä järjestely edisti kilpailua ja paransi hankinnan kustannustehokkuutta.

Toimittajaksi kahteen koriin valikoitui aiemminkin palvelua toimittanut Sofigate ja yhteen koriin uutena toimittajana CGI. Sofigate vastaa toiminnanohjausjärjestelmien jatkuvasta palvelusta ja asiakastuesta.

Lisätietoja

Hannu Naumanen, johtaja, Yhteiset palvelut ja turvallisuus
hannu.naumanen@valtori.fi

Matti Nurmi, johtaja, Tori-palvelut
matti.nurmi@valtori.fi

]]>

Jani Nissinen Valtorin strategiajohtajaksi

Thu, 30 May 2024 10:02:00 GMT

Nissisellä on ICT-alan johtamiskokemusta laaja-alaisesti sekä yksityiseltä sektorilta että valtiolta. Hän toimi vuosina 2006–2019 Verohallinnon tietotekniikkapalveluita tuottaneessa Tietokarhu Oy:ssä eri johtamistehtävissä, viimeisimpänä yrityksen toimitusjohtajana 2019–2021. Valtorille hän siirtyy Maanmittauslaitoksen tietohallintojohtajan virasta, jota ennen hän toimi tietohallinnon kehityspalveluiden johtajana.

Valtorin strategiajohtajana Jani Nissinen toimii keskeisessä roolissa Valtorin ja valtionhallinnon ICT-strategialinjausten määrittelyssä ja linjausten toimeenpanossa. Hän kehittää Valtorin strategiakokonaisuutta, vastaa sen ajantasaisuudesta ja strategiaprosessin suunnittelusta sekä tekee tiivistä yhteistyötä Valtorin muun johdon, tulosyksiköiden, tulosohjaajan, asiakkaiden sekä verkostojen ja ekosysteemien kanssa. Valtorin kokonaisarkkitehtuurin ohjaus ja omistajuus sekä palvelustrategian toimeenpano ja kehittäminen kuuluu myös strategiajohtajan vastuisiin. Jani Nissinen kuuluu Valtorin johtoryhmään ja raportoi toimitusjohtaja Marja Rantalalle.

”Lähden innolla mukaan viemään sekä Valtorin strategiaa että sitä täydentävää palvelustrategiaa kohti käytäntöä ja konkretiaa yhteistyössä valtorilaisten, asiakkaiden ja ohjaajien kanssa. Strategia on monivuotista tavoitteellista työtä, mutta se ei voi olla niin sanotusti kiveen hakattu, vaan jatkuva kehittäminen tulee olla myös toimeenpanon keskiössä. Etenkin ICT-alalla tiedämme, että maailma muuttuu ja kehittyy nopeasti. Valtorin tulee pysyä ajassa ja muutoksissa mukana. Minulla on kokemusta sekä IT-palvelutoimittajan että Valtorin merkittävien asiakkaiden puolelta. Voin siten lähestyä asioita monipuolisesti eri näkökulmista”, Jani Nissinen kommentoi uusia tehtäviään.

Strategiajohtajan tehtävissä korostuu monipuolinen yhteistyö niin Valtorin sisällä kuin keskeisten sidosryhmien kesken Valtorin strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Valtorin strategialinjauksia tehdään yhdessä asiantuntijoidemme, asiakkaidemme ja ohjaajiemme kanssa. Strategiajohtajalla on yhteistyössä aivan keskeinen rooli. Erityisesti palvelustrategia ja sen toimeenpano viitoittavat Valtorin palveluita, toimintaa ja tulevaisuutta. Jani Nissisen pitkä johtamiskokemus ja osaaminen on keskeistä strategiajohtajan tehtävissä. Toivotamme Janin lämpimästi tervetulleeksi Valtorille merkitykselliseen ja tärkeään tehtävään”, toimitusjohtaja Marja Rantala sanoo.

Valtorin strategiajohtajan tehtävä tuli julkiseen hakuun huhtikuussa 2024 Mira Holmroos-Kolarin siirryttyä opetusalalle. Tehtävään haki määräaikaan mennessä 120 henkilöä.

Lisätietojen antajat:

Marja Rantala puh 0295 505 450
Jani Nissinen puh 029 531 5051

]]>

ICT-palvelutoimittajainfo: Kumppanihallinnalla tehostetaan yhteistyötä Valtorin ja toimittajien välillä

Tue, 28 May 2024 09:37:00 GMT

Tilaisuudessa kuultiin toimitusjohtaja Marja Rantalan esitys Valtorin ajankohtaisista asioista, ohjelmapäällikkö Sanna Qvistin esitys palvelustrategian toteutuksesta sekä yksikönpäällikkö Tuomo Kouhian esitykset huhtikuun alussa perustetun Vendor Management Officen (VMO) toiminnasta ja mm. tulevista kilpailutuksista.

Marja Rantalan puheenvuorossa käytiin läpi muun muassa Valtorin strategiaa ja valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa sekä lainsäädännön uudistamista, ns. Tori-lain muutosta. Hallitusohjelma sisältää hyvin paljon valtionhallinnon tuottavuuteen ja tehokkuuteen liittyviä tavoitteita. ”Digitalisaatio ja IT ovat mahdollisuus, joiden avulla valtionhallinto tehostuu, mutta on selvää, että IT:n pitää olla oikeasti tehokasta ja tuottavaa”, Rantala painottaa.

Valtiovarainministeriön käynnistämän valtion tuottavuusohjelman kokonaissäästötavoite vuodelle 2027 on 393 M€, josta Valtorin osuus on noin 50 M€, joka on noin 11 % Valtorin liikevaihdosta. Tavoitetta kuitenkin aikaistettiin ja Valtorin osalta tämä tarkoittaa 30 M€ säästöjä jo vuonna 2025. Tavoitteena on, että Valtorin tuottavuusprojekti ja kumppanihallinta tulevat käymään toimittajien kanssa läpi, mitä mahdollisuuksia säästötavoitteiden ratkaisemiseksi on ilman, että digitalisoitumisen hyöty samalla karkaa käsistä.

Lisäksi Marja Rantala kertoi lyhyesti Valtorin sisäiseen kehittämiseen liittyvän Valo-ohjelman tavoitteista. Palvelutoimittajille Valo-ohjelmasta tulee eniten näkymään koko organisaatiota koskevat ja läpileikkaavat prosessit ja toimintamallit sekä organisoitumismallit. Valo-ohjelmaan liittyy mm. Vendor Management Officen (VMO:n) perustaminen.

Ohjelmapäällikkö Sanna Qvist esitteli omassa puheenvuorossaan Valtorin palvelustrategian toteutusta, sen toimeenpano-ohjelmaa, palveluvalikoimaa ja palvelustrategian toteuttamista. Hän kertoi, että palvelustrategian taustalla on ollut asiakkaiden toivomus Tori- ja Tuve-palveluiden yhtenäistämisestä. Tämän avulla pyritään minimoimaan kaikki päällekkäisyydet ja yhtenäistämään prosessit. ”Valtorin tulee olla tehokas, taloudellinen ja valtionhallinnon aktiivinen kehittäjä”, hän sanoo.

Uusi yksikkö tehostaa palvelujen tuottamista

Yksikönpäällikkö Tuomo Kouhia esitteli 1.4.2024 perustetun Vendor Management Officen (VMO) toimintaa ja sen tavoitteita: hankintojen, kumppani-, sopimus- ja lisenssienhallinnan rooleja ja niiden vahvistamista.

Hankinta-yksikön henkilöstö, hankinta-asiantuntijat, lisenssitiimi ja kumppanipäälliköt molemmilta liiketoiminta-alueilta (Tori- ja Tuve-toiminnoista) siirtyivät uuden, perustetun VMO:n yhteyteen. Keskittäminen auttaa operatiivista toimintaa ja toiminnan kehittämistä.

”Meillä on yksi organisaatio, jonka kautta palvellaan Valtorin tavoitteita ja myös ICT-palvelutoimittajille on helpompaa, kun kumppanihallinta toimii yhtenevästi”, Kouhia sanoo.

Toinen tärkeä asia, jonka hän nosti esille, liittyy julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehtojen päivittämiseen tämän vuoden aikana. ”Toimittajien kannattaa aktiivisesti osallistua omien etujärjestöjensä kautta työryhmän työskentelyyn, ehdotusten kommentointiin ja valmisteluun. Juuri nyt JIT-sopimusehtoihin voidaan vaikuttaa”, Kouhia muistuttaa.

Lopuksi tilaisuudessa käytiin läpi Valtorin Tori-toimintojen kilpailutuskalenteria ja tulevia kilpailutuksia sekä Valtorin kilpailutuskalenterin mahdollista siirtymistä HILMA-palvelun yhteyteen.

Lisätietoa:

]]>

Viestinnän asiantuntija Sami Rontti: ”Valtorissa saan olla monessa mukana”

Wed, 08 May 2024 10:57:00 GMT

”Valtorin Viestintä ja markkinointi -tulosyksikössä (ViMassa) saan olla monessa mukana, osallistua eri projekteihin ja tehdä monipuolisia viestinnän tehtäviä, vaikka pääsääntöisesti vastuullani onkin työyhteisöviestintä”, Sami kiittelee.

Samin kokemuksen mukaan viestinnän ja markkinoinnin parissa työskentelevät kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Moni organisaatio näyttäisi hyvin erilaiselta ilman koordinoitua viestintä ja markkinointi -toimintaa. Työntekijät ovat usein moniammattilaisia, sillä työ vaatii mm. luovuutta, joustavuutta ja paineensietokykyä. Työpäivät saattavat olla joskus hektisiä, mikä vaatii nopeaa reagointia ja kykyä paneutua uusiin asioihin, joskus hyvinkin pienellä varoitusajalla.

Miten päädyit viestinnän ammattilaiseksi?

Opiskelujen jälkeen Sami työskenteli toimittajana erään organisaation asiakas- ja sidosryhmälehdissä. ”Sieltä siirryin tekemään projektiviestintää EU-rahoitteiseen projektiin. Muutosviestintä ja turvallisuustoimintaan liittyvät viestintätehtävät ovat tulleet myös tutuiksi muutamissa organisaatioissa. Näistä vuosista ja kertyneestä työkokemuksesta on hyötyä nykyisessä työssäni”, hän sanoo.

Lisäksi Sami on tehnyt kuusi vuotta verkkoviestintää. Sen jälkeen hän siirtyi Valtoriin työyhteisöviestinnän pariin viisi vuotta sitten. ”Työhöni kuuluu edelleen paljon verkkoviestintää: toimin Valtorin intranetin päätoimittajana.”

Tie johti Kuusamosta Ouluun

Sami on kotoisin Kuusamosta, josta hän muutti Ouluun opiskelemaan. Oulun yliopistossa hänellä oli pääaineena yleinen historia ja sivuaineina valtio- ja Eurooppa-oppi. ”Viestinnän tehtävissä yleissivistys on A ja O, jotta voi hallita ja toteuttaa laajoja kokonaisuuksia. Opintoni ovat olleet hyvä pohja näihin tehtäviin”, hän kuvailee.

Yliopiston jälkeen Sami opiskeli myös verkkoviestintää. Laajemman markkinointiviestinnän koulutusjakson hän suoritti noin kuusi vuotta sitten. ”Koska viestinnän kenttä on niin muuttuva, itseään pitää kehittää koko ajan. Perehdyn uusiin asioihin oma-aloitteisesti, jotta pysyn menossa mukana”, hän pohtii.

Viestintä, tekninen tiedottaminen ja markkinointi Valtorissa

Valtorissa työskentelee 1 600 ICT-alan ammattilaista. ”ViMassa meitä on reilu kahdenkymmenen viestinnän, teknisen tiedottamisen ja markkinoinnin asiantuntijan porukka. Yksikössämme hoidetaan laaja-alaisesti koko Valtorin sisäistä ja ulkoista viestintää sekä palvelujen häiriö- ja huoltotiedotusta kuin myös markkinointia. ViMa on myös vastuullisuuden kotipesä.”

Sami koordinoi Valtorin tasoista sisäisen viestinnän verkostoa, jonka toimintaan osallistuu edustajia eri yksiköistä. ”Tehtäväni on tukea heitä viestinnällisissä tehtävissä. Verkostossa kehitämme yhdessä tiedonkulkua yksiköiden sisällä ja niiden välillä”, hän kommentoi.

Vaikka työ on tärkeä osa elämää, vapaa-ajallaan Sami tykkää harrastaa liikuntaa: mm. tehdä kävelylenkkejä ja pyöräillä. Sydäntä lähellä ovat myös strategiset lautapelit.

]]>

Valtori Akatemia mahdollisti tietoliikenneasiantuntijan uran Mikko Nevalle

Tue, 30 Apr 2024 10:20:00 GMT

Mikko on koulutukseltaan tietoliikennetekniikan insinööri. ”Hänellä oli koulutuksensa puolesta tekniset valmiudet suoriutua tehtävistä ja perusasiat hallussa. Puolen vuoden Akatemia-jakson aikana Mikko pääsi tekemään erittäin monipuolisesti eri tietoliikennetehtäviä, osaamistasonsa mukaisesti. Sitä mukaan, kun taidot karttuivat, voitiin tarjota vaativampia tehtäviä Reitti-palvelun parissa. Hän on myös osallistunut merkittävässä määrin Reitti-palvelun kehittämiseen”, kuvailee Mikon esimies Olli-Pekka Männistö.

”Mikolla on nyt myös Aruban Expert -tason sertifiointi, joka on tiettävästi vain kahdella muulla henkilöllä Suomessa hänen lisäkseen. Hänen osaamisensa on kehittynyt semmoiselle tasolle, missä asiakas voi kertoa, mitä haluaa ja Mikko toteuttaa”, Männistö toteaa tyytyväisenä.

Mikä alassa kiinnostaa?

Mikko sanoo viihtyvänsä työssään, koska hän on kiinnostunut työskentelemään erilaisten tietojärjestelmien parissa. ”Työni on vaihtelevaa ja paikkariippumatonta, ja se vie minut joskus myös ulkomaankomennukselle. Voin tehdä esimerkiksi ylläpitotehtäviä, hallintatöitä tai muuta suunnittelua joko kotona tai toimistolla. Käytännön tehtävät vievät toisinaan myös asiakkaan luokse. Minulle sopii, että voin työskennellä eri paikoissa ja saan tehdä vaihtelevia työtehtäviä. Myös se, että voi kehittää omaa työtään, on pitänyt minut Valtorissa”, Mikko kuvailee.

”Mitä enemmän olen oppinut alasta, niin sitä enemmän haluan tietää siitä lisää. Insinöörit ovat kehitelleet jo aikaisemminkin kaikkea fiksua. Esimerkiksi, miten viesti saadaan kulkemaan turvallisesti paikasta Aa paikkaan Be. Se, mitä kaikkea viestintäteknisesti voidaan toteuttaa, on mielenkiintoista. Valtori mahdollistaa sopivassa suhteessa vastuullisen vapauden tehdä omaa työtään. Tärkeintä, että projektit ja hankkeet viedään aikataulullisesti maaliin”, hän jatkaa.

Vapaa-ajan kuviot vastapainoa työlle

Vapaa-ajallaan Mikko tykkää käydä kuntosalilla muutaman kerran viikossa. Häntä kiinnostaa myös videopelit. Sen lisäksi luonto on lähellä sydäntä. ”Kesällä käyn järvellä virvelöimässä tai uistelemassa ja talvella pilkkimässä”, hän kertoo.

Kahvin suurkuluttajana Mikko tulostutti kahvi-suklaa-jäätelöfestareilla kuvansa latteen.

Viime vuoden loppupuolella Mikon elämään astui uusi projekti, kun hän päätti hankkia rintamamiestalon.

”Talo on mukava ajankuva hyvine pohjaratkaisuineen. Siinä riittää puuhastelua, kuten pihanlaittoa, maalaamista, saunan siistimistä tai pönttöuunin lupaprosessin saattamista eteenpäin. Pieni nikkaroiminen ei siis lopu lähiaikoina”, Mikko naurahtaa.

Rintamamiestalon kunnostaminen on mielenkiintoinen matka ja hyvää vastapainoa tietoliikenneasiantuntijan työlle Valtorissa.

]]>

Vastuullisuusraportti 2023 on julkaistu

Mon, 29 Apr 2024 08:08:00 GMT

Arvot ohjaavat päätöksentekoa

”Vastuullisuus on yksi arvoistamme. Parhaimmillaan arvot selkiyttävät arjen toimintaa ja ohjaavat päätöksentekoa. Kestävän kehityksen merkitys korostuu niin strategisissa kuin arjen valinnoissa”, kertoo toimitusjohtaja Marja Rantala vastuullisuusraportin johdon katsaus -osiossa.

”Vastuullisuustoiminnassa suuntaamme jatkossa katseemme aiempaa vahvemmin tulevaisuuteen.”

Vastuullisuustavoitteemme

Kuvalähde: Valtori

• Huomioimme hankinnoissa toimittajilta kestävän kehityksen toimintatapoja ja vastuullisuutta
• Huolehdimme ICT-laitteiden ja -komponenttien elinkaarenhallinnasta kestävän kehityksen mukaisesti
• Vähennämme kustannuksia panostamalla automatisointiin
• Sujuvoitamme asiakkaan asiointia digitaalisilla kanavilla
• Varmistamme Valtorin toiminnan jatkuvuuden kaikissa turvallisuustilanteissa

Lisäksi kuvaamme toimintamme vastuullisuutta ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.

Tutustu Valtorin vastuullisuusraporttiin

Raportin tiivistelmästä saat pikakatsauksen vuoden 2023 merkittävimpiin vastuullisuustekoihimme: Tiivistelmä vastuullisuusraportista 2023
Lue vuoden 2023 vastuullisuusraportti kokonaisuudessaan: Valtorin vastuullisuusraportti 2023

Lisätietoa:

markkinointi- ja viestintäjohtaja Maija Ilvonen maija.ilvonen@valtori.fi

]]>

Uusi intranet otettiin käyttöön kahdessa tutkimuslaitoksessa – miten onnistuttiin

Mon, 22 Apr 2024 05:28:00 GMT

Viestintäasiantuntijat Terhi Seppälä (THL) sekä Elina Heininen ja Pauli Vartia (GTK) avaavat intranet-projektejaan, jotka toteutettiin omilla tahoillaan ja valmistuivat lähes samanaikaisesti. Terhi ja Pauli toimivat myös projektipäällikköinä intra-projektien aikana. Kerromme kokemuksia, miten työssä onnistuttiin.

Miksi THL ja GTK halusivat uudistaa omat intransa?

”Meillä oli todella vanha intranet, joka oli paisunut vuosien varrella. Siellä oli valtavasti sivuja: 430 000. Intraa käytettiin kuin kynää ja paperia. Se oli Wiki-pohjainen alusta, jota kaikki saivat vapaasti päivittää. Koimme, että intranet oli sekava ja ajantasaisten ohjeiden löytyminen oli vaikeaa. Halusimme asiat parempaan järjestykseen ja sisällöntuotannon koordinoidummaksi. Motivaationa oli myös kustannussäästöt”, Terhi kertoo THL:stä.

”Intrauudistus käynnistettiin Geologian tutkimuskeskuksessa: GTK 2.0 – Tulevaisuuden monipaikkainen työ -muutosohjelman myötä. Halusimme kehittää teknologian työvälineitä, viestintää ja tiedonhallintaa. Etätöiden lisääntyminen vaatii toimivat järjestelmät. Työn tekemisen helpottaminen ja tiedonkulun parantaminen toimivat motiiveina uudistukselle”, Pauli kuvailee.

”Pystymme nyt paremmin palvelemaan kaikkia henkilöstöryhmiä työtehtävistä ja kielestä riippumatta. Meillä on käytössämme suomen- ja englanninkieliset sivut. Sivustoja on nyt helpompi ylläpitää. Tiivistimme navigaatiota ja selkeytimme sisältö- ja ohjesivuja. Yksinkertaistimme myös uutisten ja blogien tekemistä, jotta GTK:laisten on entistä helpompi tuottaa intraan ajankohtaissisältöjä”, Elina lisää.

Etukäteistyötä ennen projektia

”Konseptisuunnittelu tehtiin THL:ssä toisen toimijan kanssa etukäteen, ja se auttoi hahmottamaan, miten projekti kannattaa toteuttaa. Haastattelimme mm. henkilöstöä ja teimme kyselyjä toiveista, jotka liittyivät uuteen intranetiin”, Terhi kommentoi.

”GTK:ssa tehtiin hyvissä ajoin auditointi, joka oli ehdoton edellytys projektin onnistumiselle. Se on 40-sivuinen raportti sivukarttoineen”, Pauli sanoo.

Miten projektit onnistuivat?

Projektit vietiin läpi konseptoidun sprinttityöskentelymallin mukaisesti. Projektiryhmille järjestettiin kick-off-tilaisuudet keväällä 2023. Kesällä pidettiin kaksi työpajaa. Syksyllä starttasi varsinainen projektityö. Uusi intranet otettiin käyttöön vuonna 2024: GTK:ssa tammikuun alussa ja THL:ssä helmikuussa. Projektien aikataulu, toteutus ja budjetti pitivät suunnitellusti.

Projektin aikana palavereja pidettiin tiheästi. Lisäksi Teamsiin oli perustettu tiimisivustot molemmille virastoille. Haluttiin, että asiakkaiden sekä meidän Valtorin ja teknologiakumppanimme twodayn välillä viestintä toimisi saumattomasti.

”Olisin toivonut Sharepointin toiminnallisuuksista demoja, koska se oli meille THL:ssä vieras järjestelmä. Tämä olisi toki saattanut hidastaa prosessia ja vaikeuttaa aikataulussa pysymistä. Kysymyksiini vastattiin Teamsin kautta”, Terhi kertoo.

”Sharepoint-maailma oli puolestaan tuttu GTK:ssa, ja se auttoi projektin läpivientiä, kun tunsi toiminnallisuudet”, Elina lisää.

Molemmissa virastoissa pidettiin koulutukset pääkäyttäjille ja sisällöntuottajille ennen käyttöönottoja. Lisäksi uudesta intrasta järjestettiin esittelytilaisuudet henkilöstölle.

Onko intranet vastannut odotuksia?

Uuden intranetin vahvuuksiksi kerrotaan selkeys, helppokäyttöisyys ja nopeus. THL:stä todetaan myös, että sisältöjen ylläpito on nyt koordinoidumpaa, kun sisällöntuottajia on vähemmän ja rakenteita on selkeytetty. Palvelu on myös kustannustehokas.

Lopuksi konseptisuunnittelusta

Sivi-palvelun käyttöönotto ei vaadi asiakkaalta etukäteismäärittelyjä, mutta niiden tekeminen nopeuttaa projektin läpivientiä. Sivi-palvelun käyttöönottoprojektiin kuuluu konseptisuunnittelu.

THL:n ja GTK:n introjen käyttöönotto onnistui noin yhdeksässä kuukaudessa. Molemmat virastot tekivät ainakin vuotta aikaisemmin, ennen intranet-projektiensa alkamista, omat hankesuunnitelmansa mm. siitä, mitä tehdään, kuka tekee ja miten projekti toteutetaan.

Lisätietoa

Geologian tutkimuskeskus GTK
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Sinua saattaa kiinnostaa myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) Sivi-käyttöönotto.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – onnistuneen intraprojektin työkalut
Sivi-palvelusta, sisäisen viestinnän julkaisualustasta ja muista tuotteistamme saat tietoa omalta asiakkuus- tai asiakaspalvelupäälliköltäsi

]]>

24/7-asiakastuen kilpailutus käyntiin

Tue, 16 Apr 2024 09:28:00 GMT

Kilpailutamme valtion yhteisten (Tori) palvelujen osalta 24/7-asiakastuen laajennetun palveluajan järjestämisen. Hankintailmoitus on julkaistu hankintajärjestelmään 16.4. Toteutamme hankinnan Hanselin Dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisenä kilpailutuksena (IT-konsultointi 2023–2028). Kilpailutus on tarkoitus saada päätökseen kesäkuussa 2024.

Nykyisin Valtori tarjoaa Tori-palvelujen käyttäjille asiakastukipalvelua arkisin klo 8–16:15 ja lisäpalveluna arkisin klo 7–19. Uudella kilpailutettavalla ratkaisulla palvelua tuotetaan saumattomana osana Valtorin itse tuottamaa kokonaisuutta. Asiakkaat pystyvät joustavasti valitsemaan tarpeisiinsa soveltuvan lisäpalveluajan. Laajennetun palvelun kielinä ovat suomi ja englanti.

Päätelaite- ja käyttäjätukipalvelujen kokonaisuus toteutetaan nykyisen valikoiman pohjalta

Syksyllä 2023 toteuttamamme markkinakartoituksen pohjalta on-prem-tuotettujen työasema- ja mobiilipalvelujen kilpailuttamista ei aloiteta. Kartoituksessa ilmeni, että kilpailuttamalla emme saavuta kustannussäästöjä olemassa oleviin palveluihin verrattuna. Lisäksi on-prem-työasemapalvelun elinkaari voi osoittautua lyhyeksi, kun valtion organisaatioiden pilvivalmius etenee.

Toteutamme suunnitellun palvelukokonaisuuden Valtorin nykyisen palveluvalikoiman pohjalta ja laajennamme asiakastukea nyt alkaneen kilpailutuksen mukaisesti.

Lisätietoa

Tori-palvelut-tulosyksikön johtaja Matti Nurmi, matti.nurmi@valtori.fi

]]>

Valtorin strategiajohtaja Mira Holmroos-Kolari vaihtaa opetusalalle

Thu, 04 Apr 2024 11:00:00 GMT

Holmroos-Kolari on tehnyt yli 20-vuotisen johtamisuran IT-sektorilla. Valtoriin hän siirtyi 1.5.2022 Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kehitys- ja tietohallintojohtajan tehtävistä. Sitä ennen hän työskenteli DVV:n edeltäjän, Väestörekisterikeskuksen ICT-johtajana ja Tullin tietohallintopäällikkönä.

Mira Holmroos-Kolari on ollut Suomessa uraauurtava pilvistrategi ja digikirittäjä, jonka osaaminen ja panostus on ollut keskeistä pilvisiirtymän edistämisessä ja valtion päivitettyjen pilvilinjauksien muodostamisessa vuosina 2022–2023. Valtorilla hän on johtanut myös pilvivarautumiseen liittyvää kehittämistyötä Valtorin asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Yhteiseen pilvikehitystyöhön pohjautuen Valtorissa on tuotteistettu useita palveluita, jotka luovat vankan perustan Valtorin pilvipalveluvalikoimalle, valtion toimijoiden pilvimatkalle ja tulevaisuuden tekoälypohjaisille toteutuksille.

”Kaikki se, mitä olemme yhdessä tehneet mm. Valtorin palvelustrategian ja valtion IT:n yhteisen suunnan eteen, on ollut valtavan antoisaa ja erittäin merkityksellistä minulle. Olen tehnyt sitä täydestä sydämestäni. Toivon, että tämä yhteinen matka ja yhteistyö jatkuu, vaikka itse suuntaan nyt muualle. Aikansa kutakin, pitkän IT-rupeaman jälkeen haluan tehdä vielä muutakin siirtymällä opetusalan tehtäviin. Tulen opiskelemaan jonkin aikaa ja suorittamaan opettajan pätevyyden. Pystyn siten aikanani jakamaan kaikkea kerryttämääni tietotaitoa eteenpäin uusille osaajille”, Mira Holmroos-Kolari kertoo tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Pilvipalveluvalikoiman kehittämisen ohella Holmroos-Kolari on ollut keskeisessä roolissa luomassa Valtorin palveluvalikoimaa koskevaa uutta palvelustrategiaa, jonka toimeenpaneminen on Valtorissa parhaillaan vahvasti käynnissä.

Palvelustrategian toimeenpanotyö jatkuu

”Miran työ valtiolla ja Valtorilla digikirittäjänä on ollut todella arvokasta. Olemme kiitollisia hänen näkemyksellisestä kehitystyöstään. Valtorin palvelustrategia on asiakkaidemme ja henkilöstömme yhteinen strategia ja toteutamme sitä parhaillaan vuoden alussa käynnistetyssä toimeenpano-ohjelmassa. Palvelustrategia viitoittaa toimintaamme ja tuottamiamme luotettavia ja turvallisia palveluita aivan koko palveluvalikoimamme näkökulmasta. Nyt jatkamme Valtorilla Miran siivittämin suunnin palvelustrategian toteutusta ja toivotamme Miralle kaikkea hyvää jatkoon”, Valtorin toimitusjohtaja Marja Rantala kertoo.

Valtorin strategiajohtaja toimii keskeisessä roolissa Valtorin ja valtionhallinnon ICT-strategialinjausten määrittelyssä ja strategisten linjausten toimeenpanossa. Uuden strategiajohtajan rekrytointi käynnistyy lähiaikoina.

Lisätietoja:

Mira Holmroos-Kolari, mira.holmroos-kolari@valtori.fi

Marja Rantala, marja.rantala@valtori.fi

]]>

Valtionhallinnon sujuva ja turvallinen ICT-arki rakennetaan yhteistyöllä

Wed, 20 Mar 2024 12:04:00 GMT

Valtori aloitti toimintansa 1.3.2014. Valtori perustettiin tarpeesta kerätä valtion ICT-palvelukeskusten ja virastojen toimialariippumattomat ICT-tehtävät yhteen. Kymmenen vuoden aikana Valtorista onkin kehittynyt laajasti vaikuttava ICT-toimija. Valtorin valtionhallinnolle tuottamat ICT-palvelut mahdollistavat hyvän hallinnon, sujuvan toiminnan ja yhteistyön sekä olennaiset valtionhallinnon asiointipalvelut niin kansalaisille kuin yrityksillekin.

Vaikka Valtorin rooli palvelutuottajana ja valtionhallinnon digitalisaation mahdollistajana on vahva, on Valtorin toiminnassa edelleen kehitettävää. Esimerkiksi päällekkäistä ja rinnakkaista tekemistä täytyy karsia sekä Valtorissa että koko valtionhallinnossa. Toiminnan tehostamisessa avaintekijä on poikkihallinnollinen yhteistyö, joka oli myös juhlavuoden asiakaspäivän teema.

Yhteistyön lisäksi tarvitaan vahvaa panostusta palvelukehitykseen. Palvelukehitystä ohjaa Valtorin päivitetty palvelustrategia, joka tarkentaa ja konkretisoi Valtorin palveluvalikoiman ja palvelujen kehittämistä. Lisäksi palvelukehityksessä on osattava hyödyntää teknologian uudet mahdollisuudet sekä tuotettava erilaisiin asiakastarpeisiin osuvia modulaarisia palveluja. Tätä kaikkea on edistettävä kustannustehokkaasti ja yhteiset tuottavuustavoitteet huomioiden. ”ICT-alan koko ajan kiihtyvä kehitysvauhti haastaa meitä, mutta uskon, että meillä on eväät kehityksessä mukana pysymiseen”, Rantala summasi.

Digitalisaatio edistää tuottavuutta mutta vaatii investointeja

Valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma valoi omassa puheenvuorossaan asiakaspäivän yleisöön uskoa siitä, että valtion toimijat voivat yhteistyöllä lunastaa digitalisaation tuottavuuslupaukset. Valtori tukee osaltaan valtionhallinnon tuottavuustavoitteita etsimällä keinoja tehostaa valtion ICT-toimintoja. Hallitusohjelmassa digitalisaatio nähdään yhtenä tärkeimmistä keinoista hallinnon tehostamisessa, mutta toisaalta se edellyttää myös lisää investointeja.

Vuosien saatossa eri viranomaiset Suomessa ovat onnistuneet digitalisoimaan palvelujaan, mutta kehityksen jatkuminen nykyisessä taloustilanteessa edellyttää yhteisen keskustelun ja kehittämisen lisäämistä. Esimerkiksi tekoälyyn liittyviä kokeiluja ja käyttöönottoa ei valtion virastojen ole mahdollista toteuttaa erillään, vaan paras tulos osaamisen kasvattamisessa syntyy oppeja ja oivalluksia jakamalla. Tällaisia yhteisiä foorumeja voi Valtori omassa roolissaan edistää.

Tekoälyteemasta jatkoi asianajaja Jukka Lång, joka asetti tekoälyn mahdollisuudet erityisesti julkishallinnon kontekstiin. Tekoälyn käyttöä julkishallinnossa ohjaavat samat asiat kuin muutakin julkisen sektorin toimintaa. Esimerkiksi virkavastuu, erilaiset toimintaa ohjaavat lait sekä hyvän hallinnon periaatteet asettavat reunaehdot tekoälyn käytölle. Käyttöönottoa edistää se, että nämä reunaehdot ovat meille ennestään tuttuja. Tekoäly teknologiana täytyy nähdä hyvän ja tuloksellisen hallinnon mahdollistajana.

Muuttuva maailmaa vaatii uusia ratkaisuja

Lopuksi asiakaspäivässä pureuduttiin yhteistyöllä saavutettuihin onnistumisiin sekä konkreettisiin keinoihin, joilla pystymme edistämään valtionhallinnon ICT-toimintaa myös tulevaisuudessa. Keskustelua käytiin paneelissa, johon Marja Rantalan ja Jarkko Levasman kanssa osallistuivat Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura sekä Poliisihallituksen tietohallintopäällikkö Sasa Haavisto. Keskustelua ohjasi Valtorin strategiaprosessista vastaava johtaja Mira Holmroos-Kolari.

Onnistumisina mainittiin konesalien karsiminen, yhteiset vierailijaverkot, etätyön edellytykset sekä laadukas varautuminen. Yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa panelistit peräänkuuluttivat poikkihallinnollisen yhteistyön ja ketteryyden lisäämistä sekä investointien vaikutusarviointeja. Lisäksi valtion toimijoiden on edistettävä yhteistä tilannekuvaa, jolla mahdollistetaan yhteinen tiedolla johtaminen.

]]>

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Fri, 15 Mar 2024 11:18:00 GMT

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain ja valtion virkamieslain 7 §:n muuttamista käsittelevästä hallituksen esityksestä. Luonnos hallituksen esitykseksi on julkaistu lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lausuntoja pyydetään viimeistään 26. huhtikuuta mennessä. Lainsäädäntömuutoksella täsmennettäisiin vuonna 2014 voimaan tullutta ja viimeksi vuonna 2020 päivitettyä lakia.

Lainsäädäntömuutos täsmentää valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottavan palvelukeskuksen, Valtorin, toimintaan ja ohjaukseen liittyviä säädöksiä. Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia, jotka koskevat

valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tiedonhallinnan ohjausta
yhteisten palvelujen rekisterinpitäjä- ja tiedonhallintavastuita
Valtorin tehtäviä ja palvelussuhdelajeja.

Muutokset selkeyttäisivät yhteisten palvelujen rekisterinpitoa ja Valtorin ja sen asiakkaiden velvollisuuksia

Yhteisissä palveluissa käsiteltävien tietojen rekisterinpidosta ei ole toistaiseksi säädetty. Valtori ja sen asiakkaat ovat tuoneet esiin, että joissakin tilanteissa on epäselvää, mikä taho toimii rekisterinpitäjänä. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan tätä vastuunjakoa selventävää sääntelyä, jolla parannettaisiin rekisteröityjen henkilötietojen suojaa ja rekisterinpitäjien mahdollisuuksia huolehtia niille rekisterinpitäjänä kuuluvista velvoitteista.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan tarkentavaa sääntelyä menettelyistä ja edellytyksistä yhteisten palvelujen käyttöönotolle ja käyttäjien toimialasidonnaisten palvelujen yhteiseen palvelutuotantoympäristöön liittämiselle.

Valtorin tehtävä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen integraatiopalvelujen tuottajana vahvistettaisiin laissa, minkä tarkoituksena on parantaa palvelukeskuksen mahdollisuuksia vastata asiakkaidensa odotuksiin sujuvista, yhteentoimivista, kustannustehokkaista ja turvallisista palveluista.

Valtorin henkilöstö on toistaiseksi työskennellyt toimitusjohtajaa lukuun ottamatta työsopimussuhteessa, mutta jatkossa työntekijät voisivat olla myös virkasuhteessa, jos se katsotaan tarkoituksenmukaisimmaksi. Lisäksi täsmennettäisiin eräitä muita Valtorin ja sen asiakkaiden toimivaltuuksia ja velvollisuuksia, sekä parannettaisiin mahdollisuuksia reagoida kiireellisiin palvelutuotannon häiriötilanteisiin.

Mitä seuraavaksi?

Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys viimeistellään ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2024 loppuun mennessä. Lainsäädäntömuutokset astuisivat voimaan vuoden 2025 alkupuolella.

Lainsäädäntömuutosta on valmisteltu työryhmässä, jossa oli edustajia valtiovarainministeriön lisäksi myös sisäministeriöstä, oikeusministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorista. Valmisteluun ovat osaltaan palvelussuhteita valmistelleen alatyöryhmän kautta osallistuneet myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry sekä Ammattiliitto Pro ry.

Lisätietoja:

tietohallintoneuvos Tommi Kangasaho, p. 050 341 6736, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Santtu Viiman, p. 050 599 5737, etunimi.sukunimi@gov.fi

VM on julkaissut aiheesta saman uutisen verkkosivuillaan: Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä - Valtiovarainministeriö (vm.fi)

]]>

Valtori ja CGI Suomi Oy etenevät valtionhallinnon konesali- ja käyttöpalvelujen siirroissa

Wed, 06 Mar 2024 09:00:00 GMT

Valtori käynnistää palvelujen siirrot CGI:n tuottamaan uuteen ympäristöön mahdollisimman nopeasti. Siirrot aikataulutetaan yhteistyössä CGI:n ja Valtorin asiakkaiden kanssa.

”Meillä on nyt selkeät askelmerkit etenemiseen yhdessä CGI:n kanssa ja olemme erittäin tyytyväisiä, että pääsemme siirtämään asiakkaidemme palvelut nykyaikaiseen ja turvalliseen ympäristöön. Rakennamme pitkäkestoista yhteistyötä CGI:n kanssa valtionhallinnon turvallisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden kapasiteettipalvelujen tuottamiseksi”, Tori-palveluiden johtaja Matti Nurmi sanoo.

Lisätietoa:

Matti Nurmi, Tori-palveluiden johtaja, matti.nurmi@valtori.fi

]]>

Valtorin vuosi 2023: Valtorin palvelujen käyttö laajeni edelleen

Tue, 05 Mar 2024 11:51:00 GMT

Valtorin toiminnan laajuutta kuvaavat kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuotta nopeammin eli noin 8,2 %.

Valtorin toimintaa ohjaavat strategiset painopistealueet vuonna 2023 olivat:

tyytyväinen asiakas
erinomainen toimintakyky
merkityksellinen työ
kustannustehokas toiminta

Panostusta palvelustrategiaan ja sisäisten toimintamallien kehittämiseen

Vuoden 2023 aikana Valtorissa panostettiin palvelustrategiatyöhön. Palvelustrategian työstöön osallistettiin laajasti asiakaskuntaa. Palvelustrategian toimeenpano on keskeinen vuoden 2024 tavoite. Tavoitteenamme on jatkuva strategiaprosessi, jolla varmistetaan palveluportfolion tavoitteiden mukainen tehokas hallinta, asiakasohjaus ja strategisten tavoitteiden mukainen palveluvalikoiman kehittyminen.

Valtorin sisäisten toimintamallien kehittämisen Valo-ohjelma käynnistettiin kesällä 2023 ja se jatkuu aina vuoden 2024 loppuun. Ohjelma sisältää Valtorin johtamisjärjestelmään, hallinnollisiin menettelyihin, rekrytointeihin, yhteistoimintaan, talouteen ja laskutukseen, toimittajahallintaan sekä tiedonhallintaan liittyviä kehittämistoimia. Ohjelma eteni vuonna 2023 suunnitellusti.

Loppuvuodesta 2023 Valtorissa valmistauduttiin myös hallitusohjelman mukaisen valtionhallinnon tuottavuusohjelman tukemiseen ja kartoitettiin valtion ICT- ja digitalisaatiopalvelujen tehostamismahdollisuuksia muun muassa päällekkäisyyksien purkamisen, asiakaskohtaisten ratkaisujen hallitun vähentämisen, automaation, uusien teknologioiden ja kumppaneiden hyödyntämisen avulla.

Kokonaisturvallisuuden kehittäminen keskeisimpiä Valtorin toiminnan periaatteita

Turvallisuusvaatimusten täyttäminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ovat Valtorin toiminnan pysyviä periaatteita niin normaaliolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa. Vuonna 2023 toimintaympäristön muutokset turvallisuustilanteessa johtuen erityisesti Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa vaikuttivat Valtorin kokonaisturvallisuuden kehittämisen painopisteisiin. Muutosvaikutuksia toimintaan ovat tuoneet erityisesti Suomen NATO-jäsenyys, energian ja sähkönsyötön riittävyyden turvaaminen sekä kiristynyt kyberuhkatilanne.

Tietosuojatoiminnalla tuettiin palveluiden vaatimustenmukaisuutta toteuttamalla arviointeja henkilötietoa sisältäviin palveluihin sekä osallistumalla esimerkiksi kansallisiin pilvipalveluiden hyödyntämistä edistäviin hankkeisiin.

Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän ISO27001-sertifikaatin seuranta-arviointi suoritettiin marraskuussa 2023.

Palveluiden häiriöttömyys on yksi Valtorin keskeisimmistä tavoitteista. Laajavaikutteisten häiriöiden määrä oli vuonna 2023 lievässä kasvussa, mutta toisaalta häiriöiden ratkaisuajoissa päästiin hyvälle tasolle ja alitettiin tavoite. Häiriöhallintaan ja siihen liittyvään häiriötiedottamiseen on panostettu ja työtä jatketaan, yhtenä keskeisenä kehityskohteena on laajavaikutteisten häiriöiden vaikutusten mittaamisen kehittäminen.

Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys hyvällä tasolla

Asiakaslähtöisyys on toteutunut Valtorissa tavoitteiden mukaisesti ja asiakastyytyväisyysmittausten tulokset ovat hyvällä tasolla niin päättäjien ja ICT-yhdyshenkilöiden kuin loppukäyttäjienkin osalta. Valtorin asiakasyhteistyön malleja on kehitetty edelleen ja Asiakaskokemus-yksikössä panostettu erityisesti asiakastarpeiden mukaisen palvelukehityksen varmistamiseen. Valtorissa on panostettu myös palveluohjauksen ja palveluvalikoiman kehittämiseen.

Henkilöstötyytyväisyys parani Valtorissa vuonna 2023. Henkilöstön määrä kasvoi työmarkkinoiden vaikeasta rekrytointitilanteesta huolimatta. Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 1579.

Kuva: Valtorin henkilöstötyytyväisyyden kehitys vuosina 2014-2023 (kuvalähde: Valtori).

Kuva: Valtorin henkilöstömäärän kehitys vuosina 2014-2023 (kuvalähde: Valtori).

Valtorissa vastuullisuus on osa strategiaa ja yhteisiä arvoja. Julkaisimme vuosittaisen vastuullisuusraportin keväällä 2023. Pyrimme huomioimaan kestävän kehityksen edistämisen päätöksenteossa, palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa, taloudessa sekä henkilöstöjohtamisessa eli arjen valinnoissa.

Avainlukuja vuodesta 2023

Käyttäjien tyytyväisyys Valtorin palveluihin: 4,2 (asteikko 1–5)
Päättäjien ja yhteyshenkilöiden tyytyväisyys Valtorin palveluihin: 3,8 (asteikko 1–5)
Henkilöstön työtyytyväisyys: 3,82 (asteikko 1–5)
Henkilöstön määrä: 1579
Toiminnan kokonaiskustannukset (meur): 460
Työasemien lukumäärä: 101 500
Laajat häiriötilanteet: 3,0 kpl/kk (2022: 4,1, 2021: 3,9, 2020: 3,7 ja 2019: 7,1)
Hintaindeksi (vertailuvuosi 2019 = 100): 95

Nostoja vuodesta 2023

Valtorin palvelujen käyttö laajeni ja Valtorin kokonaisliikevaihto kasvoi edelleen. Kasvua tuli etenkin Tuve-toiminnassa.
Valtorin toimintaa ohjaavat strategiset päätavoitteet olivat: tyytyväinen asiakas, erinomainen toimintakyky, merkityksellinen työ ja kustannustehokas toiminta.
Vuoden aikana Valtorissa panostettiin palvelustrategiatyöhön. Palvelustrategian työstöön osallistettiin laajasti asiakaskuntaa.
Valtorin sisäisten toimintamallien kehittämisen Valo-ohjelma käynnistyi kesällä 2023.
Edelleen haastava toimintaympäristö Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä vaikutti Valtorin kokonaisturvallisuuden kehittämisen painopisteisiin.
Palveluiden häiriöttömyys on yksi Valtorin keskeisimmistä tavoitteista. Laajavaikutteisten häiriöiden määrä oli vuoden aikana lievässä kasvussa, mutta samalla häiriöiden ratkaisuajoissa päästiin hyvälle tasolle.
Asiakaslähtöisyys toteutui tavoitteiden mukaisesti ja asiakastyytyväisyysmittausten tulokset ovat hyvällä tasolla niin päättäjien ja ICT-yhdyshenkilöiden kuin palveluiden käyttäjien osalta.
Toimitusjohtajana aloitti Marja Rantala.

Tutustu Valtorin tilinpäätökseen 2023 (pdf)

Lisätietoa:

Hanna Kuikka, talousjohtaja, hanna.kuikka@valtori.fi
Marja Rantala, toimitusjohtaja, marja.rantala@valtori.fi

]]>

Kevyt ja ketterä Verkkosivujen analytiikkapalvelu Vana lisännyt suosiotaan Valtorin palveluvalikoimassa

Wed, 28 Feb 2024 11:09:00 GMT

Verkkosivujen analytiikkapalvelu Vanan avulla voidaan seurata verkkopalveluiden kävijäliikennemääriä ja vierailijoiden liikkeitä verkkopalveluissa. Vana-palvelu auttaa asiakkaitamme kehittämään oman organisaationsa verkkoviestintää. Valtorin kautta saa myös tukea ja koulutusta palvelun käyttöön.

”Palvelu on tuotteistettu eikä asiakkaan tarvitse sitä enää erikseen kilpailuttaa”, kertoo tuotepäällikkö Taina Hyytiäinen.

Verkkosivujen analytiikkapalvelu Vanaa on kahta eri tyyppiä: Jaettu Vana ja Asiakaskohtainen Vana.

Palvelu voidaan ottaa käyttöön itsenäisesti, eikä se ole liitoksissa Valtorin muihin palveluihin.
Vana-palvelu soveltuu käytettäväksi monipuolisesti erilaisissa verkkopalveluissa, esim. internet-, extranet- ja intranet-sivustoilla.

”Jaettu Vana -analytiikkapalvelun suosioon on vaikuttanut sen kustannustehokkuus sekä käyttöönoton helppous ja nopeus”, Taina Hyytiäinen jatkaa.

Esimerkiksi tietosuojaviranomaisten kannanotot ovat vaikuttaneet palvelun kysyntään.

Jaettu Vana perustuu jaetussa pilviympäristössä toimivaan Snoobi Analytics -analytiikkatyökaluun, jossa kerätty data on vain asiakkaan käytössä, ja sitä hyödynnetään verkkopalveluiden kehittämisessä.

Vana-palveluun tulee säännöllisesti palvelun esittelypyyntöjä. Asiakkaiden kiinnostus palveluun on jatkunut tasaisena. Tämä kertoo siitä, että Vana-palvelu on vahvistanut paikkaansa asiakkaidemme viestijöiden työkalupakissa.

Lisätietoja

Verkkosivujen analytiikkapalvelu Vanasta löytyy tietoa Valtorin asiakastyötilasta.

Oikeudet Valtorin asiakastyötilaan ja palvelun tilaaminen omalta asiakkuus- ja asiakaspalvelupäälliköltä.

]]>

Turvaa pilvestä – uusilla tietoturvapalveluilla sujuvuutta päätetyöskentelyyn

Fri, 23 Feb 2024 08:27:00 GMT

”Julkisten verkkojen ja palvelujen käyttöä suojataan verkkotoiminnallisuuden avulla. Näin turvataan ja mahdollistetaan sujuva arjen monipaikkainen työskentely asiakkaille”, kertoo turvallisuusjohtaja Jani Mattila.

Pilviratkaisun joustava käyttö eri päätelaitteilla mahdollistaa myös kustannustehokkuuden.

Verkkosuoja WAAP suojaa Valtorin asiakkaiden julkisia verkkopalveluja ja ohjelmistojen rajapintoja (API) verkkohyökkäyksiltä. Palvelut pysyvät turvassa, ja niitä voidaan sujuvasti käyttää myös mahdollisten palvelunestohyökkäysten aikana.

Pilviturva ZTNA suojaa etäkäyttöä pilvihallitusti. Tietoliikenne voidaan julkaista käyttäjän päätelaitteelle turvallisesti, paikkariippumattomasti ja huomaamattomasti. Jo aiemmin julkaistun Nettisuoja SASEn rinnalla käytettävä palvelu mahdollistaa luopumisen muista VPN-ratkaisuista.

Mobiilisuoja Pilven avulla asiakkaan mobiililaitteet suojataan 24/7 reaaliaikaisesti potentiaalisilta uhilta omassa tai valtion yhteisessä pilviympäristössä. Palvelua voi hyödyntää Valtorin Mobiililaitepalvelu Mobiili Pilvi ja Kevyt Mobiili Pilvi -palveluissa.

Asiakasta suositellaan hyödyntämään mobiililaitteillaan Mobiilisuoja Pilven lisäksi erillistä Nettisuoja SASE -palvelua suojaamaan mobiililaitteen tietoliikennettä.

Verkkosuoja WAAP, Pilviturva ZTNA ja Mobiilisuoja Pilvi -palveluiden käyttöönotot käynnistyvät ensimmäisessä vaiheessa Valtorin tuotteistettujen Mobiili Pilvi, Päätelaitepalvelu Valtti ja Valtti Pilvi sekä kapasiteettipalvelujen asiakkuuksiin.

Lisätietoja

Näistä ja muista tuotteistetuista palveluista omalta asiakkuus- tai asiakaspalvelupäälliköltä.

]]>

Valtionhallinnon runkoverkkopalvelun hinta laskenut vuoden 2024 alussa

Tue, 30 Jan 2024 11:53:00 GMT

Uusi runkoverkko on rakennettu yhdessä Telian kanssa. Uudistuksessa rakennettiin valtionhallinnon runkoverkkopalvelu vastaamaan erilaisiin tulevaisuuden tarpeisiin. Verkko on nyt entistä turvallisempi, joustavampi ja nopeampi.

Hinnanalennus astui voimaan vuoden 2024 alussa

Keskeiset kriteerit VY-verkon kilpailutuksessa olivat runkoverkkopalvelun tuottamisen jatkuvuus ja palveluiden saatavuus. Markkinakilpailutilanteen ansiosta saavutettiin myös merkittävät kustannussäästöt verrattuna aikaisempiin vuosiin.

”Nyt lunastetaan lupauksia kustannuksien alenemisesta, kun asiakashinnat ovat laskeneet vuoden 2024 alussa. Lisäksi palvelu on arvioitu ulkoisen toimijan puolesta”, sanoo tuotepäällikkö Pekka Heikkonen Valtorista.

Valtorin verkkosivu-uutinen: Sopimus: Uusi VY-runkoverkko rakennetaan Telian kanssa, kustannukset alenevat

VY-verkko on arvioitu Katakri TLIV -kriteeristöllä

VY-Verkon tietoturvallisuus on todennettu hyväksytyn arviointilaitoksen toimesta Katakri 2020 TLIV -vaatimuksia vasten.

Varautuminen ja palveluiden saatavuus

Palvelujen saatavuus on varmistettu normaaliolojen häiriötilanteissa. Verkon yhteyksiä ja komponentteja valvotaan 24/7/365.

Lisätietoja

VY-verkosta löytyy Valtorin asiakastyötilasta.

Oikeudet Valtorin asiakastyötilaan saadaan omalta asiakkuus- ja asiakaspalvelupäälliköltä.

]]>

Missä olemme ja minne seuraavaksi? Valtion yhteinen ICT-kokonaisuus uudistuu yhteiskunnan tahtiin

Wed, 20 Dec 2023 07:41:00 GMT

Kesällä aloittanut Petteri Orpon hallitus ja sen hallitusohjelma ”Vahva ja välittävä Suomi” kirittää meitä tehostamaan digitalisaatiota ja parantamaan tuottavuutta.

Olemme Valtorissa syksyn aikana alkaneet yhteistyössä valtiovarainministeriön ohjaajiemme kanssa selvittää mahdollisuuksia hallitusti tehostaa valtionhallinnon ICT- ja digitalisaatiopalveluja. Keinoina ovat esimerkiksi päällekkäisyyksien purkaminen, automaation lisääminen, uusien teknologioiden hyödyntäminen ja tehokas kumppanihallinta.

Seuraavassa vaiheessa on tarpeen tiivistää yhteistyötä asiakkaiden kanssa, jotta löydämme yhdessä aidosti vaikuttavia keinoja tuottavuuden parantamiseen. Valtorin perustehtävään kuuluu jatkuva oman toiminnan tehostaminen ja valtionhallinnon yhteisten palvelujen aktiivinen kehittäminen. Tehtävänämme on ideoida asiakaskunnalle kustannustehokkaita palveluja.

Palvelutoiminta tehostustoimien ytimessä

Jo ennen hallitusohjelmaa ja siihen liittyviä julkisen hallinnon kehittämistavoitteita olimme Valtorissa käynnistäneet palvelustrategiatyön ja tunnistaneet tarpeen panostaa aiempaa enemmän palvelukehitykseen. Tuoreen palvelustrategiamme linjaukset ovat:

palveluvalikoiman terävöittäminen,
palvelutoiminnan tehostaminen,
palvelukehityksen ketteröittäminen ja
pilvisiirtymän toteuttaminen.

Linjaukset ohjaavat palvelukehitystämme kokonaisuutena. Ne myös osuvat hyvin yhteen hallitusohjelman tehostamistavoitteiden kanssa.

Valtion tuoreet, yhteistyössä valmistellut pilvilinjaukset omalta osaltaan tukevat uudistustyötä. Tavoitteenamme on jatkuvasti tarpeiden mukaan kehittyvä ja uudistuva kustannustehokas palveluvalikoima. Lämmin kiitos palvelustrategiatyöstä asiakkaille, ohjaajille ja omalle väelle! Yhteistyössä on todellakin voimaa. Yhdessä onnistumme myös palvelustrategian toimeenpanossa, joka alkaa heti vuoden 2024 alussa.

Tavoitteena entistäkin sujuvampi ja turvallisempi Valtori

Valtorin sisäistä kehittämistä teemme Valtorin toimintamallin kehittämisen Valo-ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on mm. parantaa ja sujuvoittaa Valtorin sisäistä yhteentoimivuutta ja purkaa päällekkäisyyksiä sekä vahvistaa johtamista ja hallintoamme. Ohjelma on jo hyvässä vauhdissa ja sen tulokset alkavat tavoitteemme mukaisesti näkyä ensi vuonna sekä valtorilaisille että asiakkaille entistä sujuvampana, luotettavampana ja tehokkaampana toimintana.

Toimintaympäristön muutokset ja erityisesti turvallisuustilanne ovat haastaneet päättyvänä vuonna ja haastavat varmasti ensi vuonnakin. Kokonaisturvallisuuden kehittämisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa ja jatkamme pitkäjänteistä kehitystyötä valtion ICT-palvelujen jatkuvuuden turvaamisen ja varautumisen osalta. Myös tässä työssä yhteistyö on voimaa ja tarvitsemme luotettavaa tiedonvaihtoa, tilannejohtamista yhteistä harjoittelua.

Pitkän valtion ICT-tehtävien kokemukseni pohjalta uskoin vuoden alussa tuntevani aika hyvin valtion ICT-palvelukokonaisuuden tilanteen ja myös kehitystarpeet. Kohta päättyvä ensimmäinen vuosi Valtorin toimitusjohtajana on kuitenkin avartanut näkemystä ja tuonut paljon lisää kokemuspohjaa, jota tarvitaan jatkossa.

Vuosi on ollut täynnä avartavia kohtaamisia ja hyviä keskusteluja oman talon väen, asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja ohjaajien kanssa. Uskon, että suuntamme on oikea ja sitä vahvistaa myös juuri sopivasti ennen joulua valmistuneet entisestään parantuneet henkilöstö- ja asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset.

Marja Rantala
toimitusjohtaja, Valtori

]]>

Investointeja turvallisuuteen, teknologiaan ja valmistusprosesseihin

Mon, 27 Nov 2023 12:47:00 GMT

Yhtenä kotimaisena Nokia-puhelimia valmistavana kumppaninamme toimii HMD Global.

”Olemme sitoutuneet investoimaan turvallisuuteen, teknologiaan ja valmistusprosesseihin. Päästötavoitteemme velvoittavat meitä laatimaan konkreettisen toimintasuunnitelman päästöjemme vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä”, linjaa Markus Kangas, HMD Globalin markkinointipäällikkö.

Yhteistyötä usean vuoden ajan

Valtorin Mobiilipalvelun palvelupäällikkö Mikko Nurminen kertoo, että yhteistyö HMD Globalin kanssa on ollut hyvin tuloksellista. ”Koen hyödylliseksi mm. sen, että meillä on kotimaassa kehitystyötä tekevä kumppani, joka kuuntelee asiakkaidensa tarpeita. Nokia-älypuhelimissa on helppokäyttöinen Android-käyttöjärjestelmä, ja osa niistä asennetaan jopa EU:n sisällä”, Nurminen sanoo.

Valtorin asiakkailla on käytössään erilaisia ja eri valmistajien mobiililaitteita. Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on kokemusta monen vuoden ajalta Nokian mobiililaitteista. ”Puhelimet ovat kustannustehokkaita ja luotettavia, ja niiden tietoturva pysyy hyvin kunnossa kuukausittaisten tietoturvapäivitysten ansiosta”, kuvailee Kotuksen tietohallintopäällikkö Tarmo Rahikainen.

Puhelimet ovat tärkeä osa valtionhallinnon arkea, eikä niiden toimivuudesta ja turvallisuudesta voida tinkiä”, Mikko Nurminen kiteyttää.

Lisätietoa Valtorin palveluista asiakkaillemme

Kun haluat lisätietoa palveluistamme ja niiden käyttöönottamisesta, otathan ensisijaisesti yhteyttä omaan asiakkuus- tai asiakaspalvelupäällikköösi.
Asiakkaille

Sinua saattaa myös kiinnostaa

]]>

Valtorin ICT-toimittajainfossa käsiteltiin pilvisiirtymää, DPF-järjestelyä sekä kilpailutuksia

Mon, 13 Nov 2023 09:47:00 GMT

Tilaisuuden aluksi asiakaskokemusjohtaja Jari Virtanen kertoi muun muassa hallitusohjelman vaikutuksista, Valtorin toimintamallin kehittämisen eli Valo-ohjelman käynnistymisestä, vastuullisuudesta sekä palvelustrategian ja palveluvalikoiman kehittämisestä.

Palvelustrategia ohjaa palveluiden kehitystyötä, pilvisiirtymä ennakoitua ripeämpää

”Konkretisoimme tarkalla tasolla, miten osallistamme ohjaajan, asiakkaat ja valtorilaiset palvelustrategiamme päivittämiseen. Kehitämme määrätietoisemmin palveluidemme tiettyjä osa-alueita ja osallistamme myös asiakkaat pohtimaan priorisointia", Jari Virtanen kertoi.

Palvelustrategia tarkentaa ja konkretisoi Valtorin palveluvalikoiman sekä palveluiden kehittämistä.

Myös hallitusohjelmasta nousee esille kaksi teemaa: digitalisaation edistäminen ja tuottavuus. Valtiovarainministeriön julkaisemat pilvipalvelulinjaukset ovat selkeyttäneet valtion yhteistä suuntaa. Valtorin asiakkaat tulevat jatkossa tarvitsemaan entistä enemmän asiantuntijuuttamme hallitussa ja turvallisessa pilvisiirtymässä.

”Linjaus on selkeä: lähtökohtaisesti kaikki viedään pilveen. Iso osa palveluistamme voidaan siirtää pilveen nopeammin kuin aikaisemmin ajateltiin. Muutos on laaja ja toteutukseen tarvitsemme kumppaneita”, Jari Virtanen totesi.

DPF-järjestely vaatii toimenpiteitä toimittajilta

Vanhempi juristi Päivi Kynkäänniemi kertoi Data Privacy Framework- eli DPF-järjestelystä ja sen tuomista vaatimuksista toimittajille. Järjestelyn tarkoitus on helpottaa tiedonsiirtoa Yhdysvaltoihin tietyin edellytyksin.

”Vanhojen tietojen päivityksessä toimittajan on toimitettava Valtorille DPIA:n ja TIA:n päivitystä varten palvelun uudet tiedot. Uusien hankittujen palvelujen tarkistuksessa toimittajan on ilmoitettava Valtorille, ketkä tekevät palvelua koskevan siirron, onko siirtäjien välillä DPF-järjestelyn mukainen siirtosopimus tai Binding Corporate Rules, sekä onko järjestelyssä mukana oleva yritys aktiivinen DPF-sertifioitujen organisaatioiden listalla”, Päivi Kynkäänniemi kertoi.

Toimittajien on myös vuosittain varmistettava sertifioinnin voimassaolo, ja uusien jatkosiirtojen vastaanottajat on sitoutettu DPF-järjestelyn ehtoihin. Muutoksista sertifioinneissa, alihankkijoissa tai jatkosiirroissa on syytä ilmoittaa Valtorille viivytyksettä.

Onko pakko saada useita tarjouksia?

Hankinnat-yksikön päällikkö Tuomo Kouhia kertoi toimittajasopimusten sopimusarvon seurannan etenemisestä, hallitusohjelman hankintojen kehittämisen suunnitelmista Valtorin näkökulmasta sekä tulevista kilpailutuksista.

Tiedotuksella ja markkinavuoropuheluilla Valtori pyrkii varmistamaan sen, että saamme riittävän osallistujamäärän kilpailutuksiimme. Valtaosassa kilpailutuksia saammekin useamman kuin yhden tarjouksen. Usein hankinnat kuitenkin kohdistuvat kapeaan teknologiaa tai palvelualueeseen, jolloin tarjouksia ei pääsääntöisesti tule montaa. Tämä on seurausta myös valmistajien ja palvelutuottajien globaalista keskittymisestä.

”Pyrimme varmistamaan, ettei kilpailutuksissa tarpeettomasti rajata hyväksyttäviä teknologioita tai palveluita. Välttämättömät rajaukset koskevat yleensä turvallisuusvaatimuksia tai teknologista yhteensopivuutta. Meidän kannaltamme mahdollinen lakisääteinen vaatimus useammasta kuin yhdestä tarjouksesta ei oleellisesti lisää kilpailua. Lainsäädännön keinot ovat kankea väline varmistamaan onnistuneet hankinnat”, Kouhia sanoi.

Lisätietoa:
• Tietoa Valtorin kilpailutuksista
• Lue ja tilaa ICT-toimittajille suunnattu Yhteistyössä ICT-arjessa -uutiskirje
• Hilma
• Tarjouspalvelu
• Hanselin puitejärjestelyt ja dynaamiset hankintajärjestelmät (DPS:t)

]]>

Valtorin palvelustrategia ohjaa palveluvalikoiman ja palveluiden kehitystyötä

Thu, 02 Nov 2023 11:00:00 GMT

Palvelustrategia kattaa koko Valtorin toiminnan. Uudessa palveluvalikoiman rakenteessa samantyyppiset palvelut on ryhmitelty portfolioalueisiin, kuten käytön tuki- ja henkilökohtaiset ICT-palvelut. Kerromme tarkemmin uudistuvasta palveluvalikoimarakenteesta lähiaikoina. Tulevaisuuden tavoitteena on tehdä kullekin palveluportfolioalueelle ja yksittäisille palveluille omat tarkentavat strategiansa.

Tässä työssä keskeisessä roolissa toimii palveluvalikoimapäällikkö Kimmo Heinonen Palveluohjaus-yksiköstä sekä tulevat portfoliopäälliköt.

”Palvelustrategia tulee olemaan jatkuva kehitysprosessi. Me olemme nyt luomassa sille toimeenpanosuunnitelman ja jatkossa tarkastelemme teemoja, linjauksia ja toimeenpanosuunnitelmaa vuosittain teknologioiden, toimintaympäristön ja asiakastarpeisen osalta,” kuvailee Mira Holmroos-Kolari, joka johtaa Valtorin strategiatyötä.

Työ on säännöllistä ja jatkuvaa, ei erillistä projektityöskentelyä. Strategiaprosessista tehdään vuosikello ja strategioita päivitetään säännöllisesti.

Vuoden 2023 palvelustrategiatyö käynnistyi keväällä

Aloitimme strategiatyön valmistelun keväällä huhti-toukokuussa kartoittamalla palvelujen nykytilatietoja. Varsinainen työ alkoi toukokuun puolivälissä. Keskeisten kehitysteemojen muodostamiseen ja priorisointiin on osallistunut sekä valtorilaisia että Valtorin asiakkaita. Työn tuloksena saavutetaan läpileikkaava näkemys palveluvalikoiman sekä sen kehittämisen tavoitteista ja prioriteeteista.

”Asiakkaat ovat osallistuneet tähän työhön heti alkuvaiheessa. Ensin määrittelimme alustavat teemat, jotka kävimme läpi sekä asiakkaiden että valtorilaisten kanssa. Sitten laadimme linjaukset teemoille – nekin käytiin läpi asiakkaiden kanssa”, Mira Holmroos-Kolari kertoo.

Linjauksia käytiin läpi myös Valtorin asiakasneuvottelukunnassa ja Turvallisuusverkkotoiminnan asiakas- ja yhteistyöryhmässä (Tuve-Asry), Valtorin asiakasneuvottelukunta puolsi linjauksia 1.12.2023 kokouksessaan. Samalla työstetään toimeenpanosuunnitelmaa ja ensimmäisiä kehittämiskokonaisuuksia käynnistetään loppuvuoden aikana. Toimialariippumattomien palvelujen ja turvallisuusverkkopalvelujen kehittämisen yhteistyöryhmät ovat olleet myös mukana palvelustrategiatyössä.

Miten palveluja kehitetään ja tuotetaan?

Palvelustrategiatyö on osa Valtorin palveluportfolion hallinnan prosessia. Strategiatyön perusteella pystymme määrittelemään Valtorin palvelukehittämisen tiekartalle kohteita, joita palvelukehityksessä työstetään palvelukehitysprosessien mukaisesti. Uudet palvelut otetaan Valtorin palveluvalikoimaan hallintamallien mukaisesti.

Hallitusohjelmasta nousee vahvasti esille kaksi teemaa, jotka Valtorin tulee lunastaa. Ne ovat digitalisaation edistäminen ja tuottavuus. ”Palvelujen tuottamisessa tulee poistaa kaikki päällekkäisyydet tarkastelemalla toimintaamme siten, ettemme tuota samaan tarkoitukseen useita eri palveluja”, Holmroos-Kolari kuvailee.

Valtorin tavoitteena on käyttää proaktiivisemmin hyödyksi uuden teknologian mahdollisuuksia. Pilvisiirtymä, automaatio ja tekoäly antavat mahdollisuuksia tehostaa toimintaa huomattavasti. Valtori tukee asiakasta myös pilvisiirtymässä auttamalla valitsemaan pilveistettävät palvelut ja sopivat tietoturvapalvelut niitä suojaamaan.

Samalla palveluvalikoimaa kehitetään vastaamaan paremmin asiakastarpeita. ”Asiakkaiden toiveena on ollut yhtenäinen palveluvalikoima Tori- ja Tuve-palveluista. Palveluvalikoimaohjelmassa on tehty ensimmäinen visio siitä, miltä Valtorin yhtenäinen palveluvalikoima voisi näyttää”, Kimmo Heinonen kommentoi.

Käytännön työ kohti yhtenäistä palveluvalikoimaa on pitkä ja tällä tiellä on vielä esteitä etenkin lainsäädännöllisestä näkökulmasta. ”Näitä lähdetään yhdessä valtiovarainministeriön eli Valtorin ohjaajan sekä asiakkaiden kanssa tarkastelemaan yhteisen tavoitetilan mahdollistamiseksi”, Mira Holmroos-Kolari kertoo lopuksi.

Uutista on päivitetty 12.12.2023.

]]>

Valtori sujuvoittaa asiakkaiden modernia DevOps-kehittämistä

Thu, 26 Oct 2023 12:25:00 GMT

Mitä palvelu mahdollistaa?

DevOps-alustassa on tuki-, ylläpito- ja konsultointipalvelut yhdessä paketissa. Se mahdollistaa uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden nopean ja laadukkaan lanseerauksen. Lisäksi palvelu mahdollistaa ominaisuuksien jatkuvan käyttöönoton, järjestelmien operatiivisen toiminnan ja ongelmanratkaisun tuotekehitystiimeissä.

Alusta tuo helpotusta pilvisiirtymään

Virasto voi toteuttaa pilvisiirtymää hallitummin esimerkiksi modernisoimalla substanssisovelluksen kehitysympäristöt pilveen pitäen tuotantoympäristöt konesalissa. Kehittäjät voivat keskittyä ohjelmistotoimitusten ja uusien toimintojen rakentamiseen sekä päivittämiseen.

Palvelu käytössä jo asiakkailla

Palvelua on kehitetty määrätietoisesti kolmen vuoden ajan. Ensimmäiset asiakkaat aloittivat palvelun käytön vuoden 2021 alussa. Valtori käyttää myös itse palvelua omassa pilvikehittämistyössään.

Lisätietoa Valtorin palveluista

• Kun haluat lisätietoa palveluistamme ja niiden käyttöönottamisesta, otathan ensisijaisesti yhteyttä omaan asiakkuus- tai asiakaspalvelupäällikköösi.

]]>

Hyppäys ravintola-alalta pilvipalveluasiantuntijaksi onnistui oikealla asenteella

Wed, 18 Oct 2023 10:28:00 GMT

”Valtori Akatemia oli minulle kuin lottovoitto. Olen iloinen, että koulutus on ollut osa minun työhistoriaani”, Julia vakuuttaa.

Ennen Valtoria hän työskenteli useamman vuoden ravintola-alalla: ensin keittiössä, josta siirtyi salin puolelle ja lopuksi työ johti esimiestehtäviin. Ravintola-alalla kohtelias asiakaspalveluasenne on tärkeä, mistä on hyötyä myös nykyisessä työssä.

Rohkea alanvaihtaja ja ripaus onnea

Julia on hyvä esimerkki siitä, kuinka oikealla asenteella ja tarmokkuudella pääsee siirtymään aivan toisenlaisesta työympäristöstä alalle, josta aikaisemmin ei ollut juurikaan tietoa.

Ennen Valtori Akatemiaa Julialla ei ollut kovinkaan paljon käsitystä ICT-teknologioista, mutta hän on ollut aina kiinnostunut, mihin suuntaan teknologiat kehittyvät. ”Valtori saa minulta kiitosta siitä, kuinka ennakkoluulottomasti minut otettiin vastaan”, hän kiittelee.

Asenne ratkaisee – halu oppia ja kehittyä

Julia kertoo, ettei Valtori Akatemiaan pääsy ollut hänelle mitenkään itsestäänselvyys. ”Jälkeenpäin sain kuulla, että loppumetreillä minulla oli ollut kanssakilpailija.” Se, miksi päädyttiin Juliaan, oli hänen positiivinen asenteensa ja innostuksensa oppia uutta.

Pilvipalveluasiantuntijana Julia mm. koordinoi Vaka-pilvi-asiantuntijapalvelua yhteistyössä palvelu- ja tuotepäällikön kanssa – palvelun kautta rekrytoidaan konsultteja erilaisiin Valtorin projekteihin.

Hän käsittelee myös asiakkailta tulevia palvelupyyntöjä sekä on mukana vuosittain pidettävässä pilvikehittämisen päivässä. Lisäksi Julia koordinoi suosittua pilviwebinaaria, joka on suunnattu Valtorin ja valtionhallinnon pilvipalvelujen parissa työskenteleville.

”Saan energiaa, kun pääsen tekemään erilaisia tapahtumia ja olemaan asiakkaiden kanssa yhteistyössä. Pidän tärkeänä, että asiakas on tyytyväinen palveluumme. Tyytyväinen asiakas on myös yksi Valtorin arvoista”, hän painottaa.

Ympärillä hyvä tiimi

Julia Valkealahti
(Kuvalähde: Julian kotialbumi)

Julia iloitsee siitä, kuinka hyvin hänen tiiminsä ja esihenkilönsä ovat ottaneet hänet vastaan ja samalla tukeneet työuralla. Kaikki tämä on auttanut häntä viihtymään Valtorissa.

”Minun ympärilläni on ammattitaitoisia ihmisiä, joiden kanssa voin kehittyä sekä turvallinen ympäristö tehdä töitä, vaikka tiimimme on hajautunut ympäri Suomea. Olen iloinen tästä kaikesta”, hän sanoo.

Mistä energiaa arkeen, Julia?

”Toki hyvät työkaverit auttavat arjessa, mutta sen lisäksi mökkeilen, harrastan monipuolista liikuntaa, kulttuuria ja musiikkia. Sydäntä lähellä on myös luonto”, hän kuvailee.

Lisätietoa:

Sinua saattaa kiinnostaa Valtori Akatemia.

]]>

Mitä tapahtuu Valtorin tietoturvavalvomossa?

Mon, 02 Oct 2023 13:40:00 GMT

Tässä blogitekstissä avataan hieman sitä, miksi ja miten Valtorissa tietoturvavalvonta on järjestetty ja mitä kaikkea tällaisessa tietoturvavalvomossa sitten tapahtuukaan.

Laki velvoittaa

Liekö kirjoittajan vuodet valtionhallinnossa syynä, kun pohjimmainen peruste tietoturvavalvomon olemassaoloon löytyy tietenkin laista – ainakin siis, jos täältä kysytään. Jotta ei harhauduttaisi täysin otsikon aiheesta, niin todettakoon lyhyesti, että mm. lait sähköisen viestinnän palveluista, julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta velvoittavat Valtoria huolehtimaan käyttämiensä ja tarjoamiensa palveluiden tietoturvallisuudesta ja sen valvonnasta.

Tietoturvavalvomon rooli tietoturvallisuuden ylläpitämisessä

Aloitetaan maalaamalla hieman kuvaa siitä toimintaympäristöstä, jossa Valtori operoi: noin 80 000 loppukäyttäjää ja työasemaa, tuhansia palvelimia, tuhansia verkkolaitteita, valtava määrä ympärivuorokautista viestintää sähköpostitse, pikaviesteillä, videoneuvotteluratkaisuilla ja satoja erilaisia tietojärjestelmiä niin omissa konesaleissa kuin kaikissa suurimmissa pilvipalveluissa… eli ainakin Suomen mittakaavassa "aika paljon kaikkea".

Valtori operoi vastuullaan olevia toimintaympäristöjä noin 1 500:n oman ammattilaisen voimin sekä tietenkin hyödyntäen isoa joukkoa osaavia kumppaneita. Eri järjestelmien ja teknisten taustapalveluiden ammattilaisilla on luonnollisesti paras ymmärrys oman osa-alueensa tietoturvallisuuden ylläpitämisestä ja sen vaatimuksista, mutta ei liene yllätys, että tietoturvavalvonta on tämän kokoisessa toimintaympäristössä enemmän tai vähemmän pakollista keskittää.

Tietoturvavalvomo siis tarjoaa omille palveluillemme ympärivuorokautisen valvonta- ja reagointikyvykkyyden tietoturvahavaintoihin, jota olisi hajautetulla mallilla käytännössä mahdotonta kestävästi ratkaista.

Valtorin tietoturvavalvomon arkea

Valtorin tietoturvavalvomossa työskentelee nykytilassa noin 20 asiantuntijaa kolmella erilaisella tehtäväkuvalla. Suurin osa tästä porukasta tekee töitä ympärivuorokautisesti vastaten erilaisten havaintojen ja hälytysten ensivasteesta ja mahdollisista välittömistä rajaus- ja vastatoimista.

Loput, hieman alle kymmenen asiantuntijaa taas työskentelevät normaaliin virka-aikaan ja heidän ensisijaisena vastuunaan on tapausten vaativampi tutkinta, uhkametsästys, toimintaohjeiden kehitys ja osin myös valvonnan hienosäätö parempaan suuntaan.

Tähän päälle valvomon toimintaa tukee tietoturvatapahtumien koordinointi -funktio (CSIM), jonka vastuulla on merkittävien tai kriittisten tietoturvatapahtumien selvityksen johtaminen ympärivuorokautisesti.

Tietoturvavalvomo seuraa lukuisista lähteistä tulevia signaaleja ja hälytyksiä, ottaa ne käsittelyynsä, luokittelee ja priorisoi tapahtumat, tekee toimintaohjeissaan ("pelikirjat") määritellyt lisäselvitys- ja/tai vastatoimet sekä lopulta ratkaisee tapahtuman.

Usein selvityksiin kutsutaan mukaan tietoturvavalvomon ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka tuntevat parhaiten omat järjestelmänsä ja kykenevät tekemään niissä korjaavia toimenpiteitä. Tietoturvavalvomossa tehdään lisäksi läheistä yhteistyötä Valtorin häiriönhallinnan kanssa.

Perustehtävän lisäksi tietoturvavalvomon tehtävälistaan voi heittää mukaan myös teknisten haavoittuvuuksien hallintaan osallistumisen, Internetiin näkyvien resurssien seurannan, tietoturvaharjoituksiin osallistumisen, kouluttautumisen sekä aktiivisen viranomaisyhteistyön.

Tietoturvavalvonta ja tietosuoja eivät ole vihollisia keskenään

Ajoittain tietoturvavalvonta herättää myös kriittistä keskustelua ja pohdintaa tietosuojanäkökulmasta - joskus käyttäjän huolenaiheena saattaa olla "kytätäänkö toimintaani" -tyyppinen ajatus. Tähän liittyen onkin hyvä muistuttaa, että Valtorin tietoturvavalvomossa toiminta ei missään nimessä ole tällaista yksilöön kohdistuvaa seurantaa, vaan valvonta perustuu pääsääntöisesti automaattisesti nostettuihin hälytyksiin ja manuaalinen tutkinta on poikkeustilanne. Henkilötietoja käsitellään vain siinä laajuudessa ja tarkoituksessa kuin se on pakollista kuvatun tietoturvavalvonnan suorittamiseksi.

Valvontapalvelu SOC on tarkoitettu asiakkaille

Omalla vastuullaan olevien palveluiden ja ympäristöjen lisäksi Valtori toimittaa tietoturvavalvomopalvelua myös asiakkailleen palvelunimellä "Valvontapalvelu SOC". Palvelun avulla asiakkaat voivat siis hankkia omistamiinsa järjestelmiin ja tietojenkäsittely-ympäristöihin tässä artikkelissa kuvattua palvelua, jossa Valtorin tietoturvavalvomon henkilöstö hallitsee tietoturvatapahtumia asiakkaan ympäristössä, käyttäen asiakkaan tähän tarkoitettuja työkaluja.

Yhteenvetona voitaneen siis todeta, että Valtorin tietoturvavalvomossa tapahtuu varsin paljon, eikä meno näy ainakaan rauhoittuvan. Valtorin tietoturvavalvomon toiminnalla on vielä lyhyehkö historia ja kehittämistä riittää vielä paljon tuleviksi vuosiksi. Matka on kuitenkin jo hyvässä vauhdissa ja allekirjoittaneen mielestä voidaan täysin perustellusti uskoa, että kehitys jatkuu suotuisana ja tietoturvavalvomo pystyy tuottamaan kasvavaa lisäarvoa sekä Valtorin sisäisesti että asiakkailleen.

PS: Hieman teknisemmältä kantilta Valtorin tietoturvavalvomoon liittyviä työkaluja ja havainnointitapoja käsiteltiin vuoden 2023 Disobey-tapahtumassa.

Esityksen löytää Youtubesta.

Blogitekstin kirjoittaja Henri Aalto toimii tietoturva-arkkitehtina Valtorissa.

]]>

Kutsu ICT-toimittajille: Tervetuloa infotilaisuuteemme torstaina 2.11.2023

Tue, 26 Sep 2023 08:56:00 GMT

Seuraava ICT-toimittajainfo on torstaina 2.11.2023 klo 13–15.

Infon aiheina ovat mm.

ajankohtaiset kuulumiset Valtorista
EU-USA tietosuojan kehyspäätöksen (DPF-järjestely) vaikutukset Valtorin alihankintaan
toimittajasopimusten sopimusarvon seurannan eteneminen
hallitusohjelman hankintojen kehittämiseen liittyvät suunnitelmat Valtorin näkökulmasta sekä
tulevat kilpailutukset.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita sekä nykyiset että Valtorista kiinnostuneet ICT-toimittajat. Voit osallistua joko paikan päällä Helsingissä tai etänä Teamsin kautta.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 25.10.2023 (Webropol)

Saat tarkemmat osallistumisohjeet lähempänä tilaisuutta.

Lämpimästi tervetuloa!

Valtorin Hankinnat

Haluatko tietoa ajankohtaisista hankinta-asioistamme suoraan sähköpostiisi? Tilaa Yhteistyössä ICT-arjessa -uutiskirje!

Tiedotetta päivitetty 12.10.2023 klo 13.25: infon aiheita tarkennettu.

]]>

Päätelaite- ja käyttäjätukipalvelu uudistuu: markkinakartoitus alkaa syyskuussa

Fri, 22 Sep 2023 06:42:00 GMT

Tavoitteena on yhdenmukainen ja kustannustehokas palvelukokonaisuus, jonka avulla pystymme tarjoamaan helposti skaalattavan ja käyttöönotettavan palvelun sekä katamme asiakkaiden erityistarpeet mm. englannin ja ruotsin kielitaidon ja ympärivuorokautisen asiakastuen osalta.

Tavoitteena tarpeisiin vastaava kokonaispalvelu

Uuden päätelaite- ja käyttäjätukipalvelujen kokonaisuuden hankinta alkaa markkinakartoituksella syyskuussa 2023. Kartoituksessa selvitämme, millaisella kumppanuusmallilla Valtori saa parhaiten tuotettua kokonaispalvelun asiakkaalle. Hyödynnämme kumppanuuksia nykyiselläänkin mm. pilvipalvelujen tuottamisessa ja asiakastuessa.

Uudistuvan palvelustrategiamme mukaisesti täydennämme markkinakyvykkyyksillä omaa palvelutarjontaamme ja optimoimme tuotantotapoja. Tuotantotavan valintaan vaikuttavat erityisesti varautumisen vaatimustaso, valtion yhteisiä ICT- ja turvallisuusverkkopalveluja koskevan lainsäädännön vaatimukset, kustannustehokkuus, asiakastarpeiden täyttyminen ja kyvykkyys toimittaa palvelua skaalautuvasti.

Hankinta valmistuu keväällä 2024

Käynnistämme markkinakartoitusvaiheen jälkeen tarjouspyyntöprosessin ja kilpailutuksen. Hankinta on tarkoitus saada valmiiksi keväällä 2024. Tämän jälkeen kokonaisuus integroidaan osaksi Valtorin palveluportfoliota. Uuden palvelukokonaisuuden mukaiset käyttöönotot on tarkoitus aloittaa vuoden 2024 lopulla.

Valtioneuvosto (VN) tulee olemaan uuden palvelun ensimmäinen käyttäjä. Toistaiseksi Valtori jatkaa palvelujen tuottamista VN:lle kuten ennenkin ja uuden palvelukokonaisuuden kilpailutuksen vaikutukset tarkentuvat kartoitusvaiheen myötä. Nykyisiin toimintamalleihin ja palveluihin ei ole odotettavissa muutoksia ennen vuoden 2024 loppua.

Lisätietoa

Yksikönpäällikkö Petri Ekman, petri.ekman@valtori.fi

Tietopyyntö uudesta palvelukokonaisuudesta Cloudia-palvelussa

]]>

Yhteiset palvelut ja turvallisuus -tulosyksikön johtajaksi Hannu Naumanen

Wed, 20 Sep 2023 11:21:00 GMT

Hannu Naumanen on johtanut molempia tulosyksiköitä ennen nimitystään: Turvallisuus -tulosyksikköä vakituisena ja Yhteisiä palveluita vt. johtajana. Muutoksen yhteydessä Turvallisuus -yksikön tehtävät ja vastuut säilyvät ennallaan, eikä muutos vaikuta kokonaisturvallisuuden hallintaan tai siihen liittyviin vastuisiin ja resursointiin. Näin asiantuntijaosaamisen keskittämisen sekä kuluvan vuoden alussa Turvallisuudessa tehdyn organisoitumisen hyödyt säilyvät.

"Yhteiset palvelut ja Turvallisuus ovat koko Valtorin läpäiseviä toimintoja. Malli, jossa näitä toimintoja johdetaan yhdessä, on toiminut hyvin käytännössä jo pidemmän aikaa. Turvallisuus on jatkossakin vahvasti Valtorin johtoryhmän agendalla. Tulosyksiköiden yhdistyminen ja johtajavalinta astuvat samaan aikaan voimaan 1.10. ja olen iloinen, että Hannu Naumanen jatkaa hyvää työtään yhdistyvän tulosyksikön johtajana ja Valtorin johtoryhmän jäsenenä", toimitusjohtaja Marja Rantala kommentoi.

Yhteisten palvelujen ja turvallisuuden - tulosyksikköjohtaja toimii merkittävässä roolissa Valtorin strategisten tavoitteiden mukaisen kehittymisen, Valtorin turvallisuuspalvelujen ja Valtorin sisäisen yhteentoimivuuden varmistamisessa.

"On hienoa jatkaa turvallisuuden ja yhteisten palveluiden johtamistehtävässä Valtorin johtoryhmän jäsenenä. Olen toiminut pitkään valtionhallinnossa, ja koen Valtorin tekemän työn hyvin merkitykselliseksi. Yhteiset palvelut ja turvallisuus -tulosyksikön laaja tehtäväkenttä motivoi asiakkaiden palvelemiseen", Hannu Naumanen kertoo.

Yhteisistä palveluista ja turvallisuudesta vastaavaa tulosyksikön johtajan tehtävään haki määräaikaan mennessä 75 henkilöä.

Lisätietoja:
Marja Rantala ja Hannu Naumanen

]]>

Päivitys: Verkkohyökkäykset eivät vaikuta Valtorin palveluihin

Tue, 19 Sep 2023 10:03:00 GMT

Viikon 38 alussa suomalaisten viranomaisten ja muiden toimijoiden verkkopalveluihin on kohdistettu palvelujen lamaannuttamiseen tähtääviä palvelunestohyökkäyksiä. Hyökkäykset eivät ole kohdistuneet Valtorin tuottamiin valtion yhteisiin IT-palveluihin, mutta hyökkäysliikenteen vaikutukset ja estotoimet näkyivät joiltain osin myös niissä.

Tällä hetkellä hyökkäykset eivät vaikuta Valtorin tuottamiin palveluihin.

Valtion organisaatiot tiedottavat omiin verkkopalveluihinsa liittyvistä asioista itse.

Seuraamme tilannetta tarkasti ja teemme tarvittaessa lisää suojaustoimenpiteitä.

Lisätietoa
turvallisuusjohtaja Hannu Naumanen, hannu.naumanen@valtori.fi

]]>

Vastuullinen toiminta on tärkeä kumppaniyhteistyössä

Fri, 15 Sep 2023 12:07:00 GMT

Valtorin tehtävänä on tarjota turvalliset ja yhteensopivat ICT-palvelut valtionhallinnolle. Toteutamme tietotekniset palvelut yhteistyössä ICT-kumppaneidemme kanssa.

Tällä hetkellä mm. mobiilipalvelumme tuotetaan Elisan kautta. Miten heillä on huomioitu vastuullisuus? Mitä palveluja Elisa tuottaa Valtorille vastuullisesti?

”Elisan kautta tuotamme asiakkaillemme luotettavia, testattuja ja kustannustehokkaita palveluja, jotka ovat laadullisesti hyviä. Palvelutoimittajana Elisa on erittäin innovatiivinen. Yhtenä onnistumisen edellytyksenä pidämme mm. sitä, että Elisa pystyy huomioimaan asioita loppukäyttäjän näkökulmasta.

Esimerkiksi Videoneuvottelupalvelun osana olevasta esitystekniikan AV-palvelusta Elisa on rakentanut kustannustehokkaan konseptin. Valtori on saanut palvelumaksun suhteellisen pieneksi verrattuna siihen, että asiakkaan pitäisi itse investoida palveluun isoja summia. Puhepalvelujen kännykkäliittymien kustannusrakenne on myös todella edullinen loppukäyttäjille”, yksikönpäällikkö Petri Ekman kuvailee.

Taustalla pitkä vastuullisuusohjelma

Elisan liiketoiminnan taustalla on pitkä vastuullisuusohjelma. Vihreää energiaa käytetään muun muassa verkkoihin ja laitteistoihin sekä energiankulutukseen. Laitteiden tulee täyttää tietyt standardit, jolloin virrankulutus on vähempää – näin säästetään energiaa ja luontoa.

”Olemme vuodesta 2016 parantaneet energiatehokkuutta Suomen mobiiliverkossamme 78 prosenttia. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat tärkeimpiä tavoitteitamme, ja ne ovat olleet osa Elisan strategian toteuttamista vuodesta 2009 lähtien. Elisa käyttää toiminnassaan 100 % hiilivapaata sähköä Suomessa ja Virossa.

Mahdollistamme asiakkaidemme resurssitehokkuuden. Tieto- ja viestintätekniikka-ala onkin keskeisessä roolissa yhteiskuntamme toimintatapojen muuttamisessa ympäristön kannalta kestävämmäksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä”, Elisan yritysvastuujohtaja Minna Kröger toteaa.

Asiakkaamme tuntevat Elisan palvelut jo valmiiksi melko hyvin, mikä hyödyttää Valtoria palveluiden esittelyissä ja käyttöönotoissa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös Uusi elämä IT-laitteille: Yhteistyökumppanimme 3stepIT siirtää laitteet tietoturvallisesti ja vastuullisesti uusiokäyttöön

]]>

Verkkosivujamme päivitetään 15.9.2023 klo 22 alkaen: käytössä kevennetyt sivut

Fri, 15 Sep 2023 06:54:00 GMT

Valtorin, kuten myös usean muun valtionhallinnon organisaation, verkkosivut on toteutettu Valtorin tuottamalla YJA-palvelulla. Yhteisen julkaisualusta YJAn versiopäivityksillä varmistamme mm. sisällöntuotannon toimintaa ja turvallisuutta.

Versiopäivityksen aikana näet valtori.fi-sivut kevennettyinä. Työ saataneen valmiiksi varhain lauantaiaamuna. Kun päivitys on tehty, näet taas normaalit sivumme.

Haluatko tietää lisää Yhteisestä julkaisualusta YJAsta?

Kuuntele tuotepäällikkö Taina Hyytiäisen podcast (Spotify-palvelu, podcastin kesto 6.43)

Kuva: Tuotepäällikkö Taina Hyytiäinen (kuvalähde: Valtori)

]]>

Työyhteisökehittäjä Anne Horila: ”Intohimoni liittyy yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen – sosiaaliseen vastuuseen”

Wed, 30 Aug 2023 06:40:00 GMT

”Olen toiminut reilut kaksikymmentä vuotta erilaisten kehittämis- ja johtamisteemojen parissa niin yksityisellä kuin julkisella puolella”, Anne kertoo.

Yhteistyössä on voimaa

Annen työtehtäviin Valtorin HR:ssä liittyvät oleellisesti monipaikkaisen työn ja johtamisen sekä työyhteisökulttuurin kehittäminen Valtorin strategisten tavoitteiden mukaisesti. ”Kaikki tärkeä tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Sosiaalinen vastuu on arjen tekoja, jotka koskettavat meitä kaikkia”, hän sanoo.

Sosiaalinen vastuu perustuu YK:n voimassa oleviin ihmisoikeussopimuksiin, joiden tavoitteena on turvata perus- ja ihmisoikeudet sekä tasa-arvoinen kohtelu. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työpaikan ilmapiiri on turvallinen. Uskallamme toimia omana itsenämme. Haluamme tuoda esille omia ajatuksiamme ja näkökulmiamme. Myös erimielisyydet ihmisten välillä ratkaistaan rakentavasti.

”Nykyaikaisessa asiantuntijatyössä otamme ihmisiä mukaan kehittämään omaa työyhteisöään, tätä kautta syntyy uusia ideoita ja innovaatioita. Maailma muuttuu kovaa vauhtia, joten yhdestä päästä ei tule millään kaikki viisaus”, Anne kuvailee.

HR:n tehtävät sosiaalisessa vastuussa

Valtorin HR:ssä vahvistetaan inhimillistä työelämää työsuhteen alusta alkaen kaikkine välivaiheineen työsuhteen loppuun saakka. Sosiaaliseen vastuuseen kuuluvat esimerkiksi riittävät työterveyspalvelut, työturvallisuus sekä tasavertaiset kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet.

Valtorissa on hyvät kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet. ”Hyvänä esimerkkinä vastuullisesta toiminnastamme on ValtoriAkatemia, johon otetaan vuosittain nuoria harjoittelijoita ICT- ja kyberturvallisuustehtäviin. Koulutus antaa valmiudet ja avaa uusia ovia omalle urapolulle. Moni nuori onkin saanut koulutuksen jälkeen Valtorista vakinaisen työpaikan”, Anne painottaa.

Koska sosiaalinen vastuullisuus on vaikeasti mitattavissa, seuraavat luvut osoittavat, millä tasolla Valtorissa ollaan tällä hetkellä. Valtorilaiset pitävät viimeisimmän VMBaron mukaan Valtoria oikeudenmukaisena työpaikkana asteikolla 1– 5 (1=huonoin ja 5=paras) seuraavasti:

Valtori on

tasa-arvoinen: 4.35
yhdenvertainen: 4.23

Valtorin

työtyytyväisyysindeksi: 3.69
johtajuusindeksi: 3.64
innovaatiokykyindeksi: 3.8
työyhteisöindeksi: 4.11

Kun kysyttiin, miten itse toimin rakentavasti työyhteisössäni, vastaukseksi saatiin 4.03. Valtorissa on 0-toleranssi epäasialliseen kohteluun. Yksikin epäasiallinen kohtelu on liikaa ja siihen pitää puuttua.

Valtorin vastuullisuusraportista löytyy kohta ihmisarvoisen työn edistämisestä, riittävästä toimeentulosta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työelämään. Nämä asiat toteutuvat Annen mielestä aika hyvin Valtorissa.

Anne peräänkuuluttaa hyvien sosiaalisten kohtaamisien tärkeyttä, koska ne muistetaan vuosienkin takaa. Hyvät sosiaaliset suhteet kantavat läpi elämän.

Linkit:

]]>

Valtori arvioi uudelleen K&K 1.0 -sopimuksen arvon kahdelle vuodelle

Wed, 23 Aug 2023 06:17:00 GMT

Valtori varmistaa käyttö- ja kapasiteettipalvelujensa jatkuvuuden Tieto Finland Oyj:n kanssa vuonna 2021 solmitulla, toistaiseksi voimassa olevalla lisäsopimuksella. Tietoevry toimittaa Valtorille väliaikaisesti edeltävän K&K 1.0 -puitesopimuksen mukaiset käyttöpalvelut uusiin palveluihin siirtymisen ajan. Julkaisimme sopimusmuutoksesta ilmoituksen julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa 1.6.2023. Sopimusmuutoksesta valitettiin markkinaoikeuteen.

Päivitetty arvo perustuu kahden vuoden tarvearvioon

Riskienhallinnallisista syistä Valtori on päätynyt arvioimaan lisäsopimuksen arvon kasvatuksen aiemmin ilmoitettua lyhyemmälle ajanjaksolle ja vastaavasti pienentämään hankinnan arvoa. Hankinnan arvo perustuu kahden vuoden tarvearvioon.

Lisäsopimuksen käyttötarvetta lähivuosina on vaikea arvioida, koska asiakaskohtaisten järjestelmien siirtoihin liittyy lukuisia riippuvuuksia ja koska kukin asiakasvirasto tekee siirtopäätöksensä itse. Edellisen sopimusmuutosilmoituksen tiedot ovat oleellisesti muuttuneet, minkä vuoksi muutoksesta on julkaistu uusi ilmoitus Hilmassa 20.8.2023. Uudessa ilmoituksessa kirjattu arvo on edeltävää pienempi ja arvon kasvatuksen arvioinnissa käytetty ajanjakso lyhyempi.

Siirrot uuteen palveluun jatkuvat suunnitellusti

Arvioimme tarvetta sopimuksen arvon kasvattamiseen seuraavan kerran vuoden 2025 aikana, ja teemme mahdollisista muutoksista hankintalain mukaiset ilmoitukset.

Asiakkaidemme käyttö- ja kapasiteettipalveluiden siirto uuteen K&K 2.0 -ympäristöön on käynnissä ja jatkuu suunnitellusti yhteistyössä CGI:n kanssa. Arvioimme työn kestävän 2,5–3,5 vuotta käyttöönoton laajuuden vuoksi.

Lisätietoa:

Tuomo Kouhia, Hankinnat-yksikön päällikkö: tuomo.kouhia@valtori.fi

]]>

Helppoa, nopeaa ja tietoturvallista yhteydenpitoa uudistuvilla videoneuvottelupalveluilla

Wed, 16 Aug 2023 12:08:00 GMT

Uudistukset helpottavat merkittävästi viestimistä ja yhteistyötä. ”Uuden Videoneuvottelupalvelun myötä Valtorin asiakasorganisaatiot voivat muodostaa tietoturvallisen yhteyden aiempaa helpommin ja nopeammin mm. yhteistyökumppaneiden kanssa. Enää ei tarvita useampia rinnakkaisia ratkaisuja eri tarpeisiin”, tuotepäällikkö Kari Mutanen kertoo.

Miten uudistukset näkyvät Tuve- ja Tori-palveluissa?

Turvallisuusverkon (Tuve) videoneuvottelupalvelun kokouskäytäntöjä on sujuvoitettu: mm. neuvottelujen järjestäminen ja niihin liittyminen on aiempaa helpompaa. Videoneuvottelupalvelut toimivat entistä paremmin yhteen muiden Valtorin tarjoamien palvelujen kanssa muun muassa työasemilla ja mobiililaitteilla.

Toimialariippumattomien (Tori) palvelujen puolella videoneuvottelulaitteilla voi jatkossa käyttää myös pikaviestintä ja Teams-palvelua. Palvelu on Saas-pohjainen pilvipalvelu, jonka tietoturvan arviointilaitos on auditoinut. Saimme videoneuvottelulaitteet siirrettyä uuteen palveluun onnistuneesti ja palvelu on toiminut luotettavasti.

Teknologiauudistusten myötä olemme voineet rakentaa videoneuvottelupalveluihimme pilvipalveluista tuttuja käyttöominaisuuksia ja toiminnallisuuksia.

Kehitystyötä on tehty yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Testaamme uusia palveluja parhaillaan ja ne ovat muutamilla asiakkaillamme pilottikäytössä.

Kenelle palvelu on tarkoitettu?

Videoneuvottelupalvelut on tarkoitettu kaikille Valtorin asiakasorganisaatioille. Palvelu mahdollistaa sujuvat, turvalliset ja luotettavat videoyhteydet, kuten

laitteiden väliset suorasoitot,
usean osallistujan väliset virtuaalihuonesoitot,
ulkopuolisiin videoneuvotteluihin liittymisen,
hybridikäyttöä tukevat palvelulaitteet:
- asennettuna avaimet käteen
- suunnittelupalvelut (laitteiden osalta),
käyttäjien välisen pikaviestipalvelun.

Videoneuvottelupalvelut tulevat asiakkaidemme saataville syksyn aikana.

Lisätietoja

Kun haluat lisätietoa Videoneuvottelupalveluistamme ja niiden käyttöönottamisesta, otathan ensisijaisesti yhteyttä omaan asiakkuus- tai asiakaspalvelupäällikköösi syksyn 2023 aikana.

>> Asiakkaille

]]>

Tukku elämääsi helpottavia it-vinkkejä, ole hyvä

Mon, 24 Jul 2023 07:56:00 GMT

Käteviä näppäinyhdistelmiä joka lähtöön

Saat jaettua näyttösi kahteen osaan näppäinyhdistelmällä Windows-painike + nuoli sivulle. Avoinna oleva ikkunasi siirtyy näytön oikealle tai vasemmalle puolelle riippuen siitä, kumpaan suuntaan osoittavaa nuolinäppäintä painat.

Näppäinyhdistelmällä Windows-painike + D piilotat kaikki avoinna olevat ikkunat. Piilottamalla ne pääset siirtymään työpöydällesi nopeasti. Näppäinyhdistelmän toistaminen palauttaa ikkunat alkuperäiseen tilaansa.

Näppäinyhdistelmä Shift + Window-painike + S avaa näytöllesi leikkaustilan, jossa voit määritellä kuvakaappaukseen sisältyvän alueen. Rajauksen jälkeen kuva on saatavilla leikepöydän kautta. Voit liittää leikkeen esimerkiksi Wordiin näppäinyhdistelmällä Ctrl+V.

Emojit saat nopeasti käyttöösi painamalla Windows-näppäin + piste (.). Komento avaa emojipaneelin, josta voit kopioida tarvitsemasi symbolin.

Pari Outlook-vinkkiä

Säästä saapunut kalenterikutsu vielä hyväksymisen jälkeen toimimalla seuraavasti: mene Outlookissa kohtaan Tiedosto > Asetukset > Sähköposti > Lähetä viestit > ota valinta pois kohdasta "Poista kokouspyynnöt ja ilmoitukset Saapuneet-kansiosta vastaamisen jälkeen”.

Näin saat juhlapyhät näkyviin Outlookin kalenteriisi: Valitse Tiedosto > Asetukset > Kalenteri. Mene kalenterin asetuksiin ja klikkaa "Lisää juhla- ja lomapäiviä kalenteriin". Valitse maat, joiden juhlapäivät haluat kalenteriisi lisätä. Viimeistele valintasi painamalla "OK".

Sujuvampaa selailua

Voit vaihtaa välilehteä pitämällä Ctrl-näppäintä alhaalla ja painamalla sarkainta toistuvasti, kunnes haluamasi välilehti on valittuna. Sen jälkeen voit vapauttaa Ctrl-näppäimen.

Uusi välilehti avautuu painamalla Ctrl + T.

Näppäinyhdistelmä Ctrl + L aktivoi selaimesi osoitekentän, johon voit kirjoittaa verkkosivun osoitteen nostamatta sormiasi näppäimistöltä. Sen jälkeen paina Enter-näppäintä ja sivu aukeaa.

Voit lähentää verkkosivua painamalla näppäimiä Ctrl ja + ja loitontaa sitä painamalla Ctrl ja -. Saat palautettua verkkosivun koon takaisin alkuperäiseksi painamalla Ctrl ja 0.

Suljitko vahingossa välilehden selaimessa? Näppäinyhdistelmällä Ctrl + Shift + T saat palautettua viimeksi suljetun välilehden selaimeesi ja pääset jatkamaan työskentelyä.

Lisää turvallisuutta

Käytä salasanan sijaan salalausetta. Hyvä salalause on sinulle helppo muistaa, mutta muille vaikea arvata. Kirjoitusvirheet, murteet ja muut puhekieliset ilmaisut vaikeuttavat salalauseen arvaamista. Käytä myös erikoismerkkejä ja isoja kirjaimia.

Irrota kannettavan tietokoneen virtajohto pistorasiasta aina kun et käytä konetta.

Muistathan sammuttaa työkoneen, kun lopetat työnteon tai kun et tarvitse laitteita useampaan tuntiin. Varmista kuitenkin etukäteen, ettei laitteellesi ole tulossa tärkeää päivitystä.

Paranna saavutettavuutta

Jos mahdollista, käytä kuvankaappausten sijaan tekstimuotoisia grafiikoita ja tekstiä. Julkaisu on silloin saavutettavampi ja myös ruudunlukijaa käyttävät pääsevät käsiksi sisältöön.

Huomioi nämä asiat somessa tai tiedostoissa:

Varmista, ettet käytä vain värejä tiedon esittämiseen.
Käytä selkeää ja yksinkertaista fonttia.
Huomioi riittävä kontrasti tekstin ja taustan välillä.

Voit lisätä julkaisun saavutettavuutta alt-tekstillä. Alt-teksti kertoo kuvallisissa julkaisuissa kuvan sisällön ruudunlukulaitetta käyttävälle ihmiselle. Voit lisätä alt-tekstin usein kuvallisen julkaisun asetuksista.

Seuraamalla Valtorin some-kanavia saat käytännöllisten vinkkien lisäksi paljon monipuolista it-asiaa syötteeseesi.

Valtori Twitterissä >>

Valtori Facebookissa >>

Valtori LinkedInissä >>

Valtori Instagramissa >>

Valtori YouTubessa >>

]]>

Uusi elämä IT-laitteille: Yhteistyökumppanimme 3stepIT siirtää laitteet tietoturvallisesti ja vastuullisesti uusiokäyttöön

Mon, 26 Jun 2023 05:30:00 GMT

Tässä tärkeässä työssä meitä auttaa yhteistyökumppanimme 3stepIT, joka on kehittänyt toimivan kiertotalousmallin vanhojen ja käyttämättömien laitteiden poistamiseksi.

Palvelujen elinkaarihallinnassa olemme siis huomioineet, että GreenICT toteutuu Valtorissa. 3stepIT:n avulla käytöstä poistettavista päätelaitteistamme saadaan käsittelyn, kunnostuksen ja tietoturvauksen jälkeen ohjattua 98 % uusiokäyttöön. Loput laitteet kierrätetään vastuullisesti materiaalien osalta.

Laitteiden elinkaarihallinnassa keskeinen edellytys onkin tietoturvavaatimusten täyttyminen alihankkijan prosesseissa.

"Valtori vaihtaa vuosittain tuhansittain laitteita loppukäyttäjilleen. 3stepIT:n määrämuotoinen elinkaarihankintamalli ja Valtorin tarpeita palveleva käyttöomaisuusrekisteri ovat olleet korvaamattomassa roolissa suurten IT-laitemassojen hallinnassa", 3stepIT:n toimitusjohtaja Mika Enberg sanoo.

"Hankintalaki, Hanselin puitesopimuksen kriteerit ja määritykset sekä Valtorin yli 60 000 laitteen hallinnointi vaatii saumatonta ja luotettavaa yhteistyötä. Olemme toimineet jo yli 10 vuotta Valtorin kumppanina tukemassa ja huolehtimassa siitä, että valtionhallinnon työntekijöiden arki ICT-palvelujen sekä -laitteiden kanssa toimii sujuvasti, tietoturvallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti", Mika Enberg kuvailee.

Edistämme yhteistyössä kestävää kehitystä valtionhallinnossa.

Yhteistyö perustuu luottamukselle

Arvostamme Valtorissa mm. sitä, että palvelutoimittajan perusasiat ovat kunnossa: esimerkiksi taloudelliset ja ympäristövastuut. Meillä on monia hyviä palvelutoimittajia, joiden kanssa teemme yhteistyötä.

”Yhteistyöllä haemme mm. toimintavarmuutta, skaalautuvuutta ja kustannustehokkuutta, joilla on suora vaikutus asiakkaisiimme”, yksikönpäällikkö Tuomo Kouhia kertoo Valtorista.

Yhteistyön kautta Valtorin on mahdollista saada markkinoilta myös parasta mahdollista osaamista tietyille teknologia-alueille – kaikkea ei tarvitse tuottaa itse. Hyvästä ja toimivasta yhteistyöstä hyötyvät kaikki, niin Valtori, palvelutoimittaja kuin asiakaskin.

]]>

40 000 etätyöläisen arki sujuvoitui uudistetun Kauko-palvelun myötä

Wed, 21 Jun 2023 07:40:00 GMT

”Edellinen laajavaikutteinen häiriötilanne Kaukossa on ollut yli vuosi sitten. Vuoden varrelle on kuitenkin osunut joitakin pienempiä ongelmia. Olemme pystyneet ratkomaan ne siten, etteivät ne ole näkyneet käyttäjäkunnalle”, tuotepäällikkö Pekka Heikkonen sanoo.

Yhtäaikaisesti Kaukoa käyttää enimmillään kuukausittain n. 20 000 käyttäjää. Yhteensä palvelulla on n. 30 000 erillistä käyttäjää kuukaudessa. Käyttäjämäärät ovat pysyneet koronan jälkeen korkealla, eikä ole näköpiirissä, että etätyötä oltaisiin merkittävästi vähentämässä.

Palvelu päivittyy teknologian kehittymisen mukana

Kaukon työasemasovellus päivittyy kaikille käyttäjille uuteen versioon syyskaudella 2023. Reilun 8 000 käyttäjän testiryhmällä uusi versio on jo käytössä, eikä ongelmia ole ilmennyt. Uusi versio parantaa palvelun etähallintaa ja käytettävyyttä ja helpottaa erityisesti palvelun ylläpitäjien työtä.

Etäyhteysteknologia kehittyy jatkuvasti ja päivitämme palvelua sitä mukaa.

”Aloitamme seuraavan sukupolven ratkaisun suunnittelun ja testaukset jo syksyllä 2023. Näin pysymme teknologian kehityksessä mukana ja olemme valmiita, kun seuraavan kilpailutuksen aika koittaa”, Heikkonen kertoo.

Etäyhteyttä suojataan usein eri keinoin

Etäyhteyttä voi suojata Kaukon lisäksi myös Päätelaitepalvelu Valtti-Virtuaalin ja tulevaisuudessa myös tietoturvapalvelu Nettisuoja-SASEn kautta. Yhteistyökumppanien käyttöön valtion yhteinen VY-runkoverkko tarjoaa suojattuja L2L-yhteyksiä ja palvelutaloliittymää. Heikkonen suosittelee etenkin kriittisiä järjestelmiä ylläpitävien kumppaneiden käyttöön vähintään kahta eri yhteystapaa.

Tulevaisuudessa valtionhallinnon palvelut keskittyvät yhä enenevissä määrin pilvipalveluihin, joihin Valtorin palvelut tarjoavat yhteydet. Myös perinteisellä tekniikalla toteutetut ratkaisut ja niiden etäkäyttö turvataan ja mahdollistetaan edelleen. Palveluihin tarvittavaan tunnistautumiseen tuodaan eri vaihtoehtoja ja etäyhteyttä automatisoidaan siten, ettei käyttäjän tarvitse siitä huolehtia.

Etäyhteyspalvelun suojatun yhteyden kautta käyttäjä pääsee sisäverkon palveluihin etätyössä.

Lisätietoa

Tuotepäällikkö Pekka Heikkonen, pekka.heikkonen@valtori.fi

Etäyhteys pyörii jatkossa katkotta – valtionhallinnon Kauko-palvelu uudistuu (10.12.2021)

]]>

Älypuhelin on tärkeä työväline – vinkit puhelimen turvalliseen käyttöön

Fri, 16 Jun 2023 12:56:00 GMT

Vinkit turvalliseen työnantajan älypuhelimen käyttöön

Mobiilipalvelun turvallinen käyttäminen edellyttää valppautta meiltä kaikilta, vaikka Valtorin hallitsemissa laitteissa onkin käytössä suojauspalvelu. Jos työskentelet valtionhallinnossa, löydät hyviä vinkkejä työpuhelimen turvalliseen käyttöön Valtorin ICT-arkea podcastista, jossa asiantuntijamme muistuttavat erilaisista turvallisuusriskeistä, kuten heikoista salasanoista, vanhentuneista ohjelmista tai Wi-Fi-verkon käytöstä ilman salasanaa.

>> Kuuntele jakso Spotifysta!

Vinkit turvalliseen henkilökohtaisen älypuhelimen käyttöön

Nämä asiat voit tehdä ilmaiseksi

Päivitä puhelin ja sovellukset, jos päivityksiä on saatavilla.
Muista tehdä puhelimelle lukituskoodi (vähintään 8-merkkiä) ja vaihtaa myös SIM-kortin PIN-koodi. Voit käyttää myös biometrisiä tunnisteita.
Tee kesäsiivous sovellusten käyttöoikeuksiin ja poista turhat sovellukset. Sijaintia ei kannata jakaa kuin välttämättömille sovelluksille. Uudemmat laitteet poistavat oikeudet automaattisesti.
Käytä uniikkeja salasanoja eri palveluissa. Salasanan hallinta helpottuu, jos käytät salasananhallinta-ohjelmistoa. Saat salasanat helposti ja turvallisesti käyttöön kaikissa laitteissa.

Maksullista lisäturvaa muutamalla kympillä

Käytä virustorjuntaohjelmistoa Androidissa ja iOS-laitteissa. Voit myös tarkistaa, onko työnantajallasi etuohjelma kotikäyttöön!
Virustorjuntaohjelmat sisältävät yleensä toimet phishing- ja malware-suojaukselle. Käytä vain tunnettujen valmistajien ohjelmia, jotka myös suojaavat käyttäjää haitallisilta sovelluksilta. Niissä on yleensä mukana myös VPN, joka suojaa verkkoliikennettä käytettäessä julkisten paikkojen Wifi-verkkoa ulkomailla.

]]>

Tori-palveluita johtamaan valittu Matti Nurmi

Mon, 05 Jun 2023 10:05:00 GMT

Valtorin toimialariippumattomien Tori-palvelujen tulosyksikön johtajaksi on valittu diplomi-insinööri Matti Nurmi. Nurmi aloittaa tehtävässä 1.9.2023. Hän siirtyy Valtorille Vakka-Suomen Puhelin Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Sitä ennen hän on työskennellyt mm. johtajana teknologiakonserni Telestellä vuosina 2006–2017.

”Odotan uutta tehtävääni innolla ja uteliaisuudella. Hienoa päästä osaksi Valtorin motivoitunutta ja asiantuntevaa joukkuetta tuottamaan palveluja valtionhallinnon laajalle asiakaskunnalle Suomen laajimpaan ICT-ympäristöön. Tuon mukanani monipuolista kokemusta mm. korkean vaatimustason asiakasympäristöistä, ICT-palvelutuotannosta ja operaattoripalveluista”, Nurmi sanoo.

Tori-palvelut-tulosyksikössä työskentelee n. 530 henkilöä. Tulosyksikkö vastaa toimialariippumattomien ICT-palvelujen tuottamisesta, projektitoiminnasta ja kehittämisestä sekä kumppanitoiminnasta ja kilpailutuksista.

”Olemme iloisia saadessamme Matin johtamaan Tori-palveluita ja toivotamme hänet lämpimästi tervetulleeksi osaksi johtoryhmäämme ja työyhteisöämme. Hän tuo Valtoriin mukanaan strategista johtamisosaamista ja kokemusta transformaatioiden onnistuneesta läpiviennistä”, toimitusjohtaja Marja Rantala sanoo.

Lisätietoa: Marja Rantala

]]>

Varmistamme valtion käyttöpalveluiden jatkuvuuden siirtymän yli: päivitys Tietoevryn K&K 1.0 -sopimukseen

Thu, 01 Jun 2023 07:57:00 GMT

Valtori varmistaa käyttö- ja kapasiteettipalvelujensa jatkuvuuden Tieto Finland Oyj:n kanssa vuonna 2021 solmitulla, toistaiseksi voimassa olevalla lisäsopimuksella. Sen puitteissa Tietoevry toimittaa Valtorille väliaikaisesti edeltävän K&K 1.0 -puitesopimuksen mukaiset käyttöpalvelut uusiin palveluihin siirtymisen ajan. Palvelujen siirrot ovat vielä kesken ja sopimuksen mukainen hankinnan arvo ylittyy, minkä vuoksi Valtori ja Tietoevry Tech Services Oy kasvattavat hankintasopimuksen arvoa.

Olemme julkaisseet sopimusmuutoksesta ilmoituksen julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa 1.6.2023.

Valtorin asiakkaiden käyttö- ja kapasiteettipalveluja siirretään uuden K&K 2.0 -ympäristön lisäksi myös muihin Valtorin tarjoamiin kapasiteettipalveluihin, kuten pilvipalveluihin. Osa asiakkaista siirtääkin jo aktiivisesti palveluitaan pilveen.

Lisätietoa:

Tuomo Kouhia, Hankinnat-yksikön päällikkö: tuomo.kouhia@valtori.fi

Uutinen 5.7.2021: Valtorin käyttöpalveluista tehdään lisäsopimus Tiedon kanssa – voimassa uuteen palveluun siirtymiseen saakka >>

]]>

Valtori Akatemiasta valmistuu tänä vuonna asiantuntijoita Tuve-palveluihin ja Turvallisuus-tulosyksikköön

Thu, 25 May 2023 09:18:00 GMT

Nyt jo viidettä kertaa toteutettu Valtori Akatemia painottui tällä kertaa turvallisuuteen ja turvallisuusverkkoon. Turvallisuus-tulosyksikössä työskentelevät harjoittelijat ovat perehtyneet muun muassa tietoturvaan ja kybervalvontaan. Tuve-palveluissa on puolestaan perehdytty muun muassa tiedontallennus- ja tietojärjestelmäpalveluihin, työasema- ja työasemien taustapalveluihin, viestintäteknisiin palveluihin, tietoliikenteeseen sekä konesali- ja palvelinpuolen tehtäviin.

Tuve-palvelut tuottavat turvallisuusviranomaisten käytössä olevan turvallisuusverkon palvelut. Turvallisuus-tulosyksikkö taas vastaa kokonaisturvallisuuden hallinnasta sekä tilannekuvan muodostamisesta.

IT-alan osaajapula on lisännyt yritysten ja organisaatioiden omia koulutuksia. Ne ovatkin erinomainen tapa rekrytoida sekä sopiva oikopolku alalle. Tuve-palveluiden tehtäviä ja töitä ei välttämättä koulun penkillä voi edes oppia.

Akatemialaiset Anni ja Joel ovat molemmat alanvaihtajia. Akatemian perehdytysjakson jälkeen he ovat työskennelleet itsenäisesti omissa tiimeissään Tuve-palveluissa.

”Työ on normaalia järjestelmäasiantuntijan työtä: vastaanotamme palvelu- ja tukipyyntöjä ja ratkaisemme niitä”, Anni kertoo.

Kummatkin kiittelevät kiireetöntä ja tarkkaa perehdytystä tehtäviin.

”Alussa tuli paljon uutta asiaa. Olen alalla uusi, joten oli tärkeää, että sain opetella rauhassa”, Joel sanoo.

Molemmille tuli yllätyksenä Valtorin koko ja työmme laajuus: paljon erilaisia asiakkaita, järjestelmiä, työtehtäviä ja tiimejä.

Koko tiimi mukana ohjaamassa

Kunkin harjoittelijan tukena on ollut nimetty mentori, jonka puoleen on voinut kääntyä tilanteessa kuin tilanteessa. Alussa mentorin rooli on olennaisempi, mutta myöhemmin päivittäisenä apuna ovat myös tiimin jäsenet.

”Vastaanotto tiimissä on ollut positiivinen. Tuntui siltä, että apukädet ovat olleet tervetulleita ja tiimiläisistä on mukava opettaa meitä”, Anni sanoo.

Myös Valtorille jokainen Akatemian järjestäminen on oppimiskokemus.

”Tämän vuoden Akatemia on tähänastisista toteutuksistamme suurin. Koulutus on kuitenkin edennyt suunnitellusti ja akatemialaisille tehdyn välipalautekyselyn positiiviset tulokset tukevat myös tätä tunnetta. Tulemme jälleen saamaan Valtoriin joukon innostuneita ja motivoituneita työntekijöitä eri asiantuntijatehtäviin”, toteaa Henkilöstökokemuksen projektipäällikkö Katja Haataja, joka vastaa Akatemian järjestelyistä.

Valtori mahdollistaa uralla kehittymisen Akatemian jälkeenkin

Viides Valtori Akatemia päättyy kesäkuun lopussa, ja sekä Annin että Joelin toiveissa on työn jatkuminen. Molemmat ovat panneet merkille Valtorin tarjoamat erinomaiset mahdollisuudet työssä kehittymiseen.

”Valtorilla on paljon avoimia työpaikkoja, ja täällä ollaan valmiita satsaamaan oman henkilöstön kouluttamiseen”, Anni sanoo.

Lisätietoa:

Katja Haataja, projektipäällikkö, katja.haataja@valtori.fi

]]>